Apua!
Minulla on kaveripariskunta, joka on menossa naimisiin parin kuukauden päästä. Huolestuttavaa tilanteessa on, että pariskunnan miespuolinen ei ole mielestäni (eikä kovin monen muunkaan mielestä) sopiva kumppani tytölle.
Äijä ei tee muuta oikeastaan kuin dokaa vähintään neljänä iltana viikossa, kaikki sosiaalinen elämä littyy baariin. Tahtoisin tavata tyttöä, mutta sehän ei koskaan onnistu ilman poikakaveria, ei siis koskaan. Tytöllä ei ole kohta yhtään omaa kaveria jäljellä. Tämä taas johtuu siitä, että hän menee aina pelkästään poikaystävän päätösten mukaan (eli kantakuppilaan muiden juopporenttujen seuraksi).
Mitä ihmettä kaunis, nuori, älykäs ja mukava tyttö istuu kammottavan kännisen äijänretaleen kanssa baarissa kuuntelemassa selvin päin ukkonsa kännistä paskanjauhantaa. Kun äijä on vielä kaiken lisäksi inhottava ja ilkeä muille....
Uskaltaisinko puhua järkeä? Tyttöhän on vasta 24.
Minulla on kaveripariskunta, joka on menossa naimisiin parin kuukauden päästä. Huolestuttavaa tilanteessa on, että pariskunnan miespuolinen ei ole mielestäni (eikä kovin monen muunkaan mielestä) sopiva kumppani tytölle.
Äijä ei tee muuta oikeastaan kuin dokaa vähintään neljänä iltana viikossa, kaikki sosiaalinen elämä littyy baariin. Tahtoisin tavata tyttöä, mutta sehän ei koskaan onnistu ilman poikakaveria, ei siis koskaan. Tytöllä ei ole kohta yhtään omaa kaveria jäljellä. Tämä taas johtuu siitä, että hän menee aina pelkästään poikaystävän päätösten mukaan (eli kantakuppilaan muiden juopporenttujen seuraksi).
Mitä ihmettä kaunis, nuori, älykäs ja mukava tyttö istuu kammottavan kännisen äijänretaleen kanssa baarissa kuuntelemassa selvin päin ukkonsa kännistä paskanjauhantaa. Kun äijä on vielä kaiken lisäksi inhottava ja ilkeä muille....
Uskaltaisinko puhua järkeä? Tyttöhän on vasta 24.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vaikea kysymys. Kyllä minä ottaisin tuon keskusteltavaksi ystävän kanssa. Ei se toki kivutonta ole, mutta voi olla että sellaista keskustelunavausta tyttö odottaakin eli ottaisin kyllä riskin.
Onko mies paljon naista vanhempi tai muutoin "ylivertainen" niin, että nainen voisi pelätä tätä?
Onko naisen isällä samantapaisia piirteitä?
Kuka pitää naisesta huolta, jos hän jäisi yksin?
Hienoa, että haluat auttaa!
Suunnilleen samanikäisiä ovat, tyttö 24 ja poika täyttää 28. Ongelma on mielestäni tytön itsetunnossa: ensimmäinen seurustelukumppani, kiltti luonne, koulukiusattu, hieman sulkwutunut, jne. Tytön ongelma on se, että uhrautuu ja uhraa koko elämänsä ensimmäiselle poikaystävälleen. Paapoo tätä eikä uskalla elää omaa elämäänsä. Pelkään että tyttö herää joskus 10 vuoden päästä ja tajuaa hukanneensa jonnekin viimeiset 15 vuotta...
ettekö te tiedä että pahinvirhe minkä elämässään voi tehdä on puuttua toisten parisuhteeseen?
Vaikka omasta mielestä se toinen olisi täysi juntti, niin kaverisi on juuri se joka naimisiinmenopäätöksensä tekee, et sinä.
Aikuiset ihmiset valitsevat itse oman elämänsä ja tekevät myös omat virheensä.Ja niinhän se usein on, että kuitenkin loppupeleissä toisen tuntee vain se joka on naimisiin menossa, et sinä.Koeta kestää.
On positiivista puuttumista ja negatiivista puuttumista. Tässä tapauksessa tytön kanssa keskusteleminen mm parisuhteestaan on positiivista puuttumista. Voi olla että tyttö tiedostaa parisuhteen olevan ongelmallinen ja kärsii sen asian kanssa täysin yksin. Voi olla että tyttö ei tiedosta parisuhteen ongelmia, varmaa on kuitenkin että tyttö kärsii. Ei ole mitään syytä olla avaamasta asiasta keskustelua. Juuri se erottaa ystävän ja "ystävän" että vaikeistakin asioista uskaltaa keskustella.
Kyllä tässä tapauksessa on aika selvää että parisuhde ei ole terve ja tyttö kärsii. On selvää myös että moni väärä ja voimakas asia sitoo tytön parisuhteeseen. Asiasta keskustelun avaaminen ei todellakaan ole väärin, se on erittäin suuri ystävyyden ja välittämisen osoitus.
Menee tyttö naimisiin tai ei niin asiasta keskustelu on hyvä asia.
Vai ovat kaikki "lapsukaisia", jotka ovat huolissaan tuosta, pah.
Olen ollut aikoinaan pitkään ihmisen kanssa, joka ei ollut terve valinta. Silloin sain kuulla lähipiiristä suoraan mm. että ansaitsisin parempaa ja muutenkin huolestuneita kommentteja. Totahan toki loukkaannuin kovasti, että reviirilleni astuttiin. Mutta suhteen jälkeen olen myöntänyt kritiikin olleen aiheellista ja kokenut, että se oli rakkaudellista.
Tein siis "omat virheeni", mutta en halua glorifioida niitä joinakin oppimiskokemuksina vaan suoraan myöntää, ettei minussa ollut tarpeeksi nöyryyttä ottaa muiden ihmisten välittämistä todesta. Piste.
Kun itse elin kanssa lähes viisi vuotta suhteessa, joka pääasiassa tuotti tuskaa minulle. Rakastin miestä erittäin paljon, enkä sen vuoksi kyennyt eroamaan.
En myöskään kuunnellut kenenkään kaverin neuvoja, siis hienovaraisia vihjauksia asiassa. Itse asiassa vain etäännyin lisää kavereistani, kun aistin etteivät he hyväksy poikaystävääni.
Nyt kun pääsin suhteesta vihdoin eroon, päätin että välitän enemmän pitkäaikaisista ystävistäni ja kuuntelen heidän neuvojaan.
Ongelma on, että tämä ystävä on niin hemmetin sulkeutunut, että ei uskalla myöntää varmaan edes itselleen suhteensa ongelmia. Olen jo käytännössä 90 prosenttisesti menettänyt tämän kaverin. Itse asiassa kun erosin omasta viiden vuoden suhteestani, tyttö ei ole enää pitänyt yhteyttä..
Moi!
On tosi hienoa, että välität. Välitäthän nyt loppuun saakka. Ole rohkea ja ota asia puheeksi. Sähän jos kukaan olet juuri hyvä puhumaan, jos voit nimenomaan puhua hänelle omien kokemustesi kautta. Todennäköisesti hän suuttuu, mutta se voi olla ihan hyväkin. Se luultavasti pakottaa hänet ajattelemaan sanojasi.
Joten tsemppiä! Ole rohkea! Ja hienoa, että välität. Sitä vartenhan ystävät ovat, että huolehtivat silloin, kun itse on syystä tai toisesta heikko tai kykenemätön näkemään omaa tilannettaan vähänkään objektiivisesti.
Valitettava tosi asia on että nämä rentut, monta kertaa keskittyvät kahteen asiaan juomiseen ja naimiseen, koska eivät ota muita murheita asioista eli työ ja vastuunkanto heiltä monasti puuttuu. Niin silloin naima hommaan kyllä riittää virtaa. Minullakin on sukulaisia jotka vain juovat ja naivat ja tuntuu aina naisia riittävän heillä. Jos he olisivat esim. Italialaisia niin ei ne olisi Suomalaisen naisen silmissä renttuja vaan niin ihania Gigoloita.
Itse asiassa tuo poika on kaukana gigolosta. On entinen koulukiusattu nörtti, jolla ei ole yhtään normaalia kaveria. Kaikki kaverit ovat jotain juoppoja, jotka hengaavat yhdessä viinan takia.
Kaikki normaalit tyypit kokee uhkaksi, ja vittuilee ihmisille vain "varmuuden vuoksi". Ainoa elämäntapa on istua baareissa rokkivisassa ja juoda päänsä puhki harva se ilta. Ahdistaa niitten puolesta..
Entä olisko mitään saumaa yrittää puhua tälle jätkälle suoraan? Että onko toi varmasti elämä, jota hän haluaa elää?