Täällä usein naiset valittelevat, ettei mies osallistu pätkääkään kotihommiin. Aina vastausten joukosta löytyy muutama "miehelle täytyy antaa kiitosta aina kun se suostuu nostamaan persauksensa sohvasta tai pyyhkii itse oman takapuolensa". Voi perkele! Kuinkakohan monta hommaa nainen hoitaa siinä ajassa kun mies miettii, veiskö roskat vai kaivaisko nenäänsä, eikä nainen taatusti saa YHTEISEN HUUSHOLLIN eteen tekemästään työstä kiitoksen sanaakaan. Menkää miehet itseenne. Suurin osa teistä on mammanpoikia, jotka odottaa, että nainen passaa teitä läpi koko elämän. Ei ihme, ettei vaimolta aina heltiä.
Oi aikoja, oi tapoja
Raivo
4381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mies ei ole vältämättä sisäsiisti eläin :)
Siispä olen kyllä tavannut sellaisia miehiä jotka tiskaa, sivoaa ja silittää ihan joka päivä - myös sinkkuna.
Mutta suurin osa miehistä ei välittäneet yhtään eikä halunneet, että äiti (tai kuka tahansa) sivoaa. Jos miestä ei häiritse, että kotona on pölyä, roskia jne, se elää onnellisesti ja käyttää samaa vanhaa t-paitaa himas vaikka kaks viikkoa. Ehkä sivoaa kerran kuussa ennenku kaverit (tai nainen:)tulee käymään... En näe siinä mitään ongelmaa.
Kun nainen ja mies muuttaa yhteen, sellainen mies huomaa, että pitää siivota naisen mieliks ja kun saa kannustusta ja kiitosta, tekee sen ilomielin.
Minusta vihainen nalkuttaminen taas vain pahentaa asiaa.
Kyllähän sitä mies sinkkuna jotain aikaiseksi saa - kun on pakko. Parisuhteessa saa sitten taantua. Ei minuakaan se liikuta, miten mies yksin asuessaan elää, kun en kerran joudu sen sotkun keskellä elämään. Yhteen muutettaessa ja varsinkin jos lapsia siunaantuu, kuvio muuttuu.
En ymmärrä, miksi aikuista miestä pitäisi kohdella silkkihansikkain tai paapoa kuin lasta. Lasta nimittäin voisinkin kehua ja kannustaa kotihommiin osallistumisesta ja välttää kritiikkiä, ettei into laske. Vihainen nalkutus on naisesta varmasti yhtä epämiellyttävää kuin miehestä, mutta mieluummin käytän senkin kortin kuin huolehdin kaikesta yksin. Ei kiittämisessä vikaa ole, mutta sen pitää toimia molempiin suuntiin. Tuskin mieskään kehuu naisen "hyvää yritystä", jos makaronilaatikosta jää munamaito pois ja uunista löytyy karrelle palanut kehitelmä tai valkoiset T-paidat muuttuvat pyykissä vaaleanpunaisiksi. Miksi siis naisen pitäisi kiitellä puolihuolimattomasti hoidettuja hommia? Ihan vain sen vuoksi, ettei miehen motivaatio laske? Entä naisen motivaatio? Onko se niin itsestään selvää, että nainen tekee ja touhuaa, ettei sitä miehen tarvitse noteerata mitenkään?
Jos yhtään löytyy kunnioitusta ja välittämistä toista kohtaan, sitä tarttuu työhön silloin kun näkee, että jotain on tehtävä ja tekee sen kunnolla.
hommanne,siivota,tiskata,ja kaikinpuolin palvella auliisti miestä jonka olette saaneet.Ei ongelmaa.
Eka liittoni kaatui juuri tuohon systeemiin. Ei ollut yhtään postiivista asiaa mielessä, kun miehen vietettyä päivät vapaa-aikaa kulkemalla kylillä tai makaamassa sohvalla ja illalla mies olisi halunnut läheisempää kanssakäymistä... Ei oo, ei tuu....Yritin kyllä monet kerrat sanoa mistä kiikastaa, mutta tämä ei ymmärtänyt mitä yhteyttä imuroimisella ja sänkyhommilla on. Ei vaan riittäneet voimat oman työn, kodin, lasten lisäksi enää miehen miellyttämiseen.