Mies ei koskaan tee aloitetta. Kyllästyttää olla aina se, joka pistää homman pyörimään.
En ole koskaan kuullut miehen suusta sanoja:
- Onpa täällä sekaista. Siivotaanko?
- Samat lakanat on olleet sängyssä jo aika kauan, voitaisiin vaihtaa ne.
- Voisin vaikka imuroida sillä välin kun olet töissä. Ei ole muutakaan tekemistä ja tietokoneella pelaaminen kyllästyttää.
- Onko sulla pyykkejä jotka joutais pesuun? Aion kohta laittaa pyykkikoneen päälle.
- Pihalla ois aika paljon hommia. Voitaisiin aloittaa vaikka haravoinnista.
- Taidan leipoa pullaa, kun sukulaisia kuitenkin tulee huomenna käymään.
En ole koskaan kuullut miehen suusta sanoja:
- Onpa täällä sekaista. Siivotaanko?
- Samat lakanat on olleet sängyssä jo aika kauan, voitaisiin vaihtaa ne.
- Voisin vaikka imuroida sillä välin kun olet töissä. Ei ole muutakaan tekemistä ja tietokoneella pelaaminen kyllästyttää.
- Onko sulla pyykkejä jotka joutais pesuun? Aion kohta laittaa pyykkikoneen päälle.
- Pihalla ois aika paljon hommia. Voitaisiin aloittaa vaikka haravoinnista.
- Taidan leipoa pullaa, kun sukulaisia kuitenkin tulee huomenna käymään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mies ei ainakaan minun edellisessä suhteessa tehnyt noihin asioihin aloitetta koska hänelle se oli yksinkertaisesta sama, onko ne lakanat likaiset. "Yksi yöhän niissä kerrallaan nukutaan". Kaikki muutkin asiat samalla IhanSama-kaavalla.
Millä perusteella valitsit miehesi ? Oliko hän kenties komea ja pitkä ? usein naisille riittä nuo kriteerit suhteen aloittamiseen ja sitten ihmetellään seuraavaksi kun ei homma toimikaan. Noita haluamiasi asioita olisi varmaanki vähän voinut ovelasti selvitellä jo tutustumisvaiheessa jos ne kerran ovat sinulle tärkeitä
Valintaperusteita olivat tietysti lompakon paksuus, komea ulkonäkö ja pituus. Pitäisikö olla joitain muitakin?
No, vitsit vitseinä. Todellisuudessa ihastuin miehessä mutkattomaan luonteeseen, rehellisyyteen ja huomaavaisuuteen. Kovinkaan pitkä mies ei ole, mutta mielestäni oikein mukavan näköinen. Kuinkas muutenkaan, kun kerran häntä rakastan. 18-vuotiaana, ensimmäistä vakavaa suhdetta aloitellessa, ei kuitenkaan tullut mieleen kysyä, kuinka hyvin pölyrätti pysyy kädessä. Oikeastaan se (suorituksen laatu siis)ei olekaan ongelma, vaan se, ettei mies siihen oma-aloitteisesti ryhdy.
Päätin tänään aloittaa empiirisen kokeen ja katsoa, kuinka kauan menee, ennen kuin miestä alkaa sotku häiritä, jos minä itse en sano siitä mitään. Todennäköisesti teen tällä itselleni enemmän "kiusaa" kuin miehelle, mutta ehkä minun onkin hyvä opetella rennompaa otetta kodinhoidon suhteen.
Oikeastaan otin aiheen esille ihan sen vuoksi, että monesti täällä miehet valittelevat, kuinka naiset eivät koskaan tee aloitetta seksin suhteen. Aloitteellisuutta voisivat varmasti molemmat sukupuolet harjoitella muillakin alueilla, se saattaisi ehkäistä monia avio/parisuhdekriisejä...
mies tee mitään tuollaisia aloitteita, ja minä sentään teen aloitteita sängyssä.
vessaa ei oltu pesty varmaan kuukauteen ja alkoi olemaan tietysti sen näköinenkin. sanoin ukolle, että pitäisi vessa pestä. "meillä kotona vessa pestiin vaan sillon kun oli tulossa vieraita", että eihän vessaa nyt olisi tarvinnut pestä, kun ei meille ollut tulossa vieraitakaan!
mutta mun mies laittaa pyykinpesukoneen päälle ja leipookin =) ja vie roskat ja lehdet, ihan pyytämättä! ja sekin on kovan koulutuksen tulos ;)
aloitetta munkaan mies, ei sitten minkään suhteen. Mä vielä jotenkin kestän sen, ettei se pölyrätti kädessä pysy jne. mutta mua alkaa rassaamaan noi sänkyhommat, ku mies ei oo tosiaan 2,5 vuoteen aloitetta tehnyt, ja se on jäänyt siis mun kontolle.
Jokin trauma hänellä selvästi on, ja kun mä sen aloiteen teen, kyllä se seksi sujuu ongelmitta! Mutta kyllästyttää vain aina olla se aloitteentekijä.
Jos vähän tarkemmin olisit miettinyt, niin olisit huomannut, että nuo kaikki mainitsemasi ovat naisten hommia. Ei kukaan mies aloita tekemään niitä vapaaehtoisesti.
Kuka teillä sitten vaihtaa autoon renkaat ja huolehtii auton huollosta? Kumpi torjuu narkkien ja muiden hullujen hyökkäykset, jos joudutte liikkumaan pimeillä kujilla? Kuka tekee remonttihommat? Kuka kantaa painavimmat tavarat(esim. pesukone) muutossa?
Autoon vaihdetaan renkaat kahdesti vuodessa ja minä vaihdan omaani ihan itse.
Remonttihommia... No jaa. Niitä ei tehdä niinkään usein kuin autoon vaihdetaan renkaita.
Yhdessä kannettiin viimeksi uusi pesukone autosta sisään.
Narkkien tai muiden hullujen hyökätessä mies toivottavasti juoksee minun kanssani karkuun.
Aika paljon jää miehille luppoaikaa tällä logiikalla. Ehtisi siinä pari kertaa imuroimaankin.
Etkö tosiaan parempaan pysty? :)
Toki nuo ovat naisten hommia!
Meillä ainakin itse vaihdan autoni renkaat, vien autoni huoltoon, ja maksan huollon myös itse, avaan tukkeutuneet lavuaarit, vaihdan palaneet lamput, teen lumityöt, vien roskat jne. niiden kaikkien "naisten" hommien, ja ansiotyöni lisäksi. Mies vaan istuu töistä tultuaan valmiiseen pöytään ja ruokailtuaan lössähtää sohvalle lukemaan iltapäivälehtiä...
Kylläpä nautin katsella sitä!
Joskus vain olettaa toisen huomaavan sanomattakin jotain. Ei miehen tarvitse pullaa leipoa, mutta olisi edes läsnä...
Meillä kyllä mies osallistuu kotihommiin pyytämättä. Osaa käydä kaupassakin pyytämättä (tietää mitä huushollista puuttuu)
Pistää pyykkikoneen pyörimään, mutta pesee kyllä kaikki sekasin.
Siivoo jos siivottavaa on ja huomaa ettei mua huvita.
Syöttää kissat ennen töihinsä lähtöä
Vie lehdet roskiin töihin mennessään
Vaihtaa auton renkaat mutta huollattaa auton korjaamolla.
Kantaa aina kauppakassit ja muut raskaat kantamukset
Muutoissa mun ei ole ikinä tarvinnut keskittyä muuhun kuin tavaroiden pakkaamiseen ja purkamiseen
Sekä torjuu narkkien ja muidenkin lähentely yritykset.
Yx asia mitä hän ei tee on ruoka
Ainoo asia mikä mua ottaa päähän on se että töistä tullessaan äijä istuu paskaset työhaalarit päällä olohuoneessa ja katsoo textitv.ltä urheilusivut
Tämä olikin provo :D
Niinpä olikin!
Draamassa on aineksia myös todellisesta elämästä.
Miksi kukaan tekisi aloitetta sellaisesta, mikä ei voisi vähempää kiinnostaa?
Jos todella haluaa jotakin, pystyy kyllä aloitteenkin tekemään.
Se jokin ei siis ole vaivannäön arvoista.
Totta puhut. Silloin ongelma kuitenkin on jo syvemmällä, kuin kuivailemassani tilanteessa. Jos parisuhteessa elävän mielestä seksi tai yhteisten asioiden hoitaminen ei ole vaivannäön arvoista, suhteella tuskin on tulevaisuutta.
Asiaan voi olla kuitenkin muitakin selityksiä, kuten tottumus tai sukupuoliroolit: Miesten oletetaan olevan aloitteellisempia seksin suhteen, naisten taas vastaavan kodinhoitoon liittyvistä aloitteista. Osapuolet toteuttavat näitä rooleja suhteessaan ja kumppanit tottuvat tilanteeseen. Ajan kuluessa kumpikin voi väsyä omaan rooliinsa ja toivoa toiselta enemmän vaivannäköä. Silloin pitää nostaa kissa pöydälle.
En tiedä mikä tässä yhtälössä mättää tai miten te miehenne olette iskeneet/ hän teidät.
Minulle ei ole koskaan ollut mikään ongelma vaikkapa imuroida, luututa lattiat, pyyhkiä pölyt. koska tykkään itsekin olla puhtaassa asunnossa.
Minä myös tykkään kokkaamisesta. Leipominen jää aika vähälle mutta toisinan teen sitäkin. Jos seurustelisin niin varmasti pitäisi huolen siitä että minulla on omat keittiövuorot. Ja osaan myös tiskat astiat sen kokkailun jälkeen ;)
Lakanat vaihdan punkkaani ihan säännöllisesti (parin viikon välein) vaikkei ne olisi likaisetkaan, ja jos ne vaikuttaa likaisilta niin sitten useammin.
Pyykit pesen myös kun tarvetta on ja sukat ja kalsarit vaihtuu parin päivän välein.
Pihatöitä suorastaan kaipaisin kun asun kerrostalossa. Olisi kiva välillä tehdä jotakin eikä vain löhötä sohvalla.
Kuitenkaan naista en tunnu löytävän mistään. Välillä tulee mieleen että ilmeisesti olen liian kiltti ja liian siisti mieheksi ?
Jos et naista saa kuin.
Säälittäviä keinoja nuo munattomat kotiapulaiseksi tarjoutumiset.
Jos olet töitä saanut niin käy seuraavasta tilistä vaikkaa hoorisa ja kokeile onko sinusta muuhun kuin tiskaamaan.
Opettele sinäkin vitun luuseri joskus asumaan yksin niin tiedät mitä talouden pito on. On kai siellä vara huudella kun äitisi on pyyhkinyt perseesi koko pienen ikäsi. Osaatko jo solmia kenkäsi ?
Liitän renttu-käsitteeseen muutamia hiukan negatiivisempia luonteenpiirteitä kuin sen, ettei mies huomaa tarttua imuriin silloin kun siihen on aihetta. Kuten jo sanoin, mieheni on luotettava, rehellinen ja parisuhteessa toista huomioiva, joten renttuilu on hänestä kaukana.
Alkuperäinen kirjoitukseni koski lähinnä parisuhteessa eläviä miehiä ja naisia. Karkeasti yleistettynä naiset tuntuvat odottavan, että miehet tekisivät enemmän aloitteita kodinhoidon suhteen ja miehet puolestaan naisilta enemmän aloitteita seksiin. Vaatimattoman teoriani mukaan Suomessa olisi paljon enemmän suhteeseensa tyytyväisiä ihmisiä, jos sekä miehet että naiset ottaisivat oppia vastakkaisen sukupuolen aloitteellisuudesta.
"Vaatimattoman teoriani mukaan Suomessa olisi paljon enemmän suhteeseensa tyytyväisiä ihmisiä, jos sekä miehet että naiset ottaisivat oppia vastakkaisen sukupuolen aloitteellisuudesta."
Olet ihan oikeassa, noin se toimisi paljon paremmin, mutta luuletko ihan oikeasti että tuollaiset M.I.E.Ssss:n kaltaiset sohvaperunat ikinä tulee ottamaan huomioon kumppaninsa tarpeita/ajatuksia. Ei todellakaan !! Kyllä tuo saamattomuus on ihan synnynnäistä ja sitä saa mitä tilaa ;). Siihen on tyytyminen. Ja kyllä tuon kaltainen epäsiisteys on jonkinlaista renttuutta sekin. Edellinen tyttöystäväni muuten olikin aikas aloitteellinen mitä siihen seksiin tulee. En tiedä olisikohan minua sitten "palkittu" siitä että osallistuin siihen kodinhoitoonkin.
Tarvitsetko kotiapulaista vai miestä?
Onhan niitä nykyisin saatavan vuokraa-aviomies päiväksi tms palveluita.
Meillä eukko imuroi, tiskaa ja vaihtaa lakanat.
Pyykit laittaa joka ehtii
Minä autan isoissa matoissa jos olen kotona
ja teen kaikki miesten työt.
En laita eukkoa moottorisahalla puita pilkkomaan enkä saunapuita halkomaan.
Myöskin katolle vien telkkariantennin tai korkeat vesirännit putsaan lehdistä.
Samoin autoista ja sähkökoneista ymmärrän minä eniten ja siksi ne hommat teen.
Eukko tekee naistenhommat.
Miksi tehdä keinotekoisesti ja tasa-arvofemakoiden vaatimuksesta näistä työnjakkohommista elämää suurempaa kysymystä kun ne luontuvat hyvin luonnollisella tavalla.
Tarvitseeko mies kotiapulaista vai kumppania?
Kuten tuolla edellä totesin, nuo miesten hommat tuntuvat olevan sellaisia, joita tehdään kerran, pari vuodessa. "Naisten homma" on ilmeisesti passata miestä siinä välillä.
"Miksi tehdä keinotekoisesti ja tasa-arvofemakoiden vaatimuksesta näistä työnjakkohommista elämää suurempaa kysymystä kun ne luontuvat hyvin luonnollisella tavalla."
Ei tämä ole elämää suurempi kysymys, ja vitutuskin tulee ihan luonnostaan, jos kotona kaikkien töiden aloittaminen lepää yhden ihmisen harteilla, vaikka kaksi ihmistä sotkee.
Hanki siivouspalvelu hoitamaan hommia. Uskomattomat verovähennykset henkilökohtaiseen verotukseesi. Ota selvää ja nauti.
Seurasin eilen illalla sattumalta ykköseltä ohjelmaa Helsinkiläisestä baarista, jossa esiintyi stand-up koomikoita. Eräs kuvaili onnistuneesti miesten ja naisten erilaista tyyliä kodinhuollon, töiden ja yleisen elämän suhteen: nainen tekee hiljaa huomaamatta, mies onnistuu vääntämään valtavan numeron sukan nostamisesta lattialta.
Esimerkki: jos nainen on päivän kotona, pyykit on pesty, ruoka laitettu ja vessa pesty kun mies tulee kotiin. Jos mies on päivän kotona, lamppu vaihdetaan vasta kun vaimo on varmasti näkemässä.
Stand-up kulttuurin mukaan, kärjistetyn osuvaa. Valitettavasti muukin kulttuuri ympärillämme tukee tätä ilmiötä: kotona ahkera ja avulias mies on suurenmoinen aarre. Kotona ahkera ja avulias nainen on normi-niina. Edelleen kyseisen hauskuuttajan ajatuksia eteenpäin jakaen: jos kotona on sotkuista, se on naisen vika. Jos on siistiä, koska nainen on siivonnut, ei kukaan noteeraa asiaa vilkaisua enempää. Jos on siistiä, koska mies on siivonnut, suoritus on uskomaton ja ikkunatkin ovat NIIN puhtaat. Eivätkä tähän rajoitu vain anoppivierailut. Nainen itse arvostaa miehen tekemiset kodissa korkeammalle kuin omansa. Oikein tai ei.
Omia huomioita: mihinkään ei ole tyytyväinen. Jos mies ei tee mitään, vaikka pyytäisi, toivoo että EDES pyydettäessä. Jos mies tekee pyydettäessä, toivoo, että olisi edes JOSKUS oma-aloitteinen. Jos on oma-aloitteinen, niin voisi SILTI tehdä homman kunnolla.
Onko meidän naisten aloitettava elämä miesten mallin mukaan vai toisin päin? Kultainen keskitie on hieno asia, mutta tohdin epäillä, josko se osuisi samalle kohtaa molemmista suunnista tämän tapauksen suhteen..
Minun mieheni sanoo:
- Onpa täällä sekaista. Jos minä tamppaan matot ja imuroin, pyyhitkö sinä pölyt?
- Samat lakanat on olleet sängyssä jo jonkin aikaa, haepa puhtaat niin minä irroitan sillävälin vanhat
- Voisin vaikka imuroida jos sinä tiskaat, jää sitten hyvin aikaa katsoa se leffa
- Pistin pyykit koneeseen, pitäis olla kohta valmiit ripustettaviksi
- Pihalla ois aika paljon hommia. Minä ajattelin lähteä lumitöihin, tuletko kaveriksi?
- Ilmoita jos menee ylitöiksi, teen ruoan puoli viideksi
Taidan olla onnekas yksilö. Arjen töiden jakaminen ilman turhanpäiväisiä sukupuolirooleja on niin päivänselvää suhteessamme, että sen joskus ottaa itsestäänselvyytenä. Siispä rakkaani, kiitän jälleen että olet olemassa, juuri sellaisena kuin olet! Ja kiitos niistä 16 suklaasydämestä jotka yllättivät minut tänään aamukahvipöydässä 16 yhteisen kuukauden kunniaksi :)