Merimieheksi

http://www.rai.rauma.fi/merenkulku/tutkinnot.htm

Rauman ammattikoulutus taitaa olla Suomen johtavaa tällä hetkellä merenkulkualan osalta ja siellä on aika montakin eri tutkintoa luettavana. Kurkkaile tuolta linkistä, toinen aika hallitseva merenkulkualan opetuskaupunki on luonnollisesti Kotka.

Meripioneeri kirjoitti:

http://www.rai.rauma.fi/merenkulku/tutkinnot.htm

Rauman ammattikoulutus taitaa olla Suomen johtavaa tällä hetkellä merenkulkualan osalta ja siellä on aika montakin eri tutkintoa luettavana. Kurkkaile tuolta linkistä, toinen aika hallitseva merenkulkualan opetuskaupunki on luonnollisesti Kotka.

Lue lisää

Siinähän ne tulikin. Kiitos... Niin ja satutko firmoja tietää?

ihan ku mun suusta

ollaan, mutta ikävä kyllä ongelmiaan ei pääse pakoon, vaan niillä on ikävä tapa seurata mukana.

Kuitenkin jättäisin muukalaislegioonan viimeiseksi vaihtoehdoksi, oli tilanne mikä tahansa.

Sanoisin että työtilanne on melko surkea merialalla tällä hetkellä. Pois lukien ammattikorkeakoulussa suoritettu ylikonemestarin -koulutus, jolla vielä voi töitä saada. (alemmat työtehtävät ovat nykyään kaikki halpatyövoimalla miehitettyjä, käytännössä filippiini passin omaavilla kavereilla).

Jos reissumiehen luonnetta tosiaan jollakin on ja haluaa mahdollisimman kauas/ etäisiin töihin näistä manner-Suomen töistä ja kuvioista (tai paeta "maailmaa" sydänsurujen, ahdistuksen tms johdosta) niin muukalaislegioona on näistä se "parempi" ja nopeampi vaihtoehto.

Vertailen tässä alla hieman noita kahta vaihtoehtoa:
Meri-insinööri (ylikonemestari) plussat
melko hyvä palkkainen työ
Suomen lipun alla seilatessa ns. "yksyks-systeemi" eli esim 1kk töitä ja sitten 1kk lomaa
-ei kaikille sovi tuollainen "epäsäännöllisen säännöllinen" reissuelämä, etenkin jos on mitään haluja perhettä perustaa, koska ei ihan joka tyttö halua ryhtyä "osa-aika" vaimoksi kun puoliso on niin paljon tässä ammatissa poissa kotoa
-ei ne ongelmat katoa ja helpota vaikka töissä "pakenisit" suruja tai pahaaoloa. Päinvastoin sitten voi lomilla ollessa alkaa ahdistamaan kahta kauheammin ja moni merimies onkin masentunut ja alkoholin suurkulutukseen taipuvainen.
/- ihan riippuen katsantokannasta, nykyään lähes joka laivalla on sekamiehitykset, eli Englantia on ainakin suotava puhua sujuvasti, jotta kommunikointi "idän ihmeiden" kanssa onnistuu. Miehitysprosentit alkavat olemaan Suomilaivoillakin tuota 20% Finskiä ja 80% halpatyövoima Filippiiniläisiä. (karkeasti sanottunu pl. matkustajalaivat, näillä vielä toistaiseksi suositaan lähinnä Suomalaisia/Virolaisia/Ruotsalaisia)
-Todella epävarmat tulevaisuuden näkymät Suomalaisilla merimiehillä, rupeaa olemaan vähän sellainen "auringon laskun" -ala. Suomalainen merimies alkaa olemaa uhanalainen laji, kuten Saimaan-norppa.

Sitten tuon muukalaislegioonan plussat ja miinukset (mitä itse nyt vähän lukenut muutaman ex-legioonalaisen kirjat ja saanut pienen pinta-raapaisun touhusta)
/- Pitkät työpestit (5vuotta), on ainakin työtä suhteellisen hyväksi aikaa kun paperit allekirjoitat ja itsesi legioonan palveluksiin luovutat, mutta päätös on melko vakava ja lopullinen. Kesken et voi leikkiä jättää vaan se viisi vuotta on sitten suoritettava vaikka päällä seisten vaikka alkaisi varhaisessakin vaiheessa kaduttamaan.
mitään ei tarvitse osata valmiiksi, legioonassa (kuten armeijoissa yleensäkkin) kaikki tarvittava kyllä koulutetaan sitten
pääsee "näkemään maailmaa" myös tässä ammatissa, monestihan legioona on se porukka mikä viedään niihin kovimpiin rähinöihin/ sinne minne muut eivät uskalla (riittää tarinoita kerrottavaksi sitten vanhain kodissa jos henki säilyy)
palkasta en mitään lukuja ja suuruuksia osaa nyt lonkalta heittää, mutta säästyyhän sitä rahaa kun olet käytännössä aina kiinni kasarmilla/ komennuksilla tehtävillä ja et pääse kuluttamaan sitä
yhteisöllisyys ja kaverit, legioonassa tutustuu moniin ihmiseen eri taustoilla (monesti toki jotakin laitapuolen kaveria sinne ajautuu, kuten ex-linnakundeja ja muita yhteiskuntaan "sopimattomia" tai muita erikoisia kavereita), mutta kirjoja luettuani ovat siellä olleet vakuuttaneet että legioonasta tulee kuin perhe, eli toisaalta yksinäiselle ja päämäärättömälle kaverille tuo voi olla ihan varteenotettava vaihtoehto
-vaikka on se "perhe" siinä ympärillä niin oikeaa perhettähän näillä ammattisotilailla todella harvoin on, kun aika harva neitonen jaksaa käytännössä odottaa 5v kunnes se sulho on suorittanut sopimuksensa loppuun (toki näillä varmasti jotain lomia on mutta ei ihan hirveän usein). Eli melko yksinäisen (ja mahdollisesti onnettoman) miehen hommaahan tuo on
-henki voi mennä tässä touhussa, nämä kaverit käyvät aina niissä kusisimmissa kähinöissä
-kun se 5v sopimus päättyy niin olet taas "tyhjän päällä" eli pitäisi vakavasti taas miettiä tulevaisuuttaan ja elämäänsä (haluatko jatkaa taas legioonassa, vaiko siirtyä siviiliin ja opiskella vaikka jonkun uuden ammatin ja etsiä vaikka naisen ja perhettä perustella)
-"päiväni murmelina" -ilmiö. Toistoa, toistoa, toistoa. Kirjoissakin päivät ovat melko samanlaisia tuolla. Tylsistyy.

Kokonaisuutena sanoisin, että kannattaa etenkin nuoren miehen miettiä todella tarkkaan mitä todella elämältään haluaa. Menetettyjä vuosia ja aikaahan ei saa takaisin, itseään pääsee myös toteuttamaan monilla muilla tavoilla sekä "maailmaa, sydänsuruja, masennusta" yms kurjuutta voi kyllä paeta muillakin tavoilla (huumeet ja päihteet nyt eivät tule kysymykseenkään). Hyvänä ohjenuorana sanoisin, että ongelmiaan ei ole järkevää ja kestävää touhua paeta, ne tulisi kohdata ja hoitaa kuntoon jos haluaa pysyvän hyvän olon. Ammattiapu on sitä varten, vaikka tuntuisi ettei Suomalainen "tosimies" psykologille tms ala avautumaan.

Nämä nyt olivat pikaisia omia ajatuksiani, jokainenhan tekee toki elämällään miten parhaaksi näkee. Onnea jokatapauksessa kaikille valitsemillaan teillä.

Niin ja selvennykseski vielä. Meripuolellahan on toki muitakin työtehtäviä kuin tuo mainitsemani.

Löytyy, ammattikoulutasoinen korjaajan koulutus (kansi- tai konekorjaaja), vahtikonemestarin koulutus, vahtiperämiehen koulutus, laivakokin koulutus, laivasähkömiehen koulutus, sähkömestarin koulutus, merikapteenin ja meri-insinöörin koulutukset sitten ammattikorkeassa.

Todella mutkat nyt suoraksi vetäen sanon rehellisesti mitä "kannattaisi" opiskella. Jos oikeasti haluat työllistyä edes kohtuullisesti niin opiskele vain ja ainoastaan jotakin näistä.
-Meri-insinööri (ylikonemestari)
-Laivasähkömies
-Sähkömestari (myös amk-tutkinto, kuten meri-insinööri)

Sitten päästään siihen kysymykseen mitä alaa tuntematon tai opiskelematon kysyy "miksi ei muka voi perämieheksi opiskella jos se on unelma ollut koko pienen iän".... Ihan oikeasti näissä muissa tehtävissä on tämä halpatyövoima trendi ja sekamiehitykset vieneet "kaikki" työt Suomalaisilta. Laivasähkömiehistä on pulaa, puhumattakaan sähkömestareista (näitä kavereita etenkin ei tahdo löytyä töihin), mutta tuo sähköalahan nyt on melko speciaali juttua että pitää oikeasti jotakin ymmärtää noista sähköhommista. Lisäksi tuo ylikonemestarin koulutus on ainoa millä voi vielä myös yrittää työllistyä merialalle.

Sähkömies on näistä se nopein tie leivän syrjään. Meri-insinööri ja sähkömestari koulu ovat pidempi tie ja ne suoritetaan ammattikorkeakoulussa.

Ja vielä kerran, nuo alemmat tehtävät ja etenkin kansipuoli (matruusi, kansikorjausmies, puoli-matruusi, perämies ja jopa merikapteeni-koulutuksen saaneet) ovat oikeasti todella vaikeassa asemassa. Töitä ei vain tahdo löytyä, kun johonkin puuhun potkaiset niin löytyy yhtä avointa työpaikkaa varten työttömiä Suomesta ainakin se 50 kaveria ne 1000 reipasta halpatyövoima filippiiniläistä (jotka ovat valmiita tulemaan tänne puolesta vuodesta täyteen vuoteen putkeen töihin).

Suosittelen lämpimästi jotakin työllistävämpää maapuolen alaa opiskeluun nuorille.

Matruusi YT-pahvit ja duunia riittää.
Alalle aikoville; unohda koko juttu.