Äitini ikivanha, käsintehty ryijy ”Koivu ja Tähti ” meni melkein pilalle, kun tungin sen joskus siivousinnossani pesukoneeseen.
Eivät kestäneet vanhat värit moista veivausta, vaan tummat viivat valuivat pitkin pintaa.
Kun olen sitä nyt tarkastellut, niin tummat viivat ovat aikojen saatossa ja säilytyksessä kuluneet pois. Ryijy on entisensä! Seinää vaan puuttuu.
Josko tähteni löytäisin ja sitä kotiin seuraisin?
Vai liekö pilvinen päivä loisteen himmentänyt?
Lieko mustat myrskyt taivaan pimentäneet?
Vai liekö kaupunkien valoihin loiste hukkunut?
Hyvää Loppiaista
( Kolme ”jälki” Viisasta Miestä ja Tähti )
koivu ja tähti
14
2391
Vastaukset
- saara.dma
Teitpä niin vaikean aloituksen, että mitä siihen vastaisi.
Tähti on vain tähti äärettömässä tähtien joukossa ja koivu on puu, mutta koivu ja tähti yhdessä vievät ajatukset nostalgiseen käsitteeseen koti-ikävästä ja päämäärästä ja siihen, että ei olla (enää) eksyksissä.
Sanapari tähti ja koivu ei ole yhtä hellä vaikka tarkoittaakin samaa. - Katleija
Minulle tuo kirjoituksesi toi mieleen Tuhlaajapojan ja lapsen uskon. Kotoa saatu uskon perintö ei katoa sydämestä mihinkään. Maailman kutsuvat valot ovat sen ajoiksi himmentäneet. Se kuva, "koivu ja tähti ", ovat siellä sydämen sopukoissa. Näetkö sen kuvan jossain elämäsi vaiheessa kutsuvan luokseen? Kotiin. Onko se elämän vaihe vanhuus.
- mirjamarja
Muistaako joku Kotiliesi-lehden logon? Siinä oli kuvattuna pieni mökki, iso koivu ja tähti sen oksistossa.
En ole lehteä vuosiin nähnyt, niin että en tiedä onko se siinä yhä.
Mieleeni tuli vain lapsuuteni tästä, kun aina luulin, että logossa talon takana istuu valtava pöllö. Olin varmaan kymmenen kieppeillä ennen kuin tajusin kuvion oikein.
Eipä "kouvu ja tähti" tuonut minulle noin romanttisia ja filosoofisia ajatuksia kuin teille. Sellaisia me olemme. Erilaisia. koivusta ja tähdestä, lapset löysivät tien vierailta mailta kotiin.
Muistaakseni Zakarias Topeliuksen kirjoittama, liikuttava tarina.
Mielikuva tähdestä mikä johtaa lopulliseen kotiin,onko koivu tien viittana,johtaako tähti rauhaan,missä on se tähti, missä koti sijaitsee????
Hyvin isänmaallinen on myös tuo kertomus,rakkaus kotiin, isänmaahan,loiste tähden, vihreys koivun,sitä ikävää,sen tuntee aina ,lähellä tai kaukana.- Turisija
Muistuipa minunkin mieleen toissa kesänä sama Zacharias Topeliuksen satu, kun kuljin kameran kanssa entiselle asuinpaikalle, johon muutimme -38 syksyllä. Olin silloin vielä alle viisivuotias.
Koko tontti oli nyt sellaisen puuston peitossa, jota vihreitä äänestäävät ihmiset pitäisivät ikimetsänä ja vaatisivat välittömään suojeluun. Reunoilla olevan lehtipuutiheikön läpi oli työläs tunkeutua ja keskemmällä suurten puiden alla oli hämärää.
Löysin vanhasta asunnostamme matalan kivijalan. Kymmenkunta vuotta aikaisemmin mökki oli vielä ollut pystyssä, vaikkakin jo kasaan lysähtämässä. Etsin alueen takaa kiviaitaa, jonka muutamien laakeiden kivien muodon muistan vieläkin. Siinä yhdellä paadella oli sisareni ja minun leikkitupa. Löytyihän se kiviaita, oli melkein maahan vajonnut ja muistikuviini verrattuna kutistunut ja mitätön.
Etsin mökin vasemman nurkan takaa sitä 1800-luvulla syntynyttä vanhaa koivua, jonka läpi lapsena kuvittelin Topeliuksen satupojan katselleen tähteään. Kuvasin maassa lahoavan paksun runkopökkelön, joka siitä koivusta oli vielä jäljellä.
Äkkiä muistuivat mieleen omaiseni siinä muodossa, jossa heidät noilta ajoilta muistan. Haikeus iski tajuntaan ja kaiken katoavaisuuden pilvi varjosti hetkeksi mieleni. Hittoako minä täällä pusikossa luuhaan? Parasta on palata nykypäivän arkeen.
---
Ihmisen ei pitäisi liikaa märehtiä menneitä. Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon! Mutta onko meillä paljon muuta jäljellä kuin muistot? Aina useammin ajatukseni palaavat menneeseen ja kun suljen silmäni, katselen vanhan synnyinseutuni jo kadonneita maisemia ja niihin kuuluneita ihmisiä.Se koivu, josta Topelius kirjoitti sadussaan, sijaitsi (tuskin enää) kotikunnassani.
Etäisyyttä synnyikodistani n. 10 kilometriä. Topelius asui paikalla kirjoittaessaan satua.- Turisija
Ruuneperi kirjoitti:
Se koivu, josta Topelius kirjoitti sadussaan, sijaitsi (tuskin enää) kotikunnassani.
Etäisyyttä synnyikodistani n. 10 kilometriä. Topelius asui paikalla kirjoittaessaan satua."Se koivu, josta Topelius kirjoitti sadussaan, sijaitsi (tuskin enää) kotikunnassani."
Topeliushan asui tai ainakin lomaili synnyinpaikassaan Uudessa-Karlepyyssä niinäkin vuosina, kun hoiti virkaansa Helsingissä?
Lapset ja satusedätkin näkevät lukemansa ja kuulemansa tapahtumat jossakin itselleen tutussa ympäristössä. Sillä tavoin saa tarinalle puitteet ja eläytyy siihen helpommin. Oman kokemukseni pohjalta uskon asian olevan yleisesti noin.
Yllä mainitsemani mökin takana oli yläpuolisen rinteen suuntainen kapea alue, johon kaskeajat olivat satoja vuosia sitten vierittäneet kivet yläpuoliselta aholta. lapsuudessani siellä kasvoi kitukasvuinen puusto, jonka rehevyyttä laiduntava karja oli hillinnyt.
Kun luin lapsena ensimmäisen Tarzan-kirjani, sijoitin Afrikan viidakot sille kivirauniolle. Mielikuvituksessa alue rehevöityi viidakoksi ja laajeni sitä mukaa kuin Tarzanin seikkailumaastotkin.
Muistuipa tähtimuisteloista mieleeni, kun penskana pimputin pianolla:
- Täällä pohjantähden alla on nyt kotomaani
Mutta tähtein tuolla puolen…..-
Vetäsin sen hartaana nuotin vierestä laulukokeessa ja sain 6.
Seuraavana vuonna en laulanut ollenkaan
ja siitä kiitokseksi opettaja kohotti numeroni 7:ään.- Pääsky64
Topeliuksen sadusta.
Olen sitä mieltä että helposti vajoaa vanhoihin kuviteltuihin aikoihin.
Eikä saa kauan viipyä siellä jossain saatta synkkyys vallata mielen.
Minä joudun helposti sellaisten tunnelmien valtaan kun menen kotikylääni.Joka talvella on hiipunut aina vain pienemmäksi.
Muistan kuinka vanhat niin mielellään muistelivat vanhoja asioita.Aina keskenään niistä puhuivat.
Nytkö minun vuoro,kieltäydyn sopeutumasta tähän osaan.Jokaisen taloryhmän kohdalla usein vielä aution käyn läpi niissä asuvat ihmiset.Kun tapaamme ikäisteni kanssa kertaamme lapsena koettuja asioita.
Huomaan miten napurin poika kaipaa saada jakaa kanssani meidän yhtisiä kylässä istumisia.Kun mummut piippuhampaissa puhuiuvat ja me istuttiin vieressä kuuntelemassa.
Tähdestä ja koivusta luin koulun kirjaston kirjasta.se koivusta ja tähdestä kirjoitti. Aiheen sai isoisänsä tarinasta. Venäläiset veivät vankinaan Venäjälle. Hyvä oli siellä pojan olla, mutta kotia oli ikävä. Niinpä läksi kotiin, jatkoi laivalla Tukholmaan ja ennenkuin laiva oli laiturissa, näkyi äiti jo rannassa pyykillä. Tästä Sakari muotoili tuon sadun.
- Pääsky64
sitroen kirjoitti:
se koivusta ja tähdestä kirjoitti. Aiheen sai isoisänsä tarinasta. Venäläiset veivät vankinaan Venäjälle. Hyvä oli siellä pojan olla, mutta kotia oli ikävä. Niinpä läksi kotiin, jatkoi laivalla Tukholmaan ja ennenkuin laiva oli laiturissa, näkyi äiti jo rannassa pyykillä. Tästä Sakari muotoili tuon sadun.
en tiennytkään,että selvisi venäjältä kotiin.Kyllä suojelusenkeli kuletti sen eikä sattumaa.
- Turisija
Pääsky64 kirjoitti:
en tiennytkään,että selvisi venäjältä kotiin.Kyllä suojelusenkeli kuletti sen eikä sattumaa.
" en tiennytkään,että selvisi venäjältä kotiin"
Eikös siinä sadussa vaeltaneet tyttö ja poika (en muista enää)?
Pakomatka noihin aikoihin kesti varmasti pitkän aikaa, mutta ehkä se ei ollut niin dramaattinen kuin nykyisin kuvittelisi. Ei valtioiden välisillä rajoillakaan vahdittu jokaista metriä, niin kuin nykyisin. Ehkä kulkureitin varrella talojen emännät kohtelivat lapsia vielä paremmin kuin muita kulkijoita?
1800-luvulla oli kaikkialla kulkureita, jotka kiersivät maaseudulla ja saivat yösijan ja leipäpalansa matkojensa varrella kohtaamistaan kylistä. Samalla tavoin asiat olivat silloin Venäjällä kuin muuallakin. Siperiasta pakeneva sulautui kulkureiden joukkoon, jos osasi hieman kieltä.
Ei keisarin valta tuntunut tavallisen maalla elävän ihmisen arjessa millään tavoin, eikä tavallisella pieneläjällä varmaankaan ollut motiivia paljastaa lapsia pelätylle esivallalle.
Kiertävät käsityöläiset ansaitsivat elantonsa töittensä vastineeksi. Ehkä osa kulkijoista kävi pientä vaihtokauppaa? Kerjäläiset kaikkialla elivät almuilla kuten varmaan Topeliuksen sadun lapsetkin... (toista satua mukaillen: ...ja elänevät vieläkin, elleivät ole jo kuolleet!).
Mutta on sellaisessa pakomatkassa todella vaadittu lapsilta määrätietoista päättäväisyyttä. - aup
Turisija kirjoitti:
" en tiennytkään,että selvisi venäjältä kotiin"
Eikös siinä sadussa vaeltaneet tyttö ja poika (en muista enää)?
Pakomatka noihin aikoihin kesti varmasti pitkän aikaa, mutta ehkä se ei ollut niin dramaattinen kuin nykyisin kuvittelisi. Ei valtioiden välisillä rajoillakaan vahdittu jokaista metriä, niin kuin nykyisin. Ehkä kulkureitin varrella talojen emännät kohtelivat lapsia vielä paremmin kuin muita kulkijoita?
1800-luvulla oli kaikkialla kulkureita, jotka kiersivät maaseudulla ja saivat yösijan ja leipäpalansa matkojensa varrella kohtaamistaan kylistä. Samalla tavoin asiat olivat silloin Venäjällä kuin muuallakin. Siperiasta pakeneva sulautui kulkureiden joukkoon, jos osasi hieman kieltä.
Ei keisarin valta tuntunut tavallisen maalla elävän ihmisen arjessa millään tavoin, eikä tavallisella pieneläjällä varmaankaan ollut motiivia paljastaa lapsia pelätylle esivallalle.
Kiertävät käsityöläiset ansaitsivat elantonsa töittensä vastineeksi. Ehkä osa kulkijoista kävi pientä vaihtokauppaa? Kerjäläiset kaikkialla elivät almuilla kuten varmaan Topeliuksen sadun lapsetkin... (toista satua mukaillen: ...ja elänevät vieläkin, elleivät ole jo kuolleet!).
Mutta on sellaisessa pakomatkassa todella vaadittu lapsilta määrätietoista päättäväisyyttä.Halusin kerrata vaikuttavan Koivu ja tähti-kertomuksen, tavoitin sen osoitteesta
www.helsinki.fi/kasv/nokol/topelius.html
Topeliuksen kuvan alta suomeksi ja ruotsiksi.
Muinaisista lukukirjoista se luettiin lyhennetyssäkin muodossa. Lukuiloterveiset kaikille !
- Ryijynetsijä
Onko ryijyssäsi kuva lapsista ja koivusta ja tähdestä (Rudolf Koivun piirros)? Minulle kaupataan tällaista ryijyä (tehty 20-luvulla), mutta en löydä kuvaa mistään. Sensijaan löysin samalla nimellä toisenlaisen ruskeasävyisen ryijyn, jossa puuhahmotelma keskellä. Sitten on vielä olemassa samalla nimellä uudempi ryijy, taas erilainen...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 24210726
- 1276883
- 955543
Vanhempi mies
Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa324810- 404094
- 613424
Minne sä aina välillä joudut
Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta253388On niin vaikea olla lähelläsi
En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na283325Nyt peukut pystyyn
Nyt kaikki peukut pystyyn, siirtopersu on aikeissa muuttaa Kannuksesta pois. Facebookissa haukkui tänään Kannuksen peru182774- 512506