Minulle ja mun ystävälle tuli pieni riita kolme vuotta sitten. Siitä asti ollaan oltu vain tekstariväleissä, paitsi et kerran vuodessa joulujuhlissa nähdään ja siel sit kännipäissämme kadutaan riitaa ja kerrotaan et on ollut ikävä..
Mutta arki kun koittaa ollaan taas etäisyyksien päässä toisistamme.
Välillä asia häiritsee minua, meillä kun oli yhteinen harrastus ja riidan takia vaihdoin harrastuspaikankin toiseen.
Toisaalta taas ajattelen edelleen et tää mun ystävä teki väärin, loukkasi minua, enkä ole vieläkään antanut anteeksia!!
Vaikka itse asia oli aika pieni, kai, niin silti koen edelleen olevani loukattu.
Harrastimme yhdessä ja sit tämä mun ystävä meni kerran toisen kaverinsa kanssa harrastukseen, eikä pyytänyt edes minua mukaan. Se sattui kun se tehtiin vähän niinkuin slaten, mun selän takana. Siitä loukkaannuin. Olenko lapsellinen?
Tarkennuksen vielä et kyse on naisten välisestä ystävyydestä.
Mutta arki kun koittaa ollaan taas etäisyyksien päässä toisistamme.
Välillä asia häiritsee minua, meillä kun oli yhteinen harrastus ja riidan takia vaihdoin harrastuspaikankin toiseen.
Toisaalta taas ajattelen edelleen et tää mun ystävä teki väärin, loukkasi minua, enkä ole vieläkään antanut anteeksia!!
Vaikka itse asia oli aika pieni, kai, niin silti koen edelleen olevani loukattu.
Harrastimme yhdessä ja sit tämä mun ystävä meni kerran toisen kaverinsa kanssa harrastukseen, eikä pyytänyt edes minua mukaan. Se sattui kun se tehtiin vähän niinkuin slaten, mun selän takana. Siitä loukkaannuin. Olenko lapsellinen?
Tarkennuksen vielä et kyse on naisten välisestä ystävyydestä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onhan tuo aika lapsellista... Koita jos kaverisi voisi mitenkään pyytää anteeksi ja sitten sovitte asiat.
Kyllä tuo aika lapselliselta kuulostaa, mutta saathan
sinä kiukutella vaikka lopun elämääsi jos niin haluat.
Ei kukaan pakota sinua antamaan anteeksi.
kolme vuotta tollaset välit tuollaisesta asiasta?! ehhe, ei voi ymmärtää... kylläpä sitä on sitte varmaan vähän ongelmia ku pitää noin pienestä tehä elämän suuri probleema. onnea vaan jatkossa...
Kiitos vastauksista!
Minä panostan ystävien suhteen määrän sijasta laatuun ja siksi noudatan vaan näitä omia "lapsellisiakin" tuntemuksiani.
Ongelmia on erilaisia,suuria ja pieniä, enkä väittänytkään tämän olevan sieltä suurimmasta päästä.
riitaa sillä hän teki todella törkeän tempun eli kyse ei ollut pikkuasiasta ja meni siinä noin 3kk kun en halunnut hänen kanssaan olla tekemisissä sillä hän loukkasi minua erittäin pahasti mutta nyt taas soittelemme ja näemmekin välillä vaikka ystävyys meni mutta olemme tunteneet jo yli 25vuotta toisemme joten päätin yrittää unohtaa ja anteeksi antaa... Hän on myös lasteni kummi ja tällä hetkellä olemme samassa työpaikassa...