Painostusta

Kannattaisi vain tehdä niinkun ittesstä on paras, ja viettää se joulu kotosalla tai sitten yhdelle päivälle sopia joku meno jos miellyttää. Kertoa sitten kyselyihin, että päätimme tehdä tänä vuonna näin. Ei juoksupoikana kannata olla, kylläsitä sitten saa tehdä hamaan tulevaisuuteen.

Irti vaan moisista velvoiteista. Enintään sittenharkintaa ketä ehkä pitää kuunnella ja miksi. Muuten voitte vaikka palaa loppuun...

Ymmärrän tilanteesi varsin hyvin. Oma lapseni kuoli jo pienenä, muutama vuosi myöhemmin kuoli mieheni ja nyt myös vanhempani ovat kuolleet.

Toivottavsti sinunkin asiasi ovat joskus näin hyvin, ettei kukaan ole painostamassa. Ei sitten tarvitse valittaa.

jokainen vanhempi ja sukulainen voisi mennä itseensä ja ajatella ilman tunteilua tilannetta. esittäkää reilusti ja suoraan kantanne ja tilanteenne sukulaislle, kyllä se selviää.

Kyllä kannattaa kertoa,sukulaisille että,jos haluatte viettää omaa elämää perheen kanssa,jos se ei käy sukulaisille niin voi..voi.. tai pyytäkää sukulaiset teille kylään,viettämään joulua jne...pitää olla munaa sanoa että nyt ei tulla kylään..

Ihan kannustavaa tietää, että on kanssasisaria tällä osa-alueella. Mulle on ongelma jossain määrin on poikaystävän suku perhe ja suku. Itse koen, että hänen perheensä on varsin dominoiva ja niillä on tämä yhteisöllisyys-meininki henkeen vereen. Tulee välillä kyl mieleen, et hei antakaa meidän elää ihan omaa elämäämme ja tehä itse omat ratkaisumme! Mut se ei oo niin yksinkertaista. Pakko yrittää olla väleissä, kun yhteistä kämppää ei vielä ole ja pitää yrittää sitten jommankumman porukoiden nurkissa pyöriä...varsin ahdistavaa, ku ei voi kuin oottaa et tilanne ja olosuhteet tulee sellaisiksi et se oma kämppä on mahdollinen.

Onhan se ihan jees et on perhe ja sen kanssa ollaan aikuisina nuorinakin vielä tekemisissä, mut mitä tosiaan sit jos niitä pitää ajatella ja huomioida yli sen parisuhteen? Sit mennään mun mielestä metsään. Jos pitää tosiaan aina tapella et missä nyt vietetään joulut ja juhannukset, ettei vaan nyt pahoteta niiden mieltä..kun joka paikas ei voi olla samaan aikaan. Jos me saatas ite valita, oltas ihan omassa rauhassa ilman mitään suvun ja perheen rasitetta, mut kun näää velvotteet tuntuu istuvan lujassa...Et onks tää tilanne niinku joko tai, kun musta sen pitäis olla sekä että ja miten ne rajat vetää asiallisesti?

Tosi rasittavia tuollaiset sukulaiset. Voi vain ihmetellä, miksi yritetään aikuisia ihmisiä pakottaa niiden luokse just silloin kun haluaisi olla omissa oloissa. Jos on lapsia niin kannattaa kasvattaa ne silleen, että kun lähtee kotoa pois niin pysyvät sitten poissa eivätkä sen paremmin tule käymään kuin pyydä käymään. Että saa sitten olla omilta lapsiltakin rauhassa kun ne täyttää 18 vuotta.

Monesti pahimpia on just omat vanhemmat ja isovanhemmat kun ne ei tajuu, että ne on jo out elämästä, että niiden jutut ei todellakaan kiinnosta. Ja omat lapset kun ne luulee, että entiseen kotiin voi tulla jouluksi ja kesälomiksi vaikka just silloin haluais olla iha vaan rauhassa.

Mä neuvon, että lähettää kirjallisen ilmotuksen niille joitten kans ei haluu olla tekemisissä. Sen voi kirjottaa ihan ystävällisesti ja sanoo missä rajoissa yhteyttä pidetään.

sama meillä. varsinkin joulunaikaan. Ei laisinkaan juhlapyhinä omaa rauhaa. Juhannuksena ainoa vaihtoehto omalle rauhalle on lähteä reissaamaan suomessa. Toissäkesänä se oli ihana reissu. Vaikka molempien suku yritti painostaa että miksi ette viettäisi juhannusta omien parissa, onko se meneminen nyt niin välttämätöntä.

Mutta kyllä se irtiotto vaan tekee hyvää.

Tänä jouluna päätettiin ett se piisaa jos toisen perheen luona käydään aattona, mun isovanhempien luona joulupäivänä ja sit muutaman päivän päästä vasta toisen perheen luokse. siinä ku matkassaki menee aikaa. Mutta kyllä ne soitteli vihaisena ett täälä on jo pöytäki katettuna eikä teitä näy vielä ollenkaa. Ei selvä suomenkieli riittäny.

Mutta pikkuhiljaa yritämme saada itsellemme omaa sijaa juhlapyhinä. Ajan kanssa.

Kypsykää tilanteeseen!

jos todella tunnet noin niin miksi vaivaidut olemaan tekemisissä? Ei sinulla ole velvoitteita sukua kóhtaan! Mikä pakko teidän on juosta hulluina paiaksta toiseen ettekä voi nauttia lomista???

Itse en ole yhteydessä omiin vanhempiini. ja mieheni vanhempien luona on vietetty joulu. viime joulu oli niin kireä että minä sanoin että seuraavan joulun vietetään kahdestaan eikä lähdetä sinne ajamaan montaa tuntia kuuntelemaan tiuskintaa. Jos loukkaantunvat niin siitä vaan. Miks laittaisin itseni sellaiseen paikkaan lomallani jossa minun pitää olla kokoajan varpaisillani? mies on samoilla linjoilla. 98% todennäköisyydellä vietämme kaksi joulun onnellisina.

itse en laita itseäni enää sellaisin pakkoihin ja ihmisten joukkoon jonne kokisin meneväni vain velvollisuudesta! ei ole tunteita vanhempiani kohtaan tai lähinnä jos on niin neutraalit tai vihaa. ei ole mitään mieltä itseään rasittaa menemällä paikkaan jossa ei minua hyväksytä.

Toki jokaisella pitää olla mahdollisuus viettää juhlapyhät niinkuin itse haluaa ei velvollisuudesta tai niinkuin useat tekevät kiltteyttään. jos joku tuosta päätöksestä loukkaantuu tai kovasti sitä paheksuu, niin pidä siltikin kiinni omasta sunnitelmastasi Vioihan omien vanhenpien, sukulaissten ja läheisten luona käydä muulloinkin

Kävin äitini luona tosi paljon ja joustin vielä monissa asioissa, kun oli kiltiksi kasvatettu vanhenpia kunnioittamaan Vaan joulut olin aina kotona, kaikki ei tietty ajatustani pitäneet ja moitetta tulikin pajon mutta pysyin päätöksessäni Siltikin koetin kaikkia mielyttää toisinaan oli vaikeaa työ ja kotiasioiden järjestely Lapsille ei todellakaanollut helppoa ja ikäväkin yllätti, onneksi äiti asui aika lähellä, Isonpana lapset protestoivat reippaasti kun uhrauduin liikaa ja väsyin Täytin santtoman velvollisuuteni äidin kuolemaan asti

En todellakaan samaa kohtaloa kenellekkään toivo Lapseni / lapsenlapseni kyllä tietävät tasan tarkkaan , että voivat ihan rauhassa olla kotonaan, tulevat käymään silloin kun haluavat tai ehtivät ja niin ovat tehneetkin. Silloinkin kun olen jo elämäni illassa en halua heitä mitenkään sitoa itseäni hoitamaan tai minusta huolehtimaan Luoja yksin tietää onko silloin hoitajiakaan enää ? Mutta nythän teknologia on jo tuonut erittäin taitavia robotteja vanhuksien hoitoon