Kapitalistit voivat nykyään potkia ulos ihmiset naamakertoimen perusteella. Ihmiset pelkäävät potkuja, joita jaellaan aina kun esimiehet kokevat toisen olevan hankala. Koska tavikset eivät ymmärrä eivätkä tiedä asioita, he kokevat suurimman osa niistä hankaliksi. Puhumme jokapäiväisestä ja lukemattomasta työsuhteen purkamisesta harjoitteluaikana. Globaali markkinakilpailu, kilpailutus, yksityistäminen ja tulospaineet ovat saaneet sivistymättömät esimiehet laskemaan vapauden ja oikeuden purkaa uusia työsuhteita ratkaisuksi minkä tahansa vaikeuden edessä. Kilpailussa kituvat, matalasti koulutetut esimiehet eivät tiedä sitä, että tunne määrittelee heidän toimintansa perusteet, ja koska tunne voi johtua mistä tahansa, se kertoo jostakin muusta kuin työntekijän sopivuudesta työhön.
Ihmiset suojautuvat tätä vastaan, riippuen työsuhteen laadusta, luomalla ylleen roolihahmon, joka näyttää voittamattomalta niin rasituksessa kuin kinoissakin. Tämän tuote on passiivis-aggressiivinen persoonallisuus, joka syyllistää toisia tunteakseen itsensä paremmaksi, ei kykene kokemaan aitoja tunteitaan, jotka ovat turvattomuus ja voimattomuuden tunne omissa asioissa, ei samaistumaan toisiin ihmisin ja pyrkii käytännöllisimmällä tavalla torjumaan syytökset, epäluulon ja rasitteet, eli välttelemällä arvostelua, langettamalla sen toisen syyksi ja tekeytyen tietämättömäksi asioissa, jotka vaatisivat työssä oikeita ratkaisuja.
Tämä ilmiö, jossa ihmiset yleisesti toimivat epäeettisesti pysyäkseen ongelmista erossa työpaikoillaan, johtaa myös toisenlaiseen persoonallisuushäiriöön, joka oikeastaan on syntipukkien etsimisen vakavampi muoto. Autoritäärisille ja ennakkoluuloisille ihmisille syntyy käsitys toisten ihmisten vääristyneisyydestä ja kyvyttömyydestä toimia moraalisesti oikein. He alkavat uskomaan, että on oikein käyttäytyä passiivis-aggressiivisesti, ja että ne ihmiset, jotka ovat tällaisessa sosiaalisessa kulttuurissa poikkeavasti epäaggressiivisia ja tasapainoisia, ovat jotenkin viallisia. Nämä ihmiset uskovat, että muista eriävillä ihmisillä on todellisuudentajussa vikaa, he ovat idiootteja, luonnevikaisia tai syrjäytyneitä. Se selittää psykopaatille erilaisuuden, ja antaa motiivin hyökätä toisia vastaan. Hän uskoo, että epäpassiivis-aggressiiviset ihmiset eivät omasta syystään tule toimeen sosiaalisessa ympäristössä, jossa vallitseekin oikeasti työmarkkinoiden turvattomuus ja voimattomuus vaikuttaa omiin asioihin. Näin hän kanavoi oman käsittelemättömän ja vaimennetun turvattomuuden ja voimattomuuden tunteensa toiseen ihmiseen, jonka ilmeinen tuska antaa psykopaatille syyn uskoa, että hänellä itsellään menee paremmin.
Tällainen yhteys vallitsee työpaikkakiusaamisen ja työmarkkinoiden turvattomuuden välillä, ja voitaisiinkin sanoa, että potkujen antaminen ilman hyvää syytä on yksi työpaikkakiusauksen muoto, ellei sen perustava tekijä. Toki aina on ollut passiivis-aggressiivisuutta, mutta sen nykyinen muoto ja esiintymislaajuus voisi hyvinkin johtua tästä.
Ihmiset suojautuvat tätä vastaan, riippuen työsuhteen laadusta, luomalla ylleen roolihahmon, joka näyttää voittamattomalta niin rasituksessa kuin kinoissakin. Tämän tuote on passiivis-aggressiivinen persoonallisuus, joka syyllistää toisia tunteakseen itsensä paremmaksi, ei kykene kokemaan aitoja tunteitaan, jotka ovat turvattomuus ja voimattomuuden tunne omissa asioissa, ei samaistumaan toisiin ihmisin ja pyrkii käytännöllisimmällä tavalla torjumaan syytökset, epäluulon ja rasitteet, eli välttelemällä arvostelua, langettamalla sen toisen syyksi ja tekeytyen tietämättömäksi asioissa, jotka vaatisivat työssä oikeita ratkaisuja.
Tämä ilmiö, jossa ihmiset yleisesti toimivat epäeettisesti pysyäkseen ongelmista erossa työpaikoillaan, johtaa myös toisenlaiseen persoonallisuushäiriöön, joka oikeastaan on syntipukkien etsimisen vakavampi muoto. Autoritäärisille ja ennakkoluuloisille ihmisille syntyy käsitys toisten ihmisten vääristyneisyydestä ja kyvyttömyydestä toimia moraalisesti oikein. He alkavat uskomaan, että on oikein käyttäytyä passiivis-aggressiivisesti, ja että ne ihmiset, jotka ovat tällaisessa sosiaalisessa kulttuurissa poikkeavasti epäaggressiivisia ja tasapainoisia, ovat jotenkin viallisia. Nämä ihmiset uskovat, että muista eriävillä ihmisillä on todellisuudentajussa vikaa, he ovat idiootteja, luonnevikaisia tai syrjäytyneitä. Se selittää psykopaatille erilaisuuden, ja antaa motiivin hyökätä toisia vastaan. Hän uskoo, että epäpassiivis-aggressiiviset ihmiset eivät omasta syystään tule toimeen sosiaalisessa ympäristössä, jossa vallitseekin oikeasti työmarkkinoiden turvattomuus ja voimattomuus vaikuttaa omiin asioihin. Näin hän kanavoi oman käsittelemättömän ja vaimennetun turvattomuuden ja voimattomuuden tunteensa toiseen ihmiseen, jonka ilmeinen tuska antaa psykopaatille syyn uskoa, että hänellä itsellään menee paremmin.
Tällainen yhteys vallitsee työpaikkakiusaamisen ja työmarkkinoiden turvattomuuden välillä, ja voitaisiinkin sanoa, että potkujen antaminen ilman hyvää syytä on yksi työpaikkakiusauksen muoto, ellei sen perustava tekijä. Toki aina on ollut passiivis-aggressiivisuutta, mutta sen nykyinen muoto ja esiintymislaajuus voisi hyvinkin johtua tästä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuvaus tilanteesta työpaikoilla, kiusaajan mielentilasta ja ajattelutavasta.
"Vasemmisto yrittää lisätä tasa-arvoa turvallisuuden ja vapauden kustannuksella. Oikeisto yrittää vähentää tasa-arvoa turvallisuuden ja vapauden lisäämiseksi."
"Oikeistolaiset pelkäävät tasa-arvoa, koska se saa heidät tuntemaan menettävänsä oman elämänsä hallinnan."
Esimiehet tavoittelevat työpaikoilla epätasa-arvoa, tunnetta, että he hallitsevat täysin kaikki asiat. Potkimalla työntekijöitä ulos he luovat tällaisen illuusion, ja koska he voivat harjoitteluaikalain perusteella ja kilpailun perustelemana tehdä näin aina kun haluavat, he käyttävät sitä suurimman mahdollisen turvallisuuden ja vapauden tunteen saavuttamiseksi. Turvallisuus tulee siitä, että he pystyvät tekemään mitä tahansa oman epämiellyttävän tunnetilansa tyydyttämiseksi, ja vapaus tulee siitä, ettei heille koidu potkujen antamisesta mitättömistä syistä mitään seurauksia.