Tuossa alempana oli paljon keskustelua yh-äideistä ja niiden mahdollisuuksista miehiin. Monet miehet olivat sitä mieltä että ei. Ajattelin että olisitteko te naiset valmiita seurustelemaan yh-isän kanssa?
Minä ainakin olisin valmis seurustelemaan, minua ei haittaisi jos miehellä olisi jo lapsi jonka äiti en minä olisi. Miehen kanssa minä kuitenkin seurustelisin ja jos tästä miehestä muuten välitän niin en halua tuomita tai syrjitä hänen menneisyyttään ja mitä silloin on tapahtunut. Tietenkin kyllähän se sitoo miestä paljon jos on yh-isä ja pieni/pienet lapset mutta kaikki asiathan ovat vain järjestely kysymyksiä.
Oli kerran kavereitten kanssa puhetta asiasta ja he sanoivat ettei voisi kuvitella seurustelevansa miehen kanssa jolla on jo lapsi, koska sitten kun he saavat lapsen he haluavat että se on miehellekkin yhtä ainutlaatuista jne. Yh-isä olisi kuitenkin jo käynyt yhden elämänkoulun. No kertokaa ajatuksianne. Ymmärrän toki hyvin jos joku ei halua yh-isää itselleen mieheksi, mutta itse en pitäisi sitä mitenkään esteenä.
Minä ainakin olisin valmis seurustelemaan, minua ei haittaisi jos miehellä olisi jo lapsi jonka äiti en minä olisi. Miehen kanssa minä kuitenkin seurustelisin ja jos tästä miehestä muuten välitän niin en halua tuomita tai syrjitä hänen menneisyyttään ja mitä silloin on tapahtunut. Tietenkin kyllähän se sitoo miestä paljon jos on yh-isä ja pieni/pienet lapset mutta kaikki asiathan ovat vain järjestely kysymyksiä.
Oli kerran kavereitten kanssa puhetta asiasta ja he sanoivat ettei voisi kuvitella seurustelevansa miehen kanssa jolla on jo lapsi, koska sitten kun he saavat lapsen he haluavat että se on miehellekkin yhtä ainutlaatuista jne. Yh-isä olisi kuitenkin jo käynyt yhden elämänkoulun. No kertokaa ajatuksianne. Ymmärrän toki hyvin jos joku ei halua yh-isää itselleen mieheksi, mutta itse en pitäisi sitä mitenkään esteenä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse ajattelisin, että siinäpä vastuuntuntoinen ja selkärangan omaava MIES.
Jos nyt joku vastaa, niin olisi mielenkiintoista tietää myös vaikuttaako asiaan mitenkään se jos yh-mies haluaa/ei halua lisää lapsia.
koska minä en itse halua yhtään lasta lisää. Joten plussaa olisi, jos miehellä olisi haluamansa lapset jo valmiiksi.
jos molemmilla on jo lapsia, on ihan ymmärrettävää etteivät he halua lisää. mutta jos itselläni ei olisi lapsia ja miehellä olisi, niin kyllä se vaikuttaisi, ja myönnän etten hänen kanssaan seurustelisi jos en hänen kanssaan lapsia voisi tehdä.
nimittäin koen lisääntymisen koko elämäni tarkoitukseksi, ja se on asia jota minulta ei saa viedä kukaan :/
No sitten jos mies enää haluaisi lapsia minun kanssani lisää ni sitten pitäisi asiat miettii uusiksi. Todennäköisesti joutuisin etsimään toisen miehen.
kyllähän minä ainakin voisin, en minä lasten kanssa seurustelisi vaan sen miehen. vaikuttaahan se jos lasten kanssa ei tule toimeen, mutta kyllä ainakin yrittäisin jos miehestä välittäisin.
toisekseen: lapsi on aina yhtä ainutlaatuinen, vaikka olisi jo aikaisemmin sellaisen saanut. se on silti ainutlaatuista! ei lapsi ole mitään tavaraa josta voi sanoa noin.
on Juulia, 14 vuotta? Itsekin vielä lapsi? Fiksusti vastaat kyllä, en sitä kiellä, mutta kuitenkin.. No, kai tämä on tätä nykypäivää.
Älä väheksy lasten/nuorten mielipiteitä! Mulla on itellä lapsia mm. 11-vuotias jolla erittäin fiksuja kommentteja vaikka tähän asiaan.
Siis voihan lapsella ihan fiksuja kommentteja 11 tai 14 vuotiaalla. Mutta sen ikäisen mielipidettä seurusteluun nyt en ihan ottaisi mukaan, sillä niin nuorella ei ole vielä tietoa ja kokemusta seurustelusta ja ns. aikuisten elämästä vielä. 11 vuotias on sentään vielä ala-asteella vaikka johonkin muuhun asiaan todellakin voi olla erittäin hyviä kommentteja. Mutta kyllä nämä yh-isä ja äiti keskustelut tarvii ymmärtääkseen hieman kokemusta seurustelusta. Sen ikäistähän rupee naurattaa kun puhutaan niinkin luonnollisesta asiasta kuin lapsen teosta.
Voisin hyvinkin ajatella seurustelevani yh-isän kanssa. Lapset eivät ole este, mutta kokemuksesta voin sanoa, että ex-puoliso saattaa olla hyvinkin hankala tuollaisessa tilanteessa. Seurustelin aiemmin miehen kanssa, jolla oli lapset luonaan joka toinen viikonloppu. Lasten kanssa (iät silloin 3 ja 6) tulin hyvin juttuun, mutta miehen ex-vaimo teki yhteiselämästä helvettiä.
Jos olimme suunnitelleet esim. lähtevämme johonkin reissuun, hän kehitti jonkin ongelman, joka tuhosi suunnitelmat. Lasten ollessa isällään hän soitteli n.10 kertaa päivässä varmistaakseen, että mies oli taatusti 24/7 paikalla eivätkä lapset joudu olemaan "sen miestennielijä-huoran" (siis minun) seurassa. Tuota nimitystä hän käytti minusta myös lasten kuullen. Huvittavinta oli se, että hän itse oli lähtenyt suhteesta toisen miehen matkaan. Yhteen aikaan hän lähetteli minulle lähes päivittäin viestejä, joissa uhkaili, että mies ei saa nähdä lapsiaan, jos minä olen noissa tapaamisissa paikalla. Pinna oli aika kireällä tuolloin, mutta syyhän ei ole lasten. Eli yh-isäkin käy, jos hänen ex-puolisonsa on edes jokseenkin tervepäinen, eikä tuollaista toimintaa joudu katselemaan.
Miksis ihmeessä ne lapset pitää asettaa välikappaleeksi ja niillä puolisot kiristävät toinen toisiaan. Monesti suhteissa sanotaan että jos ero tulee niin lapsista ei sitten tapella. Harvassa suhteessa se eron tullessa on toiminut. Voikun aikuiset ihmiset osaisi erotessaan sopia sovussa lasten tapaamisista, hoidoista yms. vaikka viha onkin suuri. No siinäpähän ne omat kullannuput kärsivät, ei voi mitään kun niin ilkeitä, kamalia ja julmia vanhempia. Tää nyt ehkä ei kuulunut varsinaisesti tähän mutta tulipa vaan tälläinen kamala ajatus.
miehellä harvemmin lapset asuvat luonaan
niinkuin äidillä. helppo seurustella miehen
kanssa jolla lapsia kerran kahdes viikossa
kaksi päivää.entäs seurustelu onnistuisko
jos miehellä pyörisi esim. neljä alle 10.v
lasta ympärillä niin kuin meillä naisilla...
tuskinpa.
Mä tapasin nyt perjantaina yh isän. Voiko sellaisen ihmisen kanssa ees seurustella jolla on jo lapsia eikä oo vielä lapsia tavannut
Nope. Valmisperheet ei kiinnosta.