Mieheni kertoi 30 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen että hänellä on toinen nainen ja lapsi tulossa hänen kanssaan.
Mieheni haluaa että jatkamme yhteistä elämäämme tästä huolimatta lastemme vuoksi.
Se on minulle vaikeaa ja tuottaa suurta tuskaa.
Mitä teen?
Mieheni haluaa että jatkamme yhteistä elämäämme tästä huolimatta lastemme vuoksi.
Se on minulle vaikeaa ja tuottaa suurta tuskaa.
Mitä teen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
sanoi nalle puh.
Mietihän tuota lausetta: jatkavan lastenne takia.
Kalskahtaako vähän? Ainakin minulle nousi heti mieleen,että vähän myöhäistä vedota enää lapsiin. Ehkä hänen olisi pitänyt sanoa nuo sanat itselleen siinä vaiheessa kun lähti panemaan toista naista tiineeksi. Ehkei sinun tarvitse alistua tuohon? Ei välttämättä,jos et itse niin halua.
Hankala tilanne, on. Luullakseni,jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, haluaisin tavata tuon toisen naisen,tuleehan hänen lapsestaan minun lapseni sisarpuoli, nykymaailmassa sanotaan reilusti että sisar/veli. Jos oikein rakastaa ja on erilainen ajattelumaailma, saattaisi mennä läpi sekin,että ystävystyy oman miehensä lapsen äitin kanssa, jakaa tietoisesti sen mitä on tietämättään jo jakanut. Taitaa olla monen kohdalla kuolleena syntynyt ajatusmalli.
Hmm.
Pelkästeen sillä perusteilla,että miehellä on ollut tarve hakea ulkopuolinen suhde, niin eiköhän tuo kerro oman suhteen tilasta ihan riittämiin.
Mieti, sanoi Nalle Puh! Ulkopuolisena et voi arvioida ketjun aloittajan ja hänen puolisonsa suhdetta. Hyväänkin suhteeseen voi tulla ulkopuolinen, jos ihminen elää vaikkapa ikäkausikriisiään. Nyt tuo liitto on todellisessa kriisissä.
Hullaantuminen saa ihmisen tekemään typeryyksiä. On mahdollista rakastaa kahta yhtä aikaa - puolisoa siten kuin aina ennenkin ja sitä uutta kuin nuorena rakastuneena. Tämä uusi ihastuminen kestää korkeintaan kaksi vuotta ja sitten se joko muuttuu kestäväksi rakkaudeksi tai hiipuu pois.
Teemme elämässämme virheitä ja pettämisen seuraamukset ovat paljon laajemmat, kuin osaamme kuvitellakaan. Avioerokin voi olla virhe.
Enhän minä arvioinutkaan aloittajan antamin tiedoin heidän parisuhdettaan. Ajatukseni laitoin, en edes kehoitusta siitä mihin minun mielestäni heidän pitäisi ryhtyä. Ainut minkä voi tehdä on miettiä asiaa, pohtia ja puntaroida, ja yrittää mahdollisuuksien mukaan purkaa tilannetta.
Kyllä, parisuhteeseen tulee kriisejä, ja aloittajakin on valtaisassa kriisissä,kyllä.
Miettimisen paikka on,jos oma puoliso on siittänyt lapsen jolle kulle toiselle, mutta kuitenkin haluaisi jatkaa kulissiavioliittoa tai sitten täysin normaalia,onnellista ja tasapainoista, mistäs minä heidän liittonsa laadun eilen tänään tai huomenna tiedän.
Päättelin vaan,ettei avioliittoa lähdetä rikkomaan so. pettämään ihan vaan vahingossa, hups sentään.
Miettiä ei tarvitse,jos uskoo jaksavansa elää sen kanssa, että mies saattaa eksyä sivusuhteeseen ja toisen naisen jalkoväliin huomaamatta,tajuamatta miten on käymässä. Siinä ei enää ole sitten mikään ihme,jos lipsahtaa siemetkin vika vakoon. Hupsis.
Itse ainakin joutuisin kovasti paljon miettimään tilannetta, vaikka olenkin vain pieni aivoinen na..nainen.
Hyvä ystävä, olet kauhean kriisin keskellä - nyt ei ole oikea aika tehdä suuria päätöksiä. Anna ajan kulua ja keskustele miehesi kanssa. Jos tuska elää miehesi kanssa on liian suuri, muuta omaan asuntoon, jossa saat rauhassa pohtia elämäänne.
Miehesi kertoi itse sinulle tapahtuneesta ja jos hän todella vilpittömästi rakastaa sinua ja haluaa elää kanssasi, voitte rakentaa elämänne uudelleen. Tie ei ole helppo, mutta onnistuminen on mahdollista.
Mielestäni lapset - teilläkin varmaan lähes aikuisia - eivät ole syy jatkaa yhteistä elämää. Ainoa syy jatkamiseen on teidän keskinäinen rakkautenne. Olette rakastaneet toisianne, eikä se rakkaus koskaan kuole. Suuressa tuskassa se häviää kaiken kauheuden keskelle - mutta se rakkaus on olemassa elämäsi loppuun asti.
Toivottavasti kyse ei ole siitä, että miehesi haluaisi siis sekä sinut että tämän toisen naisen? Kaksi perhettä. Pelkkä ajatuskin puistattaa.
Kuuntele sydäntäsi, sieltä se vastaus löytyy. Ei heti. Anna aikaa sydämellesi.
Mieti oletko valmis tekemään kaiken tuon siksi että miehesi on mennyt toiseen suhteeseen ja että lapsikin on tulossa. Uhraat itsesi toiselle ja tämän ratkaisuille. Lapsia on helppo käyttää aseena. Mieti omista lähtökohdistasi miten haluat tuossa tilanteessa toimia.
Elä missään nimessä jää roikkumaan siihen, kulissi liittoja on jo aivan liikaa, jätä se mies ja jatka elämääsi vaikka se voi tuntua vaikealta, mut ajan kans voit huomata et elät ja osaat nauttia elämastä. Jaksamisia.
Miehesi on tehnyt sinua ja lapsiasi kohtaan. Ovatko lapsenne jo aikuisia? Jos ovat, on sinun helpompi jataa miehesi, ellet sitten ole valmis siihen etta han viettaa suuren osan ajastaan uuden lapsensa kanssa, silla se on hanen velvollisuutensa. ( riippumatta siita, meneeko han koskaan lapsensa aidin kanssa naimisiin)
On todella ikavaa etta joudut lapikaymaan tuon, mutta sinulla on taysi oikeus erota miehestasi, onhan han rikkonut sinulle antaman valansa.
...olisi syytä tehdä nyt kovin pitkään. Minä itse en koskaan enään voisi luottaa mieheen joka on pettänyt. Ja varsinkin jos lapsi tulossa.
Avioliitossa on vikaa jos kolmas pääsee noinkin vakavasti väliin....tämä on vaan totuus. En todellakaan syytä kumpaakaan osapuolta tuntematta asiaa tarkemmin.
Sinulla on koko oma elämä edessä jotenka ottaisin sinuna ohjat käsiisi ja lähtisin suhteesta. Lapsesi on todennäköisesti jo kuitenkin murkku ikäisiä.Itse olen kokenut tilanteen perheen vanhimpana, että isä on jäänyt roikkumaan vain velvollisuudesta lapsiin. Äitini elämä oli helvettiä! Eron sitten tullessa oli taas mahtavaa omistaa isä ja äiti.(Kumpikin osasi antaa rakkauttaan ja huolenpitoa kun kulissiliitto oli ohi.)
Otappa itsellesi oma viikonloppu ja irrottaudu ajatuksiesi kanssa.
Olkkoonkin päätös mikä tahansa...älä sohlaa edestakaisin! Onnea sinulle.
Rakastatko miestäsi? Rakastaako hän sinua? Lasten vuoksi uhrautuminen ei ole rakkautta. Sen lisäksi hänellä on tulossa uusi lapsi uuden naisen kanssa, kai hän haluaa olla läsnä tuolle uudellekin lapselle..vain rakkaus toisianne kohtaan voi pitää teidät yhdessä.
Tunnen syyllisyyttä. Tunnen itseni huonoksi, epäonnistujaksi, hylätyksi.
Mieheni ehdottaa kulissiliittoa minun kanssani ja suhteen jatkamista siihen toiseen.
En pysty siihen, en edes lasten tähden. Kärsin niin hirveästi.... hävettää ja pelottaa.