hmmm. olen monasti tätä miettinyt ja uskon, että mies pystyy jonkinlaisen empatiian, mutta ei varmaankaan samanlaiseen kuten nainen pystyy. Empatialla tarkoitan siis kykyä asettua toisen asemaan ja kykyä käsittää miltä jokin asia toisesta ihmisestä tuntuu ja miten toinen ihminen asian kokee. Tämän käsitykseni perustan kokemukseeni siitä, miten miehet käyttäytyvät parisuhteissa. Monestihan mies käyttääntyy huonosti naista kohtaan esim. alistaa, manipuoloi, räyhää, lyö ym. Usein naiset puhuvat siitä kuinka ovat keskustelleet miestensä kanssa ongelmista ja kuinka mies on vaikuttanut siltä, että tämä ymmärtää asian ja aikoo muuttua tai muuttaa huonon käytöksensä paremmaksi. Kuitenkin mies aina jonkinajan kuluttua jatkaa samaa käytöstä. Samat riidat monesti käydään ja samoilla sanoilla vieläpä. Unohtaako mies sen miltä naisesta on tuntunut vai eikö hän vain välitä? Haluaako mies vain välttää riitelyä teeskentelemällä ymmärtäväistä? Vai eikö mies ota naisen kertomuksia tunteistaan vakavasti?
Itse olen sen kannalla, että mies ei ota naisen keromuksia tuneistaan vakavasti vaan mies luulee tietävänsä miten asia on. Tämän perustan siihen, että monesti vasta kun nainen on jättänyt miehen tai eronnut miehestä niin mies on konkreettisesti muuttanut käytöstään paremmaksi saadakseen naisen takaisin. Mielestäni tämä on surullista että ajaudutaan siihen pisteeseen, jossa naisen on lähdettävä ja jätettävä mies saadakseen tämä todella kuuntelemaan ja ajattelemaan.
Itse olen sen kannalla, että mies ei ota naisen keromuksia tuneistaan vakavasti vaan mies luulee tietävänsä miten asia on. Tämän perustan siihen, että monesti vasta kun nainen on jättänyt miehen tai eronnut miehestä niin mies on konkreettisesti muuttanut käytöstään paremmaksi saadakseen naisen takaisin. Mielestäni tämä on surullista että ajaudutaan siihen pisteeseen, jossa naisen on lähdettävä ja jätettävä mies saadakseen tämä todella kuuntelemaan ja ajattelemaan.
Vastaukset 27
Vanhimmat
No jopas on...kyllä minä sanon että se empaattisuus on yksilöstä kiinni sukupuoleen katsomatta!
O.o.:ta eli tosiaan tunnen empaattisia miesyksilöitä. Keskimäärin naiset ovat kyllä empaattisempia, ainakin näennäisesti. Millä tarkoitan sitä, että nainen tietää miltä toisesta tuntuu - mutta välittääkö hän siitä? Toimiiko sen mukaan vai onko esim. toiselle naiselle susi..
"Unohtaako mies sen miltä naisesta on tuntunut vai eikö hän vain välitä? "
- ei välitä
"Haluaako mies vain välttää riitelyä teeskentelemällä ymmärtäväistä?"
- tämä meni oikein
"Vai eikö mies ota naisen kertomuksia tunteistaan vakavasti?"
- ei
Toivottavasti tästä oli apua. Miehetkin voivat olla todella empaattisia, riippuu ihan yksilöstä. Toisaalta onhan noita kylmiä psyko-naisiakin pilvin pimein.
Monet ystäväni elävät tai ovat eläneet tällaisten miesten kanssa (omat kokemuksen mukaan luettuina)..eli jokin yhdistävä tekijä miehillä on tässä empatia asiassa, naisissa on kuitenkin vähemmän noita kylmiä, jotka eivät kykene empatiaan. Luulen että biologiakin on naiselle suonut tuota empatia kykyä enemmän kuin miehille, koska vauvan hoito on naisen vastuulla. Apina-aikoinahan miehen tehtävä oli taistella alfa-uroksen asemasta ja naaraista. Eli mies ei ole tarvinnut empatia kykyä, päinvastoin, eikö miehellä pitäisi olla (ja onkin), päin vastaisia ominaisuuksia eli kyky toisen tahalliseen vahingoittamiseen vallan saavuttamiseksi, eli empatiakyvyn puute, sillä jos miespuolinen tuntisi samanlaista empatiaa kuin nainen hän ei pystyisi tällaisiin agressiiviin ja väkivaltaisiin tekoihin. Vain pieni prosentti naisista käyttää fyysistä väkivaltaa, koska nainen pelkää ja tuntee vastuunsa toisesta ihmisestä ja tämän elämästä ja sen jatkuvuudesta. Myöskin biologisessa mielessä miehen vastuu lapsesta ulottuu vain siitosvaiheeseen, eli mies ei siinäkään mielessä tarvitse samanlaista empatian kykyä kuin nainen joten oliskohan se luonto jättänyt tämän osan miehen aivoista kehittämättä? Toki mies tarvitsee jonkinlaisen empatia kyvyn jottei hän tappaisi kaikkea mikä tielleen sattuu...ja tämä tässä kärjistettynä.
Naisten empaattisuus on mun kokemuksien mukaan itsekästä. Kun nainen on "empaattinen" niin hän on tietävinään että kaikenlaiset syyt ovat juuri miehessä ja mies ei "ymmärrä" naisen näkökulmaa. Empaattinen nainenhan tietenkin on aina oikeassa ja mies väärässä jota sitten empaatiton mies ei ymmärrä, koska mies ei osaa nähdä asiaa naisen näkökulmasta joka siis poikkeuksetta on aina oikea.
Ts. jos mies olisi empaattinen niin hän on samaa mieltä naisen kanssa! Ainoastaan kuuntelemalla naista ja sanomalla JOO voi synnyttää naisessa mielipiteen empaattisesta miehestä. ;-)
Kun luin sun aloitusviestin niin keskityt siinä arvioimaan miesten kykyjä negatiiviseen sävyyn ja naisten kykyjä positiiviseen sävyyn. Ei se ole mitään empatiaa. Jos olisit empaattinen, osaisit nähdä asiat miehen näkökulmasta. Sinusta empaattisuus on pelkästään jotain joka synnyttää sinulle lisäarvoa.
Naiset on kovia vaatimaan kaikenlaista, mutta harvemmin huomaavat itse antaa.
lopetahan säkin jo toi yleistäminen
Aikamoista paskaa vaikka onkin provo.
Mies hukuttaa empatiansa, koska tietää ettei naisiin kannata sitä upottaa. Nainen ei osaa arvostaa empaattisia miehiä vaan he ovat nössöjä.
Ihmisellä myös mies huolehtii lapsesta. Miehellä on hoivavietti. Naisilla aggressio on yleistä, tosin nainen on fyysisesti heikompi sukupuoli joten ehkä se ei näy yhtä selvästi tilastoissa.
Ihminen on ihminen vaikka voissa paistaisi, sukupuolesta riippumatta.
Minä ainakin olen tavannut enemmän tunnevammaisia ja epäempaattisia miehiä kuin naisia. Naiset kykenevät asettumaan paremmin toisen asemaan ja ymmärtävät heikompiaan. Toki osaavat nälviä erittäin hyvin verbaalitasolla, se puolustuskeino on naiselle fyysisesti heikompana sukupuolena kehittynyt. Mies ei ole koskaan ymmärtänyt naista eikä tule ymmärtämään.
Siinä kai se viehätys piileekin.....
Itse ainakin otan asian vakavasti ja yritän asettua toisen asemaan. yritän ymmärtää, yritän keskustella..
Mutta oletko oikeasti kiinnostunut itse tunteesta ja voitko itse tuntea sen? Olen huomannut, että jotkut syvälliset ja älykkäät miehet saattavat olla kiinnostuneita esim. naiseudesta ja naisen tunteista. Myös jotkin kehittyneet paljon elämässään kokeneet miehet pystyvät asettumaan toisen asemaan, mutta valitettavasti tähän vaaditaan juuri paljon tuota elämän kokemusta mieheltä. Miehet monesti joutuvat nämä asiat opettelemaan kantapäänkautta. Eli tarvitseeko mies esimerkkejä ja kokemuksia näistä tunne-asioista ennenkuin hän pystyy samaistumaan? Nainen pystyy tähän useimmiten jo luonnostaan...tähän perustuu varmaankin myös naisen tapa kostaa miehelle, eli tekee samoin miehelle ja silloin mies vasta ymmärtää.
Tunteellinen mies kerran olen, niin sanoisin sekäettä. Eli kiinnostun tunteesta ja voin jopa itse tuntea sen. Se riippuu ihan sen hetkisestä tunnelatauksesta naisella. Mukana on sitä elämänkokemusta ja sitä tunteellisuutta. Tuo, tarvitseeko mies esimerkkejä ja kokemusta riippuu tietenkin ihan miehestä. Meitä on niin erilaisia. Toiset tarvitsevat ja toiset taas eivät.
Rohkenisin väittää, että naisten ja miesten tuntema empatia on lajiltaan hieman erilaista siinä mielessä, kuinka se kohdentuu.
Naisten empatia tuntuu olevan enemmän tarjahalosmaista: syleillään kaukomaita, vaikka samaan aikaan ollaan kylmiä tyranneja alaisilleen eli kaikista läheisimmille henkilöille.
Miesten empatia taas lienee enemmän taistelutoverimaista: viereisen hepun takia ollaan valmiita mihin tahansa, mutta se ei liikuta pätkääkään, jos viereisessä juoksuhaudassa kaatuu äijiä.
Nämä olivat siis ääriesimerkkejä, tietenkään erot eivät näy läheskään noin selkeänä elävässä elämässä. Mutta jos erot ovat kovinkin suuria, saattaa se vastakkaiselle sukupuolelle näyttäytyä totaalisena empatianpuutteena.
Miten tämä nyt liittyi empatiaan? Miehethän ne ahneuksissaan sinne kaukomaille kattelee, miehethän ne on isojen yritysten johtajia ja halajaa sitä halapatyövoimaa eli orjatyövoimaa. Kattoppa nyt vaikka sosiaali-alaa, suurin osa työntekijöistä naisia, haluaa auttaa muita ja pelastaa ihmisten elämiä.
Vaan omistajat. Suuret yhtiöt joutuvat jatkuvasti parantamaan tulostaan koska osakkeenomistajat Eläkkeellä olevat amerikkalaismiljonäärit, haluavat parhaan mahdollisen tuloksen pääomalleen,jolloin meklarit valitsevat parhaiten tuottavia osakkeita. Tästä johtuu että johtoportaat joutuvat tekemään ratkaisuja alentaakseen kustannuksia. Miehillä tässä kuviossa ei ole juurikaan sanottavaa sillä keskimääräinen holdingyhtiön osakkeen omistaja on joko monimiljonääri yrityspamppu joka istuu johtokunnassa, tai sitten eläkkeellä oleva amerikkalaisrouva.
Et ilmeisesti ymmärtänyt vertaustani. Hoitohenkilökunnan hoidokit ovat vertauksessa juuri noita kaukomaiden asukkeja (käytännössä täysin tuntemattomia ihmisiä), sen sijaan hoitajat saattavat kylmästi puukottaa ystävieen selkään. Tätä ajoin takaa.
Mutta mitä pahaa on siinä, että suomalainen suuryritys työllistää kiinalaisia työläisiä, luo täten suuremman lisäarvon ja hyödyttää sekä Suomen että Kiinan kansantaloutta? Millä tavalla se on huono asia? Minusta huono asia olisi, jos kiinalainen jäisi ilman työtä, yhtiön omistaja ilman osinkoa ja täten Suomen valtio ilman verotuloja.
Jaa-a, en toki ole sanonutkaan että naisen empatia olisi kaikissa tilanteissa hyvä asia, kuten nyt tämä kaukomaat syleily vertauksesi.
Eli mies tuntee "empatiaa" toista miestä kohtaan, kunnian puolesta? Miehen empatia kyky onkin siis soveltunut paremminkin eri käyttötarkoitukseen kuin naisen.
Nyt olet sotkenut empatia asian johonkin muuhun, tämä naisten tyyli puukottaa toisia naisia selkään liittyy naisten tapaan kilpailla keskenään asemastaan esim. työpaikoilla, miehillä on tässäkin eri keinot ja he varmasti osaavat myös tuon selkään puukotuksen.
No mitäs tekemistä tällä sitten on tuon empatia kysymyksen kanssa? Ihminen on aina ollut ahne sukupuolesta riippumatta, harvaa poikkeavaa yksilöä lukuunottamatta. Tässä nyt oli tarkoitus keskustella parisuhde empatiasta, siitä mitä mies tuntee naista kohtaan! Tai ei tunne...
Vielä kerran:
Tarkoitin, että siinä missä miehen sympatiat kohdistuvat lähelle, naisten kohdistuu etäämmäksi, niin henkisesti kuin spatiaalisestikin.
Miehen ja naisen empatiakyky on siis mielestäni erilainen. Naisen on helpompi asettua itsestään etäämmällä itsestään olevien ihmisten asemaan, kun taas miehelle se on vaikeampaa.
Naisten epäempaattisuus on vaikeampaa havaita, koska se on (useammin) epäsuoraa/kätkettyä.
Mun mielestä tämä on kuitenkin enempi yksilöstä
kuin sukupuolesta kiinni.
Tosin, naiset 50 ikäryhmässä ovat varmaan empaattisinta väkeä mitä löytyy, noin keskimäärin.
et pysty asettumaan kenenkään asemaan tai ymmärtämään hänen ongelmiaan ellet ole itse kokenut samaa omassa elämässäsi.. älä siis tee sitä virhettä että sanot että ymmärrät jos et ole itse kokenut.
pystyy toiset ei.
Älä sekoita empatian puutetta kusipäisyyteen.
Eihän kukaan ole ajatustenlukija, eikä pysty oikeasti tietämään, miltä toisesta tuntuu. Siitä huolimatta pitää pystyä kohtelemaan toista ihmistä, kuten haluaisi itseäänkin kohdeltavan.
Itse en omaa minkäänlaista "empatiaa", ainakaan sellaisessa merkityksessä, kun ap. kirjoittaja tarkoittaa. En todellakaan osaa kuvitella kanssaihmisten tunteita ja ajatuksia.
Mutta ei tämä tee minusta kusipäätä, joka kohtelisi lähimmäisiään kaltoin.
Ööö... tekstisi luettua tuli kyllä mieleen, ettei sulla kyllä tuota empatiakykyä paljon ole.
Tragikoomista. Tämänkin naisen käsitys "empatiasta" on siis sitä, että mies "älyää" muuttua sellaiseksi kuin nainen haluaa.
Nainen on "empaattinen" kun hän puhuu tunteistaan ja ruotii loputtomiin "aina korjausta vaativaa" parisuhdettaan. Toisin sanoen nainen ilmoittaa miehelle mikä miehessä on vikana. Nainen ei näe itsessään mitään vikaa, etenkin koska hän on niin "empaattinen".
"Empaattinen" nainen on myös tyrmistynyt siitä, kuinka kauan mieheltä kestää muuttua naisen toivomaan suuntaan. Vuosikymmeniä vallalla olleet käyttäytymismallit olisivat toki muutettavissa muutamassa kuukaudessa ellei jopa viikoissa, jos mies "oikeasti olisi empaattinen ja ottaisi naisensa huomioon". Ja edelleen, naisen ei tietenkään tarvitse muuttua (esim olla niin ärsyyntymättä ja ruotimatta miehen "vikoja"), koska hän on empaattinen. Kas, hän osaa kertoa miltä hänestä tuntuu.
Sarkasmi sikseen, empatia on myötäelämisen kykyä, joka on yksilöllinen ominaisuus eikä sukupuolesta riippuvainen. Se, että naiset ovat keskimäärin tyytymättömämpiä parisuhteisiinsa ei johdu siitä, että miehet olisivat vähemmän empaattisia tai muuten huonompia, vaan siitä, että naiset ajattelevat ja toimivat eri tavoin kuin miehet. Tutkimuksissa on todettu, että nainen muistaa myös otsalohkollaan, jossa myös tunteet aktivoituvat. Siksi nainen kokee voimakkaasti negatiivisia muistoja. Muistikuvat eivät herätä eloon miehisesti pelkkiä faktoja ja tilanteita, vaan myös tunteita. Siksi nainen luulee olevansa "empaattinen" koska tuntee voimakkaasti ja siksi nainen reagoi myös voimakkaammin ikäviin asioihin, jotka miehet tuppaavat yksinkertaisesti unohtamaan tai sivuuttamaan olankohautuksella. Miehet elävät enemmän nykyhetkessä, naiset elävät lisäksi myös menneisyydessä ja tulevaisuudessa.
Tähän "empatiakykyyn" nähden nainen on hämmästyttävän kyvytön myötäelämään miehen muuttumisen vaikeutta, sitä että mies kykenisi tekemään naisensa onnellisemmaksi. Piintyneistä tavoista kun on niin kovin vaikea oikeasti päästä eroon. Opitun käyttäytymismallin pois-oppimisessa voi menna vuosia. Todellisuudessa nainen on aivan yhtä ulalla miehensä tarpeista kuin mitä mies on naisen tarpeista.
Jokainen meistä kykenee rajoitettuun myötäelämisen kykyyn, mutta kukaan ei pysty ajatustenlukuun. Mies ei tiedä intuitiivisesti millä tuulella nainen on tai mitä hänellä on mielessä, vaan se on aina erikseen kerrottava sanoin. Jos nainen ei tähän kykene, niin turha on ihmetellä miksi "niin tunteeton" mies ei reagoi kun nainen huokaa.
Miksi mies ei "kuuntele" naista? Nainen uskoo, että asia perustelemiseksi riittää se, että hän tuntee näin. Miehen mielestä tämä on hyvin irrationaalista. Jos nainen väittää miehen olevan esimerkiksi räyhääjä, mies vaatii perusteluja ja esimerkkejä. Lisäksi mies kokee naisen syytökset hyvin hämmentävinä, jos nainen on itse käyttäytynyt samalla tavoin. Mies ei kykene käsittämään, miksi mies joutuu teloitusuhan alle asiassa, jonka nainen sallii itselleen.
Jos nainen antaa esimerkin miehen huonosta käytöksestä, mies ei muista asiaa samalla tavalla kuin nainen, koska miehen muistikuviin ei liity tunteita. Mies muistaa asian hyvin pinnallisella tasolla, jos ollenkaan. Nainen sen sijaan uudelleenelää esimerkkiä kertoessaan ikävää tilannetta uudelleen tunnetasolla ja ärsyyntyy lisää. Miehen "vähättelevä" reaktio ärsyttää naista yhä enemmän.
Mies lupaa joka tapauksessa yrittää parantaa tapansa, koska hän rakastaa naista. Mutta koska miehet elävät nykyhetkessä, tämä saattaa pian unohtua, etenkin maallisten kiireiden kuten opiskelun, työn, lasten ja harrastusten vaatiessa oman osansa miehen rajallisesta huomiokyvystä. Koska riita saatiin sovittua mies oletta asian olevan ratkaistu, mutta mies ei ymmärräkään olevansa koeajalla. Nainen ei vastaavasti joudu koeajalle, koska miehellä ei riitä aikaperspektiivi tai mielenkiinto tähän. Mies on tyytyväinen - kunnes käy uusi kutsu perheoikeuteen.
Miksi mies ei myöskään kuuntele? Nainen kokee olevansa empaattinen tunneolento ja siksi hänellä on oikeus kertoa tunteistaan silloin kun ne häntä painavat. Toisin sanoen, kun naista ärsyttää riittävästi jokin asia, hän alkaa painostaa miestä keskustelemaan, joko sanallisella avauksella tai pudottelemalla vihjeitä (näitä voivat olla esimerkiksi mykkäkoulu, huokailu, kipakat kommentit, nykivät liikkeet, itkuisuus). Kun ongelma vihdoin nostetaan esille, nainen on jo valmiiksi hyvin liikuttuneessa tilassa. Mies on taas puolustusasemissa, koska hän tietää, että kun nainen haluaa puhua tunteistaan, se tarkoittaa miehen virheiden läpikäymistä. Mies odottaa hermostuneena, että mitä hän on nyt tehnyt.
Lisää hämmenystä herättää se, että mies luulee keskustelun koskevan jotain asiaa. Nainen taas haluaa puhua tunteistaan. Mies etsii ratkaisua, ulospääsyä tilanteesta, nainen taas haluaa, että mies ymmärtää häntä. Tämä ristiriita aiheuttaa lisää hankausta asian käsittelyssä.
Tulenarka asetelma johtaakin asiallisen dialogin sijaan riitaan. Seuraa syyttelyä, loukkauksia, aggressiota ja itsesääliä. Keskustelu asiasta ajautuu nopeasti tunteiden propelloimaksi riidaksi. Koska mies on puolustuskannalla hän reagoi joko sulkeutumalla tai käymällä vastahyökkäykseen. Jälkimmäisessä tapauksessa nainenkin joutuu puolustuskannalle, jolloin hänkin vetäytyy panssariinsa. Tässä vaiheessa asiallisen dialogin mahdollisuus on menetetty.
Kun riita on ohi, mies unohtaa sen. Nainenkaan ei muista riidan asiasisältöä, mutta muistaa siihen liittyneet negatiiviset tunteet. Nämä negatiiviset tunteet nainen tallettaa tunnepankkiinsa seuraava keskustelua varten.
Alistamisen ja manipulointiin syvennnyt joskus myöhemmin. Hauskaa päivänjatkoa!
Tämäpä on todella hienosti perusteltu ja ajateltu kirjoitus. Olen itsekin miettinyt juuri tätä naisten "tunne"-ongelmaa ja miesten "kuuntelu/muistamis"-ongelmaa. Todella hyviä ja ajatuksia herättäviä pointteja sinulla tässä.
Mielestäni näissä jutuissa pitäisi enemmän soveltaa perinteistä win-win-neuvottelutekniikka. Eli mitä enemmän annat toiselle periksi, sitä enemmän myös itse saat sitä mitä haluat. Pitäisi yrittää pyrkiä pois siitä ainaisesta asetelmasta jossa mies on jo valmiiksi puolustusasemassa ja nainen jo valmiiksi onneton koska luulee että mies tahallaan häntä haluaa loukata. Sen sijaan kummankin pitäisi pystyä tasapuolisesti kertomaan mitä haluaa muuttaa, ja KUMMANKIN on oltava valmis muuttamaan joitain pieniä juttuja.
Ongelmanahan lähinnä on se että miten tähän käytännössä päästäisiin, sillä useinhan miehen mielestä asiat ovat ihan jees siten kuin ovat, ja naisen mielestä taas moni juttu kaipaisi kohennusta...Ja lisäksi se että yleensä nämä keskustelut syntyvät sellaisessa mielentilassa että puolustus-hyökkäys-asetelma on jo valmiiksi päällä.
sairaat narsistit on sellaisia...lyöminen ja muu sellainen ei ole terveen miehen merkki.