Mitä ajattelette jos riidan aikana kumppani sanoo teille todella pahasti.. SIIS TODELLA pahasti.. ja riidan jälkeen sanoo ettei ajattele ja tarkoita mitä puhuu. Annan nyt pari esimerkkiä.. Olen sairastanut masennusta ja kertonut tietenkin siitä rakkaalleni. Meidän suhde alkoi vähän huonolta kantimilta.. rakkaani jäi jo silloin kiinni valheesta.. unohti nimittäin kertoa että hänellä oli jo avopuoliso. Halusin kuitenkin luottaa ja haluan vieläkin! olen jo saanut hänet puhumaan asioista ja nyt ollaan jo huomattavasti avoimempia. Niin siis onko kumma jos joskus mieltäni kalvaa epäilys ja saatan kysellä häneltä tyhmiä.. mutta painotan aina kullalleni että tahdon vain puhua enkä syyttää häntä. koska se puhuminen helpottaa mua. joskus meillä puhuminen onnistuu ihan hyvin ja joskus taas kultani hermostuu hiiteen ja siitä puhkeaakin sit kolmas maailmansota. Siinä yhteydessä rakas sanoo todella pahoja asioita viitaten masennukseeni.. esim että niin no tuollainen hulluhan sinä olet.. meehän hoitoon ja syö enemmän lääkkeitä. ja että ei hän voi ihan terve olla kun tälläisen hullun kans on.. hyppää hirteen tai tapa ittes..tuntuu todella pahalta ja kun itsetunto on nollassa niin ei todellakaan odota omalta rakkaalta tällaista. rakastan miestäni yli kaiken mutta haluaisin saada hänet ymmärtämään kuinka hän loukkaa minua. tottakai olen antanut hänelle anteeksi kun hän on pyytänyt enkä ota niitä enää esille myöhemmin mutta tuntui vaan siltä että oli tarve purkautua jonnekin.
kuinka pahasti saa loukata?
surusilmä
101418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ei tuommosta tarvii kuunnella kenenkään..sun pitää vaan sanoo miehelles topakasti ettei tommonen käy. kun riitelen kultani kanssa, pääseehän niitä sammakoita molempien suusta ja itselleni ne jäävät kalvamaan mieleen pitemmäksi aikaa vaikka toinen sanoo että ei tarkoittanu niin..älä ota kaikkea mahdollista vastaan mitä miehesi sanoo.koita pärjätä, voimia!
siis miten niin unohti kertoa avopuolisosta..
Ei kyllä tarvitse yhtään ihmetellä. Minäkin seurustelin puoli vuotta ennenkuin sain vahingossa "anopilta" kuulla, et kumppanini oli seurustellut exänsäkin kanssa vielä hyvän tovin meidän suhteen alettua. Sitäkään ei voinut kokonaan rehellisesti tunnustaa vaan vielä myöhemmin sain kuulla lisää totuuksia kyseenomaisesta exästä ja hänestä. Valehtelija mikä valehtelija...
Sellaista tapahtuu,
A
Se miten paljon annat toisen sinua halveerata on täysin kiinni sinun itsearvostuksestasi. En voisi kuvitella olevani miehen kanssa joka suoraan haukkuu minua tai edes sisaruksiani tai vanhempiani. Kyllä miehen pitää osata kohdella tyttöystäväänsä/vaimoaan kunnioittavasti, eikä siihen kuulu minkäänlainen loan heitto. Ja tämä koskee tietysti myös naisen puheita miestään kohtaan.
ällyy lähtee käläppimmään,
jätä hitossa tuollanen!
mielestäni toista ei saa loukata ollenkaan!!!!
oletko sen arvoinen,, sinun ei tarvitse kuunnella
rumia sanoja.
Aloita omaelämä ,,, jätä loukkaaja!!!!
Pystyt siihen kun arvostat itseäsi.
VOIMIA!!
En nyt mitenkään halua asettua miehesi puolelle tässä asiassa,mutta onko sinusta oikein että aina uudelleen ja taas uudelleen otat esille tuon vanhan asian....onko miehesi ollut uskollinen sinulle. Miehestäsi varmasti tuntuu siltä kun tykkäisit tahallasi kääntää veistä haavassa,muistuttaa häntä hänen tekemästään virheestä. Tämä ei tietysti oikeuta miestäsi kohtelemaan sinua huonosti...ilman kunnioitusta,mutta joillakin ihmisillä tunteet purkautuvat huutamalla suusta kaiken mahdollisen ruman ja haukkumalla toista. Tilanne näyttää teidän kohta huonolta. Sinä et luota mieheesi etkä osaa antaa anteeksi ja unohtaa menneitä asioita. Miehesi taas kannattaisi opetella kunnioittamaan sinua ja hillitsemään kielensä. Toisen itsetunnon nujertaminen on väärin.
Asettuapa miehen puolelle...
Todellakin, mun kumppani valehteli ja oli yhtä aikaa minun ja exänsä kanssa meidän suhteen alettua. Ja kun annoin anteeksi, rakastin ja luotin, hän sitten petti minua, kahden vuoden, kihlautumisen ja avioliittolupauksen jälkeen.
Toistan usein käyttämääni kansanviisautta:
"Mihin koira karvoistaan pääsee?"
A
en todellakaan asettuisi miehen puolelle, koska en koskaan ymmärtäisi käyttäytymistä!!!
A
Rakkaudesta ei ole kyse vaan takertumisesta. Tarvitset ihmistä, jolta saat edes joskus hellyyttä ja joka on lähellä. Siinä sivussa siedät itsesi halventamisen. Siksi olet tarketunut tähän mieheen. Ehkä hänkään ei osaa luopua sinusta jostain syystä, mutta rakkautta ei tuollainen ole. Rakastaan ei halua satuttaa!
Mieti vähän, ja vähän enemmänkin ehkä. Opettele pärjäämään yksiksesi, luottamaan itseesi ja selviämään masennuksesta toisin keinoin kuin tuon "rakkaasi" tuella. Hän enemmänkin pahentaa kuin parantaa tilannettasi. Kun sitten olet omillasi, voit hyväksyä jonkun miehen elämääsi - jonkun muun kuin tämä, joku joka on tasapainoinen ja välittää sinusta.