miten seurustelu alkoi?

Oli erittäin pitkäperjantai ja vielä perjantai 13 päivä, eli huhtikuun 13 ja epäonni kohtasi ja sitä on jatkunut jo monta vuotta. Baarissa, humalassa, keskivertoa kovemmassa, molemmat. Koskaan aikaisemmin ei oltu tavattu, eri kaupungeista molemmat, satuttiin vaan kolmannen kaupungin baariin yhtäaikaa. Se vaan tuli tanssimaan siihen meidän porukkaan ja hymyili jotenkin niin söpön ääliömäisesti, kun tajuskin olevansa väärässä porukassa.

Ensin oltiin ystäviä ja siitä se kehittyi aikalailla huomaamatta vaikka olikin joka tapaamisella perhosia vatsassa. Yhtenä iltana tokaisin, että seurustellaanko me?
JA sit päätettiin yhdessä, että seurustellaan. Se meni aika helposti. Aluksi jotain yhteistä tekemistä vaikka lenkkeiliä kuten meidän tapauksessa. Tehkää jotain mukavaa yhdessä ja keskustelkaa mieltymyksistänne ja niin edelleen. Kyllä se siitä. =)
Onnea yritykselle.

... että mies tekee aloitteen. Suurin osa naisista on niin säälittäviä nyhveröitä ettei ne uskalla tehdä mitään. Nainen on kiinnostava vasta kun hänessä on tarpeeksi naista olla aktiivinen.

Tapasimme kesällä baarissa.
Kesä oli minulle varsinaista sinkkuilun juhlaa ja päädyimme yhteiseen sänkyyn....jälkeenpäin pohdittuna miehen suusta "Se tuntu vaan jotenkin niin luonnolliselta" (tämä oli hänellä elämänsä toinen kerta kun suinpäin hyppäsi jonkun mukaan).

Hän kysyi numeroani. Siitä lähti tekstailu. Tapailimme noin kuukauden puoltoista....ei treffailtu. Hengailtiin lähinnä mun luona.......itse lasken seurustelun alkamiseksi syyskuun alun....olin siinä vaiheessa aikas "luovuttanut". Päätin, että en ala olemaan moottori asioiden eteenpäin viemiseksi. Jos hän haluaa ja jos kiinnostaa, niin kyöllä se yhteydenpidosta huolen pitää...ja niinhän pitikin........

tossa se vieläkin istuu.

Kaippa jossain välissä syksyä tuli kysyttyä, että eikös me vähän niinkun olla yhessä.
Mies ajattelee seurustelun alkaneen vähän aiemmin: "Kyllä mulla oli hyvä fiilis ihan alusta lähtien". Itse lasken aluksi tuon syyskuun alun, koska sen jälkeen en enään poistellut hänen numeroitaan tai pohtinut, että vastaakohan se mun viestiin.

Jotain vain tapahtui, joka siirsi tapailun seurusteluksi. Kyllä sen itse sitten tietää.

Tavattiin uutenavuotena, mies ihastui heti minuun ja käytiin kerran treffeillä, mutta mä en halunnu mitään enempää. Jatkettiin sit kavereina. Parin kuukauden päästä ihastuin miehen luonteeseen ja ajatuksiin tapailtuamme kavereina silloin tällöin.

Sitten sain kuulla että mies oli aloittanut seurustelun, suhteita en halua rikkoa joten pidin turpani kiinni omista tunteistani. Jouluna kuulin etteivät olleet seurustelleet enää moneen kuukauteen. Tapasin miehen baarissa joulupäivänä ja siitä se sitten läks, tällä kertaa mun aloitteesta. Halusin kerrankin pistää kaiken likoon, vaikka oon aika ujo ja muutenkin "omituinen". =)

Nyt ollaan seurusteltu yli 2 vuotta ja asuttu yhessä yli vuoden. Ja onnellisia ollaan.

Tavattiin vuos sitten baarissa. Tanssittiin, juteltiin, mies kysy illan päätteeks numeroa.. Tekstas seuraavana iltana, kysy kahville.

Tapailtiin pari viikkoa, käytiin siellä kahvilla, lenkillä, katottiin kotona leffaa. Sitten mentiin samaan aikaan baariin (eri porukoissa) ja päädyttiin yhteiseen sänkyyn.. ;)

Sitten taas tapailtiin, vietettiin aikaa, myös öitä yhdessä, en oikein tiedä, koska seurustelu alkoi? Mies oli huomattavasti innokkaampi pitämään yhteyttä ja välillä hermostuikin, kun musta ei aina kuulunut mitään.

Kumpikaan ei suoraan ehdottanut mitään seurustelemista, mutta mies tais joskus alle kuukauden sisällä sanoa varovasti jotain, että ei kai tässä tapailla muita..

Suloisia muistoja :)

Tapsimme yllättäen baarissa ja molemmat hieman humaltuneina - ainakin minä. Olin tullut suoraan duunista, todella räkäsen näköisenä, mutta niin.
Päätettiin vaihtaa mestaa, kun oli meno aika kuollutta, mutta päädyttiinkin nakkikioskin kautta meille =)
Seuraavana aamuna mulla oli duunia, mutta tämä uusi löytöni ilmoitti, etten voi tulla töihin (oli lauantai). Vietimme tämän aurinkoisen kevät päivän yhdessä ja paloimme siinä samalla joka oli huvittavaa =)
Seuraavan kerran, jota en uskonut tapahtuvan, näimme tiistaina. Olimme yhä punaisia, auringon polttamia makrilleja - vietimme yhdessä taas päivän. Sen jälkeen tapasimme lähes poikkeuksetta päivittäin. Niimpä, kun vkl koitti olimme siis oppineet toisistamme paljon ja päätimme la-su yönä, että ei enää muita kuin me kaksi. En sitten tiedä kumpi aloitti/ehdotti, se vaan tuntui molemmista luontevalta. Outoa ehkä tuo lyhyt tuntemisaika, viikko, mutta olimme intensiivisesti yhdessä...kai sen ymmärtää.

Yhä olemme yhdessä =)))

Tapasimme chatissa, aloimme sitten tekstiviestitellä ja soitella. Mies vaikutti alusta asti erittäin mielenkiintoiselta ja mukavalta. Viikon kuluttua, eräänä perjantai-iltana, treffasimme kahvilassa. Tulimme hyvin juttuun ja vietettyämme iltaa kahvilassa, leffassa sekä puistossa istuen ja jutellen siirryimme asunolleni. Treffit kestivät sunnuntai-iltaan asti. Maanantaina menin miehen luokse ja sain avaimen hänen asuntoonsa. Parisen viikkoa oli pientä miettimistä, vaikka kuitenkin alusta asti oli melkeinpä selvää, että alamme seurustella. Nyt olemme olleet yhdessä neljä kuukautta, ja hyvin menee.

Tavattiin baarissa, kunpa en olisi sinä iltana sinne mennyt...

Olin 17-vuotiaana kielimatkalla Saksassa ja tutustuin siellä erääseen poikaan, joka ihan sattumalta tuli samasta kaupungista kuin minä. Oltiin tosin eri lukioissa. Saksassa lähinnä hengailtiin porukalla saksalaisten ja toisten suomalaisten kanssa, mutta meillä oli myös kahdenkeskisiä hetkiä. Matka kesti melkein kaksi kuukautta ja pian Suomeen paluun jälkeen ajauduttiin seurustelemaan. Suhde kesti pari vuotta, kunnes poika muutti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja minä jäin viettämään välivuotta. Kaukosuhde ei oikein toiminut meillä, ja muutenkin se "intohimo" oli jo vähän hiipunut siinä vaiheessa.

Alkoi vanhempien talossa, vintillä. Olin vielä varattu silloin, joten mitään ei juttelua isompaa ei tapahtunut, mutta vuosi jälkeenpäin molemmat (tai ainakin minä) tuhannen kännissä tepastellaan sen luo, tokasen oven luona josko sais jäädä nukkumaan ja sanoi kyllä! siitä eteenpäin se on jaksanut tuijottaa tätä paskiaista ^^ onnellisempaa miestä saa etsiä, tyttö vallan mainio :)