Olen ollut töissä nyt kuukauden verran eräässä tehtaassa. Työ on itsessään mukavaa ja pidän siitä, mutta työpaikan ilmapiiri on ahdistava. Ala on naisvaltainen ja olen todellakin huomannut, kuinka naiset voivat olla susia toisilleen.. Katkeria kateellisia kyylääjiä!! Johdon kanssa ollaan hyvää pataa ja jopa valehdellaan toisten henkilökohtaisista asioista. POmot uskovat kaikki, mitä nuo kateelliset ämmät vain keksivät selittää. Jopa suoraa valehtelua on ollut, ja miten nyt uusi työntekijä voisi puolustautua, kun ei uskota, ja katsotaan vaan sillä silmällä, että "selitä nyt vaan siinä"
Tämä on ollut aivan kamalaa aikaa, mutta en todellakaan voi irtisanoutua, kun nyt vihdoin ja viimein sain vakituisen työn pitkän haun tuloksena..
Voin todella pahoin työssäni ja melkein itken joka ilta, kun tiedän että aamulla on mentävä töihin..
Työpaikallani on myös muutama muu uusi, ja heillä aivan samat ajatukset työpaikasta.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Koetaanko uudet työntekijät jotenkin uhkana?? Itse olen yrittänyt olla ystävällinen ja kuulua "porukkaan" mutta enään en edes jaksa. Kahvillakin istun yksin eri pöydässä kun muut, kukaan ei edes halua tehdä tuttavuutta, enkä jaksa enään edes yrittää. Toivoisin saavani uuden työpaikan ja etsinkin sitä koko ajan. Sen aikaa on vain pakko jaksaa tätä kamalaa työympäristöä...
En varmaankaan kysy tässä aiheessa mitään, mutta olisi mukava kuulla muiden kokemuksia, ja kuinka niistä ollaan selvitty. Onko ainoa vaihtoehto työpaikan vaihto?
Harmittaa vaan niin kamalasti, kun pidän muuten työstäni, mutta "työkaverit" tekevät tästä työnteosta mahdottoman!!!
Tämä on ollut aivan kamalaa aikaa, mutta en todellakaan voi irtisanoutua, kun nyt vihdoin ja viimein sain vakituisen työn pitkän haun tuloksena..
Voin todella pahoin työssäni ja melkein itken joka ilta, kun tiedän että aamulla on mentävä töihin..
Työpaikallani on myös muutama muu uusi, ja heillä aivan samat ajatukset työpaikasta.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Koetaanko uudet työntekijät jotenkin uhkana?? Itse olen yrittänyt olla ystävällinen ja kuulua "porukkaan" mutta enään en edes jaksa. Kahvillakin istun yksin eri pöydässä kun muut, kukaan ei edes halua tehdä tuttavuutta, enkä jaksa enään edes yrittää. Toivoisin saavani uuden työpaikan ja etsinkin sitä koko ajan. Sen aikaa on vain pakko jaksaa tätä kamalaa työympäristöä...
En varmaankaan kysy tässä aiheessa mitään, mutta olisi mukava kuulla muiden kokemuksia, ja kuinka niistä ollaan selvitty. Onko ainoa vaihtoehto työpaikan vaihto?
Harmittaa vaan niin kamalasti, kun pidän muuten työstäni, mutta "työkaverit" tekevät tästä työnteosta mahdottoman!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kannata myydä elämäänsä ja hyvinvointiaan rahalla. Enemmin vaikka työtön ja köyhä, kuin huonossa sitovassa työpaikassa, josta ei plussana ole mitään muuta kuin tilipusssi ,ja se että tulee kansalaisvelvollisuus muka täytettyä!!:)
Löytyy täältä:
http://tyopaikkakiusatut.net/
Ukot ne vasta ovatkin täysiä mulgwisteja.
suoraan että "söinkö mä teidän eväät vai mikä vittu teitä vaivaa?!!" , no en ollut tosissani vaikka taitaisivat mennä aika hiljaisiksi jos noin sanoisit;) Mutta tosissaan otettuna olen samaa mieltä kuin ekana vastannut eli parempi työtön kuin paikassa missä sinua ei oteta mukaan joukkoon. Aika lapsellista käytöstä heiltä! Koeta jaksaa ja toivon että pian löytyy sinulle parempi ratkaisu kuin itkeminen joka ilta!!!