keskusteluystävä

Minkälaista keskusteluystävää?
Vaikea kysymys. Joku, jolle voi purata kaikki asiansa ja se joku ymmärtää. Ystäviähän on paljon, mutta ei ketään tosipaikan ystävää.
Vai onko. Vai enkö pysty luottamaan?
Mikä on tosipaikan ystävä?

marleena kirjoitti:

Minkälaista keskusteluystävää?
Vaikea kysymys. Joku, jolle voi purata kaikki asiansa ja se joku ymmärtää. Ystäviähän on paljon, mutta ei ketään tosipaikan ystävää.
Vai onko. Vai enkö pysty luottamaan?
Mikä on tosipaikan ystävä?

tosiystävää, onko sellaisia edes olemassa. Itse joskus ajattelin että kyllä on, mutta elämää kokeneena olen huomannut että kovin vähän sellaisia oikeesti on. Puhutaa että kyllä on, mutta olen kyllä itse hiukan erimieltä. Toinen unohtuu (ystävä) aivan liian helpoin perustein, omiin syihin vedoten...

m(m) kirjoitti:

tosiystävää, onko sellaisia edes olemassa. Itse joskus ajattelin että kyllä on, mutta elämää kokeneena olen huomannut että kovin vähän sellaisia oikeesti on. Puhutaa että kyllä on, mutta olen kyllä itse hiukan erimieltä. Toinen unohtuu (ystävä) aivan liian helpoin perustein, omiin syihin vedoten...

Tuo oli paha; helpoin perustein. Ehkä on näin?
Näi 50 naisen näkökulmasta katsottuna ja elämää kokeneena, tosiystävyyttä, ainakaa läheisempää, ei herkästi pääse muodostumaan.
On ystävä, mutta palaset ei vain loksahda kohdalleen, niin miksi pitkittää. Kaikki ystävyys vaatii esim. avun antamista ja avun pyytämistä. Se on tosi vaikeeta, se pyytäminen ja avun saaminen. Tulee pelko kiitollisuudenvelasta ja että mitä se vaikuttaa ystävyyteen ja itseen.
Käyttääkö toinen sitä hyväksi? Menetänkö määräysvallan itsestäni? Mihin voi luottaa?
Itseenkö.

marleena kirjoitti:

Tuo oli paha; helpoin perustein. Ehkä on näin?
Näi 50 naisen näkökulmasta katsottuna ja elämää kokeneena, tosiystävyyttä, ainakaa läheisempää, ei herkästi pääse muodostumaan.
On ystävä, mutta palaset ei vain loksahda kohdalleen, niin miksi pitkittää. Kaikki ystävyys vaatii esim. avun antamista ja avun pyytämistä. Se on tosi vaikeeta, se pyytäminen ja avun saaminen. Tulee pelko kiitollisuudenvelasta ja että mitä se vaikuttaa ystävyyteen ja itseen.
Käyttääkö toinen sitä hyväksi? Menetänkö määräysvallan itsestäni? Mihin voi luottaa?
Itseenkö.

Ystävyys? Luottamusta, kuuntelemista ja ymmärtämistä. Siinä tulee usein ongelmaa kun toinen kertoo liian paljon ja sitten ei kestä nähdä enää sitä ihmistä joka tietää liikaa. Usein myös toinen osapuoli on puheliaampi ja olettaa että toisen pitää vain koko ajan kuunnella.

sanoja kirjoitti:

Ystävyys? Luottamusta, kuuntelemista ja ymmärtämistä. Siinä tulee usein ongelmaa kun toinen kertoo liian paljon ja sitten ei kestä nähdä enää sitä ihmistä joka tietää liikaa. Usein myös toinen osapuoli on puheliaampi ja olettaa että toisen pitää vain koko ajan kuunnella.

Luottaminen, kuunteleminen, ymmärtäminen ja omista asioista kertominen. Toivotaan, että nykyinen nuori sukupolvi tietää ja osaa nuo asiat. Vanhemmassa polvessa uskoisin olevan harvassa ne, jotka pystyvät sisäistämään nuo, ja vielä elämään niiden mukaan. Oman itsensä tulkitseminen / ymmärtäminen on vaikeaa.