Yritän kertoa lyhyesti pitkän tarinan:
Pari ystävääni tekivät minulle jotain, mistä en pitänyt. Heidän tarkoituksensa ei ollut ilkeä, mutta heidän tekonsa hieman riistäytyi käsistä ja aiheutti minulle harmia ja pahoitin mieleni. Kyse ei ole loppujen lopuksi suuresta asiasta, mutta mielipaha ja harmi olivat kuitenkin todellisia.
Kerroin tästä näille ystävilleni. Mietin sanani tarkasti ja ainakin omasta mielestäni kerroin heille hyvin neutraalisti, etten pitänyt heidän teostaan - olen tosin varmaankin jäävi itse sitä arvioimaan. Mieleni teki sanoa pahemminkin.
Ystäväni eivät ymmärtäneet ollenkaan mieleni pahoittumista ja käänsivät asian minun syykseni ja nimittelivätkin minua. Loppujen lopuksi asia meni niin pitkälle, että he vetivät muita ystäviänikin mukaan asiaan ja sanoivat, että kukaan ystävistäni ei ymmärrä miksi olen pahoittanut mieleni. Eivät kuitenkaan suostuneet kertomaan ketkä kaikki ystävistäni olivat tätä mieltä, käyttivät vain ilmaisua "kaikki".
Asian paisuttua näin suureksi, pyysin heidät keskustelemaan asiasta, että saisimme asian selvitettyä. Kumpikaan heistä ei ollut halukas, mutta tulivat loppujen lopuksi kuitenkin. Saimme asian puhuttua ja selvitettyä, mutta minulle tuli uusi ongelma.
Keskustelumme aikana minulle selvisi, että nämä ystäväni olivat suoraan valehdelleet minulle yrittäessään kääntää koko tapahtumaa minun syykseni eivätkä he olleet olleet muihin ystäviini yhteydessä ollenkaan - olivat vain halunneet pönkittää omaa selustaansa valehtelemalla, että muut ystäväni ovat heidän kanssaan samaa mieltä, minua vastaan.
Olen tuntenut nämä ihmiset jo vuosikausia ja olemme olleet hyvinkin läheisiä - ainakin luulen niin... Olen aina tiennyt, että kumpikin heistä on hyvin voitontahtoinen, eivätkä siedä tappiota. Mutta en voinut kuvitellakaan, että tuo piirre menisi näin syvälle, että he olisivat valmiita valehtelemaan ystävälleenkin välttyäkseen myöntämästä, että ovat tehneet virhearvioinnin. He laittoivat minut henkisen helvetin läpi valheillaan suojellessaan omaa takamustaan.
En voi enää sietää heidän seuraansa, vaikka olen yrittänyt. Tällä kertaa kyse ei ollut mistään suuresta, merkityksellisestä asiasta, mutta entä jos olisi ollut? Tunnen itseni petetyksi, he olivat valmiit uhraamaan ystävän oman erehtymättömyytensä eteen pienenkin asian takia. En voi enää luottaa heihin, enkä halua laittaa itseäni alttiiksi uudelleen heidän kanssaan. Heidän mielestään ylireagoin, omasta mielestäni en.
Mitä mieltä te olette?
Pari ystävääni tekivät minulle jotain, mistä en pitänyt. Heidän tarkoituksensa ei ollut ilkeä, mutta heidän tekonsa hieman riistäytyi käsistä ja aiheutti minulle harmia ja pahoitin mieleni. Kyse ei ole loppujen lopuksi suuresta asiasta, mutta mielipaha ja harmi olivat kuitenkin todellisia.
Kerroin tästä näille ystävilleni. Mietin sanani tarkasti ja ainakin omasta mielestäni kerroin heille hyvin neutraalisti, etten pitänyt heidän teostaan - olen tosin varmaankin jäävi itse sitä arvioimaan. Mieleni teki sanoa pahemminkin.
Ystäväni eivät ymmärtäneet ollenkaan mieleni pahoittumista ja käänsivät asian minun syykseni ja nimittelivätkin minua. Loppujen lopuksi asia meni niin pitkälle, että he vetivät muita ystäviänikin mukaan asiaan ja sanoivat, että kukaan ystävistäni ei ymmärrä miksi olen pahoittanut mieleni. Eivät kuitenkaan suostuneet kertomaan ketkä kaikki ystävistäni olivat tätä mieltä, käyttivät vain ilmaisua "kaikki".
Asian paisuttua näin suureksi, pyysin heidät keskustelemaan asiasta, että saisimme asian selvitettyä. Kumpikaan heistä ei ollut halukas, mutta tulivat loppujen lopuksi kuitenkin. Saimme asian puhuttua ja selvitettyä, mutta minulle tuli uusi ongelma.
Keskustelumme aikana minulle selvisi, että nämä ystäväni olivat suoraan valehdelleet minulle yrittäessään kääntää koko tapahtumaa minun syykseni eivätkä he olleet olleet muihin ystäviini yhteydessä ollenkaan - olivat vain halunneet pönkittää omaa selustaansa valehtelemalla, että muut ystäväni ovat heidän kanssaan samaa mieltä, minua vastaan.
Olen tuntenut nämä ihmiset jo vuosikausia ja olemme olleet hyvinkin läheisiä - ainakin luulen niin... Olen aina tiennyt, että kumpikin heistä on hyvin voitontahtoinen, eivätkä siedä tappiota. Mutta en voinut kuvitellakaan, että tuo piirre menisi näin syvälle, että he olisivat valmiita valehtelemaan ystävälleenkin välttyäkseen myöntämästä, että ovat tehneet virhearvioinnin. He laittoivat minut henkisen helvetin läpi valheillaan suojellessaan omaa takamustaan.
En voi enää sietää heidän seuraansa, vaikka olen yrittänyt. Tällä kertaa kyse ei ollut mistään suuresta, merkityksellisestä asiasta, mutta entä jos olisi ollut? Tunnen itseni petetyksi, he olivat valmiit uhraamaan ystävän oman erehtymättömyytensä eteen pienenkin asian takia. En voi enää luottaa heihin, enkä halua laittaa itseäni alttiiksi uudelleen heidän kanssaan. Heidän mielestään ylireagoin, omasta mielestäni en.
Mitä mieltä te olette?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nämä ihmiset eivät ole sinun arvoisiasi, ota etäisyyttä jos he eivät ymmärrä sinua.
Jos ystäväsi eivät kerta tajua pahaa oloasi, pidä heihin etäisyyttä! Voit myös etsiä esim. netin kautta uusia ystäviä, joille kertoa tunteesi. Se-
kin on jo saavutus, kun uskalsit purkaa tunteesi
täällä keskustelussa! Toivottavasti asiasi järjes-
tyvät! Terveisin:Spirit
Ei oo kyllä tosiystävyyttä tollainen. Kannattaa pitää kyseisiin henkilöihin vähän etäisyyttä, ja elleivät he milloinkaan ymmärrä, että olet pahoittanut mielesi, eivätkä pyydä anteeksi, kannattaako olla tuollaisten ihmisten ystäviä? He eivät ansaitse sinua, jos he ovat noin ilkeitä sinulle olleet. Mieti asiaa rauhassa ja tee niinkuin sydämesi sanoo. Olen itsekin ollut samassa tilanteessa, mutta onneksi ystäväni pyysivät anteeksi ja nyt kaikki on hyvin. Toivottavasti sinunkin asiasi järjestyvät! Onnea ja menestystä,
noora ~
Valehtelu ei kuulu ystävyyteen. Todella paskamaista käytöstä. Jos jatkat yhteydenpitoa ystäviisi, samalla annat kulkea itsesi yli, ja he saavat anteeksi valehtelun, mikä on merkki heille että sinua ei kannata arvostaa. Saat myös itse päättää aikuisena ihmisenä kenen kanssa olet tekemisissä, ja onneksi maailmasta löytyy rehellisiäkin ihmisiä. Hyvää jatkoa!