Moi! mitä mieltä ootte siitä, voiko pikkuserkut olla yhdessä vai ei? oon ihastunut omaan pikkuserkkuuni, tuleeko ensimmäisenä mieleen sana "sukurutsaus"? oikeesti tää painaa mua, mietin isän ja kavereiden suhtautumista, ja en enää tiiä oikeen omistakaan tunteistani..muilla samanlaisia kokemuksia? pliiz, jakakaa tää mun kanssa, tilanne on aika hankala(:
Rakkaudesta Pikkuserkkuun
sannuli88
1910284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
nain itseäni 10 vuotta nuoremman pikkuserkkuni kanssa joskus...ei mitään sen kummempaa. en ole kauheasti kärsinyt tusta asiasta eli anna palaa! Suku voi olla vähän ihmeissään, mutta niinhän ne aina..
Ite lopetin suhteen pikkuserkkuni kanssa kun aloin miettimään että mitä suku siitä ajattelisi.Emme kuitenkaan koskaan sänkyyn menneet,pussailimme vain.Enkä kyllä pystyny sanomaan sukulaisille kenen kanssa seurustelen.Onneksi tajusin pistää aika pian poikki.Kyllä se jotenkin tuntuu väärältä...Hän onneksi ymmärsi mielipiteeni,oli kai sitä itekin ajatellu.
kiitos vastauksistanne
Itse olen ollut pikkuserkkuni kanssa nyt kuutisen vuotta, meilla on talo ja kaksi ihanaa lasta. Se ei enää nykyään ole sukurutsaamista tai laitonta. Vanhanajan suvun mukaan se on kuitenkin väärin. Mutta eletään 2000 lukua että anna mennä vaan, nenä pystyssä ilkeiliöiden ohitte.
Niin ja muuten minun esikoisen kummit ovat serkuksia keskenään :D Joo ihan oikeita ensimmäisiä serkkuja ja onnellisesti aviossa :)
että oli yhdenyön juttu kiva tytön kanssa ja muutaman kuukauden päästä selvisikin että olemme pikkuserkkuja.Onnneksi suhde ei edennyt yötä pidemmälle,vaikka itse olin kyllä kovastikin kiinnostunut.Käsittääkseni mitää traumoja ei kummallekkaan jäänyt olisihan se saattannut olla hieman noloa -"Hei tässä on mun uus tyttöystävä.....and heaven knows i'm misearable now
Anna mennä vaan, serkutkin saa lain mukaan mennä nykyisin naimisiin. Veri on vettä sakeampaa, siksi ilmeisesti minun kohdalla pikkuserkkuni kanssa suhde on maailman ihanin
UNOHDA!!!
Tuntemani pikkuserkut menivät keskenään naimisiin oikein Presidentin luvalla ja saivat niin kehitysvammaisen/epämuodostuneen lapsen että se kuoli jo ensimmäisinä elinkuukausinaan.
Ja tämä tarina on tosi!
No tuo juttu nyt on ihan puppua... Ei pikkuserkun kanssa naimisiin menoon mitään presidentin lupaa tarvita. Heh. Ihan serkunkin kanssa, siis ekan serkun kanssa, saa mennä laillisesti naimisiin! Ja niitäkin liittoja on.
Pikkuserkuksille voi toki tulla kehitysvammainen lapsi, mutta todennököisyys ei ole juuri yhtään suurempi kuin kenellä tahansa muullakaan.
Kiellettyjä liittoja ovat vanhemipien, isovanhempien, lasten jne (siis suorassa polvessa) kanssa, sisarusten ja puolisisarusten kanssa, tätien, enojen ja setien kanssa. Kaikki muut liitot ovat sallittuja.
Heips.. Mä olin heti aivan myyty ku näin mun pikkuserkun ekan kerran. Se oli mielettömän hyvännäköne. En aluks tienny sitä et se on mulle sukua, joten katsoin sitä ehkä vähän liian ahdistelevasti... Se nimittäin punastu. Ties varmaan et ollaan sukua.. No sit sen mummo kerto mulle että tässä on nyt tämä sinun pikkuserkkusi ja esitteli mut sille. No sen jälkeen en enää uskaltanu vilkaistakkaa siihe päin, muutaku iha salaa.. (:
Mut, mä oon oikeestaan sitä mieltä et parempi olla vaan kaveria pikkuserkun kanssa. Mä en oikeen osaa sanoa miks, mutta molemmilla samaa sukua jne...
Sisäsiittoistaha se on jos pikkuserkun kanssa hankkii lapsen.
minä itse olen yhdessä pikkuserkkuni kassa olen miettinyt onko se väärin ja mitä sukuni ajattelee tästä emme ole kertoneet viellä kellekkään koska emme ole olleet yhdessä kauaa mutta silti minja pelottaa että eikö tästä tule sen takia mitään että olemme pikkuserkuksia vaikka se on laillista eikä mielestäni mitenkään väärin !
Pakko tähän laittaa äitini kommentti, kun oma alle kolmevuotiaan käveli sukujuhlissa vuoden vanhemman pikkuserkkunsa kanssa käsikädessä. Tyttö ja poika siis, toinen söpö puku päällä, toinen prinsessa mekossaan. Ihan ylisöpöä, äidillenikin kihersin. Äitini lähes raivostui kun menin edes mainitsemaan: "ovat pikkuserkkuja!".
Njoo asiaan, mielestäni on ihan ok olla pikkuserkkunsa kanssa:) Itsekään en edes kaikkia tunne.
Mitenkäs jos on pikkuserkku vanhemman uudesta avioliistosta eli ei sukua?
Itse olen pikkuserkkuni kanssa yhdessä ja kaikki on suhtautunut hyvin anna mennä vaan!!
Ei pikkuserkuille välttämättä vammaisia lapsia tule.
Entisaikaan menivät myös ja terve lapsi syntyi.
Uskomuksia liikaa.
Seuratkaa sydäntänne, ei ihmisten mielipiteitä.
Serkukset ei voi olla käsittääkseni mutta pikkuserkukset, miksei. Itsellä on myös aika hyvännäköinen pikkuserkku, nainen on mua nelisen vuotta nuorrempi. Olen nähnyt joskus pitsimekko päällä juhlissa ja kyllä ainakin mun silmää miellytti. Iän kartuessa on joskus juteltu henkeviä tai heitetty kevyttä läppää, Pikkuserkkuni myös eronnut kerran pidemmästä suhteesta, täytyy sanoa että on tunteita jonkun verran ja hyvä vartalo.
Olen ihastunut pikkuserkun tyttäreen. Pitäisikö suosiolla unohtaa asia?
Tää on tosi vanha keskustelu mut laitan silti. Eli siis mun pikkuserkku ja mä molemmat ollaan suhteessa mut silti tykätään toisistamme. No me ollaan jo pitkään haluttu pussaillaan mutta ei oo ollu sopivaa väliä. Mun mielestä tää on outoo mut samal niin ihanaa. Kyllähän se ehkä vähän väärin on mutta pienet vääryydet ei välttämättä haittaa😉
Mä ja mun pikkuserkku ihastuttiin toisiimme ennen ku kävi ilmi että ollan pikkuserkkuja ja nyt aloin miettimään että onko se huono homma. Näiden kommenttien perusteella vaikuttaa siltä että se olis ok mutta mietityttää vielä