Se loppui nyt. Tai siis tuossa 5 minuuttia sitten. Ukko kulta lähti eilen ryyppäämään kaverinsa kanssa ja äsken piti hakea se metrolta. Kerroin matkalla sille et antaa mulle avaimen ja keräilee vaatteensa pois.
Nyt on hieman "ontto olo". Tai sellainen tyhjä. Ei kuitenkaan itketä eikä mitään. Paremminki tuntuu kuin tämä ois ollu yhden vaiheen loppu. Huomasin tuossa jokin aika sitten että ei tämä suhde minulle riitä. Tahtoisin rakastaa ja olla rakastettu niin että sen tuntee ja muutkin näkee.Jonkinlaista romantiikkaa tai joitain pieniä arjen piristyksiä. Hänen aloitteestaan. Edes joskus. Puuttuihan siitä muutakin kuin nuo pienet "lisämausteet" mutta tunne siitä, ettei ole rakastettu, tekee olon epävarmaksi..tai jotain. Ainakaan tuo ei vakuuttanut minua siitä, että tällä suhteella olisi jotain muutakin annettavaa kuin se, mitä oltiin jo koettu yhdessä.
Kaikista eniten ihmettelen, että miksi minulla ei ole sellaista pahaa mieltä ja pettymyksen tunnetta niin kuin yleensä eroissa on tapana. Nyt on vaan jotenki osaltaan helpottunut ja osaltaan "autio". Sellanen että maailmassa olen vain minä. No, ainaki kotona. :)
Taisin kerranki tehdä itselleni palveluksen ja ottaa ne pienet pinkit lasit silmiltä pois. Mutta toivottavasti tämä tuntuu sille vielä kun pitäisi alkaa yksin nukkumaan. Ja jatkuis vielä huomennaki.
Nyt on hieman "ontto olo". Tai sellainen tyhjä. Ei kuitenkaan itketä eikä mitään. Paremminki tuntuu kuin tämä ois ollu yhden vaiheen loppu. Huomasin tuossa jokin aika sitten että ei tämä suhde minulle riitä. Tahtoisin rakastaa ja olla rakastettu niin että sen tuntee ja muutkin näkee.Jonkinlaista romantiikkaa tai joitain pieniä arjen piristyksiä. Hänen aloitteestaan. Edes joskus. Puuttuihan siitä muutakin kuin nuo pienet "lisämausteet" mutta tunne siitä, ettei ole rakastettu, tekee olon epävarmaksi..tai jotain. Ainakaan tuo ei vakuuttanut minua siitä, että tällä suhteella olisi jotain muutakin annettavaa kuin se, mitä oltiin jo koettu yhdessä.
Kaikista eniten ihmettelen, että miksi minulla ei ole sellaista pahaa mieltä ja pettymyksen tunnetta niin kuin yleensä eroissa on tapana. Nyt on vaan jotenki osaltaan helpottunut ja osaltaan "autio". Sellanen että maailmassa olen vain minä. No, ainaki kotona. :)
Taisin kerranki tehdä itselleni palveluksen ja ottaa ne pienet pinkit lasit silmiltä pois. Mutta toivottavasti tämä tuntuu sille vielä kun pitäisi alkaa yksin nukkumaan. Ja jatkuis vielä huomennaki.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Johtuiskohan pikkasen juuri siitä, että tapahtumasta on noin viisi minuuttia-:) Kyllä se ero ja siihen liittyvät tunteet on kuule pikkusen pidemmän ajan projekti. Siis jos tuosta nyt yleensä joku ero tulee.
Ainakin pitkän suhteen jälkeen asian prosessointi kestää vuosia, välillä on hyviä kausia ja välillä huonoja. Asian kieltäminen ja tietty tunteettomuus voi kyllä hallita elämää vaikkapa ensimmäisen puoli vuotta. Että ei kannata nyt vielä kovin vakavia pohdiskeluja asiasta esittää. Kyllä se paha mielikin sieltä tulee -usko pois! Silloinkin vaikka ero olisi paras ratkaisu.
Tässä ei ole nyt kyse mistään riidasta joka olisi johtanut harkitsemattomaan eroon. Olemme olleet yhdessä hieman vajaat 2 vuotta ja olen viimeiset puoli vuotta miettinyt, onko tämä nyt sitä mitä minä haluan. Ja ei se ollut.
Varmasti jossain välissä tulee sellainen heikko hetki että tämä kaduttaa, mutta en ole koskaan pitkään miettinyt exiä. Jotenkin vain tulee aina käsiteltyä se eroaminen ennen kuin sen saa kerrottua toiselle.
Olisinpa itse yhtä rohkea.. onnea sinulle!!