Niin siin kävi, kun pyysin tyttöystävääni vähentämään baarissa laukkaamista, että valitti mieluumin sitten "karaoken" kuin minut. Hyvä vaan, pääsipä siitäkin kapakkalepakosta eroon. On se vaan jännä, että monet karaokeilijat tunkevat muka laulamaan 3 kertaa viikossa. On PAKKO päästä laulamaan ja siinä samalla tietenki tissuttelemaan siideriä. Aikani sitä jaksoin katella, mutta kun ei elämässä muuta ole, kuin karaoke (kotonakin), niin tulee mieleen että taitaa se karaoke olla melkoista huumetta joillekin. Ymmärtäisin jos ex olisi ollut edes hyvä laulaja, ihan keskinkertainen kuitenkin on ja laulaa aina vaan niitä samoja biisejä. Että sellasta. Koittakaa te muut okeilijat pitää parisuhteestanne huolta. Jotakihan täytyy yläkerrassa olla vikana, jos elämään ei mahdu muuta kuin karaoke illasta toiseen.
Karaokeriippuvuus
petetty
242991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En tiedä mikä harrastus ei veisi aikaa. Ole onnellinen ettei kuulu mihinkään urheiluseuraan. Karaoke on yhden sortin joukkuelaji. On päästävä samanhenkisiä karoke-tuttuja tapaamaan. Minulle karoke on rentoutumista. Alkoa en juurikaan käytä.
Vie ystäväsi johkin karaoke-kilpailuun niin saattaa harrastus hiipua jos ei osaa laulaa. Siinä yksi hyvä konsti. Tai vie hänet tekemään demolevy, että kuulee oman laulunsa.
Toisaalta karaokessa ei tarvitse välttämättä osasta laulaa. Riippuu vähän mikä on ystväsi motivaatio karaoken suhteen.
Ole huoleti, karaoke-harrastus on ohimenevää.
asiallisesta vastauksesta. Voisi muuten olla todella hyvä idea viedä hänet johonkin kilpailuun, ehkä se palauttaisi hänet maan pinnalle. On hän kuullut omaa lauluaan, on kotona pelit ja vehkeet, nauhoittaa omaa lauluaan eikä tunnu huomaavan, ettei kovin kaksista kuultavaa ole. Tuli tässä mieleeni amerikan idolsit, nyt kun on näytetty niitä karseimpia laulajia, jotka uskovat omiin kykyihinsä sokeasti ja uskovat olevansa hyviä laulajia, mutta totuus onkin sitten toinen. Jospa saisin hänet innoitettua mukaan suomen idolseihin, saisi sitten ihan tuomaristolta kommentit ;oD
Vie harrastukset aikaa, sen ymmärrän. Mieluumin kuitenkin jokin urheiluharrastus, se on minun mielipiteeni. Saattaahan tyttösellä olla ongelmaa myös tuon alkon kanssa, vaikka toista väittää. Selvinpäin ei kuitenkaan ole kertaakaan karaokereissuiltaan palannut ja rohkaisuryyppyä ottaa ennen kuin karaokeen lähtee.
Mutta, minä aion kuitenkin luovuttaa hänen suhteensa. Kun ei elämässä ole muuta kuin se karaoke :/. Ja ihan todella, muuta ei tunnu olevan. Mistään häntä ei saa innostettua, ei edes kävelylle lähde, suunnitelmia ei voi tehdä mitään, kun elämä suunnitellaan seuraavaa karaokeiltamaa ajatellen.
Hyvä idea tuo Idols :). Olen muutaman vuoden harrastanut tuota karaokea. Mielestäni karaoke-harrastus on vähentymään päin. Olisiko noilla Idols muilla karaokekilpailuilla merkitystä asiaan? On varmaan havahduttanut ihmisiä miettimään omaa sokeuttaan laulamisen osaamista kohtaa. On totta, että laulaessa ei tiedä välttämättä miltä se kuulostaa kuulijan korvaan ennkuin kuin joku siitä sanoo.
Olen sitä mieltä, että karaoke pois kapakoista. Joku muu systeemi pitäisi keksiä. Onhan jääkiekkoilijoilla kentät missä harrastaa lajiaan. Karoke on joukkuelaji. Voisi joku miettiä karaoke-kipailuja joukkueiden kesken?
Ei karaoke ole hiipumassa, kyllä sen näkisi kuppiloissa. Saati sitten liikkeissä jotka myyvät kotioke laitteita. Päin vastoin tuntuu olevan, suosio sen kun kasvaa.
Laulaminenhan on aina ollut suomalaisen "pahe", yhteislauluja, lauluiltoja, siis ihna selvinpäin. Entäs sitten kun ilta on päättymässä hyvässä porukassa ...... taas lauletaan.
Musiikki on ihanaa, nautitaan siitä jokainen omalla tavallamme ja sallitaan toistenkin nauttia.
Tuosta alkosta sen verran, että mielestäni se ei ole ollenkaan karaoken päätarkoitus. Kriittinen immeinen saa parempaa tyydytystä laulamisestaan selvinpäin. Siinä iskee se itsensä voittaminen ;o)
...päin, sillä Sinusta saattaa vain varmaan tuntua siltä, jos et ole karaokelaulukilpailuissa menestynyt?
Menetymättömät yrittävät vuodesta toiseen. Toiset luovuttavat parin kerran jälkeen.
Uusia yrittäjiä on kilpailuihin tulossa pilvin pimein.
Naistuttavani oli eilen kilpailemassa PiiloKaraoken SM-finaalissa, jossa kertoi edelliseen vuoteen verrattuna kilpailijoita olleen paikalla tuplamäärän...hiipumaan? Ei siltä kuullosta.
Karaokelaulanta ja alkoholi!
Itse vuodesta 1989 karaokeen "sotkeentuneena" voin todeta, että ne, jotka käyvät kapakoissa ottamassa siivuja reippaastikin, ottavat sitten viimeisen päälle, kuten ennenkin.
Karaokelaulantaan on tullut mukaan myös noita "siivun" ottajia...
Nyt eivät vain otakkaan "siivuja" enää niin paljon kuin ennen! Ja tämä on TOSI!
Että "summarum..." Karaokella on myös alkoholin suhteen rauhoittavaakin vaikutusta.
Jospa se tämän ketjun aloittajan ex:llä todellakin on alkoholin ja "kapakoinnin" verukkeena karaoke...sillä harrastuksella kun on niin hyvä ratsastaa.
Itse kuulun myös sellaiseen harrastajapiiriin, jota pidetään vähän "hienompana..."
Ja, paskat! Jotkut kun tulevat, niin ottavat alkomahollia siihen tahtiin, etteivät hokaa, että "harraastaakin pitäisi..."
Eli ei se yksin karaoke...laulamaan vain ja nauttimaan "ohrajuomaa..."
Vai MITÄ mieltä olette?
En kilpaile, ääni ei riittäisi. Ja olen periaatteessa eri mieltä kylläkin tuosta kilpailupuolesta.
Ureilussa osallistutaan yhä uudestaan kilpailuun ja siten vähitellen pärjätään. Miksei laulupuolellakin?
Mitenkäs ulkomailla tuon karaoken suosio on?
Kyllä karaoke on vähenemässä ravintolapuolelta ainakin Suomessa.
Todennäköisesti/ toivottavasti et Marilii ole karaokeyrittäjä tai juontaja. Karaoke ei todellakaan ole hiipumassa. Sanottakoon näin että kysyntä kasvaa ja tunnettuus todellakin on kasvussa. Valitettavasti joudun minäkin välillä sanomaan että meillä on keikat täynnä.
Ravintolayrittäjät tietävät että karaokella saadaan asiakkaita ravintolaan. Toki se vaatii vähän työtä ja uhrausta jokaiselta, mutta kannattaa toki.
Se kilpailee joka tahtoo, ihan kuten urheilussakin, mikä ei tosin minun mielestäni ole mitenkään verratavissa karaokeen.
Aikas mielenkiintoinen vertaus että karaoke olisi joukkuelaji, muuten kuin illan viimeisten yhteislaulujen merkeissä pilkun jälkeen.
Nyt kun olen viettänyt tätä ansaittua "kesälomaa" näin keskellä talvea, on minulla ollut mahdollisuus enemmän käydä muissakin paikoissa, kuin vain omissa ja lisäksi on ollut enemmän aikaa seurata tämän palstan kirjoituksia ja vastauksia.
Niinhän se on!
Että karaokeviihdettä arvostelevat yleensä ne, jotka eivät uskalla siihen sekaantua tai sitten ne, jotka luonnollisista syistä eivät ole pärjänneet kilpailuissa ja karaokeilloissa.
Tai eivät ole saaneet jokaisesta esityksestään "valtaisia aploodeja" ja jospa se juontajakaan ei aina ole hokannut kehaista "taiteiljan ihanan erikoista tulkintaa..."
Näyttää olevan, että tämä palsta kiinnostaa muitakin kuin karaokea harrastavia tahoja....SILLÄ tosi karaokeka ei harrastuksestaan etsi aina niitä negatiivisia piirteitä...mutta niinhän se on, että iltapäivälehdetkin myydään katasrofeilla ja negatiivisilla uutisilla!
Sama ilmiö näyttää vaivaavan tätäkin palstaa!
Kyllä meillä avokin kanssa on karaokea harrastettu JO 10 vuotta.
kilpailujahan ON:
Kuulostaa siltä, että et tiedä karaokesta MITÄÄN!!
karaokeen ja vimosen päälle. Olen laulanut kolmisen vuotta enkä tunnu saaneeni mitenkään tarpeeksi.Minä käyn yleensäkkin karaokessa rentoutumassa. Olen sen huomannut poistavan stressiä ja paineita.
Viikon työrupeaman jälkeen on mukava lauantaiiltana lähteä laulamaan,kun tietää,että mieli virkistyy ja tulee hyvä olo.
Suosittelen sitä stressin poistajana jokaiselle. Vinoa otan kotoa lähtiessä n.kahden viinilasillisen verran ja ravintolassa yleensä juon vettä. Se ei toki ole kyyparin mieleen, mutta onneksi vielä ei ole ravintoloissa ostopakkoa.
Tämän ketjun jossakin aikaisemmassa viestissä joku mainitsi demolevystä? Olen oikeasti miettinyt missä sellaisen voisi tehdä ja mitä sellainen maksaisi? En siksi, että kuvittelen olevani mikään virtuosi, vaan siksi juuri,että kuulisi omat virheensä.
Näitä selkään taputtelijoita on aina ja hyväksi laulajaksi kehujia,mutta haluaisin myös itse kuula miltä se kuulostan.
Jos jollakin on tiedossa paikka missä sellaisen levyn voisi käydä kiekaisemassa, niin olisin tiedosta kovasti kiitollinen.
Eräs harrastaja kertoi, että Hesan Stockmannilla on studio, jossa voi kiekaista laulujaan ja mukaan saa DVD:n tai CD:n. Itselläni on tallentava DVD-soitin, jossa on kiintolevy. Sillä on helppo treenata ja arvioida omaa osaamista ja voi heti kelata miltä homma kuulostaa. Pikku mikseri, se että voi säätää mikin tason verrattuna taustaan, on välttämätön. Niitä saa 120-130 eurolla. Oman otoksen kuuntelu on opettanut, että parhaat otokset syntyy kun grogi on vielä lasissa. Mitä tulee karaoken hyötyihin, olen itse kokenut, että se on erinomainen keino hallita esiintymispelkoa. Karaoke on astetta vaativampi kuin pelkkä puheen pitäminen. Kun on uskaltautunut karaokelavalle, on powerpoint esityksen pitäminen melko triviaali juttu.
Olen vähän erimieltä tosta esiintymispelon parantajasta kun karaokesta on kyse.
Minä pelkään kuollakseni edelleen puhumista yleisölle (pienellekin), mutta laulamista en.
Se johtuu siitä, että tiedän osaavani laulaa.
Puhuminen onkin ihan eri juttu.
Puhua toki osaan, mutta jotain esitelmää, jos tarvitsisi pitää niin NOU VEI. =)
Ystävättäreni joutuu pitämään luentoja isoille 100-500 kuulijaa ja pelkäsi aikanaan itsensä ihan kipeäksi. Hän aloitti karaokeharrastuksen ja nykyisin menee huomattavasti paremmalla mielellä luennon pitoon. Hän sanoo:" Jos pystyn laulamaan vielä epävarmoja biisejä yleisön edessä, niin miksen sitten pystyisi puhumaan yleisölle asioista, joista varmasti tiedän varnasti? Jos tunnen itseni epävarmaksi, palautan tuon asian vain mieleeni."
Ei ollut minullekaan helppoa puhua 500 päiselle yleisölle koulun päättäjäisissä. Lisäksi tilaisuus oli itsellenikin suuri muutoksen ja liikutuksen hetki. En varmasti ollut parhaimmillani silloin ja jännitys oli hirveä. Polvet löi loukkua. Onneksi oli perinteinen puhujan pönttö, jonka taakse oli polvensa hyvä piilottaa, ;) Mutta kerta kerralta puhuminen yleisölle on ollut helpompaa. Mitä useammin, sitä nopeammin siihenkin oppii.
Musiikissa on tietysti se helpotus, että voit mennä itse asiassa jonkinlaiseen rooliin, piiloutua sen biisin taakse, jota olet laulamassa. Mitäs mieltä olette?
Tämä taitaa olla aika kaukana ketjun luonteesta.
Sen verran ketjun aiheeseen, että kyllähän karaoke vie mennessään, mutta katson, että se vie hyvässä eikä pahassa. Viehän moni muukin harrastus. Mitenkäs on mm. colfareiden kanssa? Alkoholin käyttö ei todellakaan välttämättä kuulu karaoken luonteeseen. Sen tarpeellisuus pitää jokaisen miettiä itse.
Molempien pitää parisuhteessa, jos ei harrastaa, niin ainakin hyväksyä toisen harrastukset ja kunnioittaa toisen tekemisiä. Jos tätä ymmärrystä ei ole, on toisen uhrauduttava ja en usko suhteen silloin kestävän kovinkaan pitkään.
laulamassa karaokea yhdessä. Vaikka mies ei niitä parhaimpia laulajia olekaan kannustaa hän minua kivasti.
Itse reenailen kisoja varten.
...pullo päivässä, vai miten se oli. Ei vais, vakavasti puhuen vakavasta asiasta. Kyllä kait se niin on, että jos tosiaan käy 3 kertaa viikossa baarissa laulamassa, ja kotonakaan ei muuta tekemistä keksi, niin ei kai sellaisen yhteiselosta tule mitään "normaalien" ihmisten kanssa, täytyy olla toinen samanlainen rinnalle.
Vaikka itsekin olen täysin "hullu" karaokea laulamaan, mottona kuten jo joskus maininnutkin "kaikki paitsi karaoke on turhaa", tulee kuitenkin perhe(joka ei muuten ymmärrä karaokea) ja sen tarpeet ensin ja vasta sitten karaoke. Onneksi on kotona kellari, jossa voi käydä aina joutessaan luikauttelemassa rauhassa, muita häiritsemättä. Baarissa saatan käydä 1-3 kertaa kuussa, joskus harvemmin, joskus useammin. Kaljaa kuluu baarissa lähinnä sen takia, ettei heitetä pihalle jos ei osta mitään. Maistuu se toki hyvällekin, mutta ei ole pääasia.
Kyllä varmaan tulis meikäläisestäkin Laulava kulkuri(eikä yhtään syttä), jos alkais petetyn vaimokkeen mukaisesti karaokea harrastamaan.
Täällä on hyviä kommentteja hieman suuntaan jos toiseenkin. Tuodaan esille karaoken loistava apu rentouttajana ja myös, kuinka rohkeammaksi ja itsevarmemmaksi ihminen tulee, kun joutuu ihmisten eteen esim. esitelmiä tekemään jne.
No en myönnä tai kiellä näitä......Jokainen tietty on oma persoonansa ja kahta samanlaistahan ei ole.
Mutta mutta. Nyt hieman jarrua myös te, joilla on kotona pelit, vehkeet, vermeet, laitteet, systeemit jne. jne. ja jotka suunnittelette demoja, harjoittelette kilpailuihin jne.
En ole tässä saarnaamassa, mutta itse sieltä karaoken alkuajoista tässä maassa mukana häärineenä (huh -huh, onko siitä jo muka xxxxxxx!) voin todeta alkuun ihan itsestä: Aikoinaan sitä kanssa innolla kävi joissakin sen aikaisissa kilpailuissa, kierteli karaokepaikkoja jne.
Menestys toisinaan jopa omasta mielestä liian hyvä, mutta oli miten oli. Sitten huomasin itse, että alkoi tuo perhe-elämä, eli elämänkumppani hieman katsomaan
"vinoon" ja en ihmettele. Ei hän sitä suoraan sanonut, mutta näkihän sen tietyistä asioista.
Tässä kohtaa tuli onneksi "järki" (hmmm) mukaan ja stoppi ylimääräiselle kohkaamiselle.
Nykyään karaoke on mukava ammatti ilman ylimääräisiä rientoja ja sen perässä juoksemisia.
Sitten pois minusta! Ymmärrän kirjoittajaa täysin.
Ei ole todellakaan mukavaa olla joko kotona odottamassa tai joskus mukana kuuntelemassa, jos toisen elämä vain pyörii laulamisen (ja parin siiderin) ympärillä. Totuuden nimessä on sanottava, että viimeksi eilen illalla näin näitä tapauksia joitakin - ja se tuntuu aina pahalta. Ja kun monella karaokeen "hurahtaneella" on se paha-paha vika, että lauletaan ne samat kappaleet ja melkeinpä tietyssä järjestyksessä - ajan mittaan se ei enää ole vetäjälle ainakaan mitään herkkua, kun kantapaikoissaan vakiolaulajat tilaavat illasta toiseen ne samat kappaleet, vaikka tarjontaa olisi pilvin pimein.
Parhaimmillaan täyden ravintolan karaokeillan kaikki kappaleet olisivat mahtuneet 1.5 karaokelevylle!
Eli, välttämättä esiintymiskammoa ei poista tai helpoita se, että vetää jatkuvasti ne omat suosikkinsa vaikka silmät kiinni. Eri asia sitten onkin mennä juuri tekemään jokin esitelmä vieraiden ihmisten eteen. On hieman eri asia kuitenkin kyseessä. Tämä ei tietenkään koske jokaista, koska jollekin jopa se toistaminen ja toistaminen ja toistaminen voi olla apu.
Sitten tuumaisin vielä, että tästä karaoke-huumeesta on tullut kyllä joillekin jopa "muotihuume"!
Kimallusta ja sifonkia, satiinia ja silkkiä....
Tullaan, kuin konserttilavalle ja käyttäydytään jopa kuin maailmantähdet. Se muuten toisinaan herättää perusjengissä ärtymystä. En tiedä, onko nyt ihan noin pitkälle tarvetta mennä...-no tyylinsä kullakin.
Välillä kyllä valitettavasti tuntuu, että kyseinen touhu on kyllä eksynyt kauas alkuperäisestä ideasta.
Liian harvoin karaoke on enää sellaista todella rentoa hauskaa laulamista ja nauramista hilpeille tulkinnoille jne.
Nykyään pitää olla niin hyvä, täydellisyyttä hipova ja touhu mennyt usein liian vakavaksi! Tästä olen todennut joskus aiemminkin.
Hyvät laulajat (ja aktiivikuuntelijat) -tämä ei ole tarkoitettu provosoivaksi kirjoitukseksi.
Kenenkään ei pidä mieltänsä pahoittaa. Asiat vain ovat mitä ovat. Toivon "petetylle" voimia ja onnea uuden onnen löytämisen suhteen, vaikka karaoke-vapaasta ravintolasta!
Itse harrastin aikoinan Dartsia eli meillä oli eri pubeissa tikkailtoja pari kolme kertaa viikossa. Fanaattisina harrastajina tätä jatkettiin vuosikausia, kunnes paikkkakunnan muuton takia tämä (ainakin minulta) jäi.
Silloinen elämänkumppanini ei tiennyt edes miten päin tikkaa kädessä pidetään, saati osannut heittää.
Hän harrasti tyttöjen kanssa omaansa ja mitä harrastuksiltamme vapaa-aikaa jäi, sen me vietimme sitten yhdessä.
En ole tavannut vielä yhtään levysettiä, levyä tai mitään muutakaan karaokeen liittyvää, jossa kylkiäisenä tulisi alkoholia!
On aivan TURHAA syytellä karaokea, jos kaverisi käy sitä harrastelemassa tai siideri maistuu.
Koska olen myös (ikävä kyllä) muusikko, vedin aikoinani lauluiltoja, jossa laulettiin (huudettiin)illasta ja vuodesta toiseen aina samat biisit, kuten Ilta Skanssissa, Muurari, Tähti ja Meripoika, Jätkän Humppa, Elsa, Aamu Toi Ilta Vei...eli lauluvihko kannesta kanteen! Ja illasta toiseen!
Ei kyllästyttänyt ja kaikilla oli hauskaa...kunnes karaoke astui kuvioihin ja laulillat alkoiva häipyä taustalle...
Hyvä ystävä "Vanha Vetäjä" Kaikella kunnioituksella, KYSYN sinulta:
Kun nyt vähän annat ymmärtää, että karaoke ei sitten olekkaan fanaattisille harrastajille se oikea tapa ja asenne...niin oletko jäämässä eläkkeelle? Sillä kertomuksellasi "syöt" vähän juuri sitä "massia" josta Sinunkin elantosi tulee...vai käsitinkö tällaisena vanhana jääränä väärin?
Anteeksi... jos tällaiselle "Vielä Vanhemmalle" vähän selventäisit?
Pirunko sillä on väliä mitä harrastajat laulavat...
Vertaa itseäsi baarimikkoon, joka tietää heti mitä kanta-asiakas juo...aina vaan samat litkut lasiin ja sillä sipuli!
Karaokevetäjän asenne pitää olla sama.
"Kas Pekkahan se sieltä tulee...pistetääs Myrskyn Jälkeen lautaselle ja ei kun laulamaan..."
"No voi pihkura sentään, Irja on tullut tuolta kurjasta ilmasta ja saanut odotella...mutta nyt pistetään iki-ihana Andre soimaan..."
Ja ei kun näiden "taiteilijoiden" tulkintoja kuuntelemaan...
NÄIN se vaan menee tai ainakin pitäisi mennä!
Tosiasiahan on se, ettei MIKÄÄN harrastus VOI olla parisuhteen esteenä. Jos parisuhde on toimiva ja hyvä, niin harrastuksesta keskustellaan ja käydään läpi kuviot, kuinka sitä voidaan toteuttaa tai sitten EI!
Ja jos yhteistä säveltä ei löydy, on parisuhde jo alkujaan, jomman kumman puolelta, pielessä.
Käänteisesti ajatellen sitä, että jos laitat esimerkiksi karaokeharrastuksen ja pubissa käynnit parisuhteesi edelle, ei sinun parisuhteesi ole toimiva, eikä syvältä sydämen sopukoista.
Tai sitten kaverisi hyväksyy harrastuksesi ja jos ei hyväksy on olemassa yksi tie.
Ja ei kun uutta suhdetta luomaan...
Vaikkapa kaverin kanssa, joka hyväksyy myös harrastuksesi.
Miksi tässä lopettelemaan touhua, mikä kerta toisensa jälkeen tuo esille aina vain uusia ja ihmeellisiä puolia....
No en tainnut sitten osata kirjoittaa niin, että olisit ymmärtänyt rivien välit...-ei muuten kanssani ainoa ja ei ensimmäinen kerta, heh.
Onhan se tietty hyvä, että vetäjä tietää ennakkoon kantiksien ohjelmiston paremmin, kuin he itse.
Mutta jos et myönnä, että about 853923948575 kerta
samaa ohjelmistoa samassa järjestyksessä ei hieman syö miestä, niin johan olet outo heppu.
Tämän eliminoimiseksi olen jo vuosia tehnyt useissa paikoissa varsinkin tietyille kantislaulajille vähän vaihtelua kaikenlaisten jippojen jne. avulla. Kukin lukija saa sitten pähkiä mielessään, mitä.
Vertasit baarimikkoon. Tiedän kokemuksesta siitäkin touhusta, joten se siitä selvennyksestä.
Tässä muuten juuri menneellä viikolla erään paikan eräs vakiopariskunta (kuuntelijoita&tanssijoita) totesivat minulle: "Mitä yhteistä on useassa karaokeillassa ja kesäisissä televisio-ohjelmissa?" No hetki meni miettiessä ja he vastasivat itse: "Uusinnat...!"
Pisti hieman hymyilyttämään.
Tähän fanaattiset-laulajat -osastoon vain sen verran kommentoin, että koska aikoinaan karaoke todella oli rennompaa ja hauskempaa useimmiten, kunhan oli alkujännityksestä päästy....., niin nykyään itse jokusen kollegan kanssa olemme havainneet, että useimmiten nämä kiihkeimmät harrastajat ovat niitä, jotka eivät jostain syystä suostu välillä pistämään hieman leikiksi touhua tms. Ei tämä edelleenkään pitäisi olla kuolemanvakavaa touhua - puolin eikä toisinkaan!
Toivottavasti nyt tuli sopivalla rivivälityksellä. ;)
No joo...tulihan se selväksi ja tuli mulle jo tuossa aiemminkin, mutta kritisoin "tietämättömyyttäni" vähän niinkuin toisten puolesta, sillä olen huomannut, etten ole ainoa, joka ei ole ihan se primitiivinen "ruudin keksijä" vaan aivan tavallinen musiikin tekijä ja esittäjä...ja vielä vähän joka saralla.
Eli haluan olla ja tehdä, vaikkapa karaoken vetoa, aivan tavallisena taatisena, se mulle suotakoon! Ja piru vie "juppiudenkin" kustannuksella!
On se niin kaameaa tämä "karaokensoitanto" ja totisuus, joidenkin kantiksien olemuksissa ja esityksissä...
Yritetään keksiä lisää konsteja, noiden "taiteilijoiden" tiputtamisesta maan pinnalle! Sitä vartenhan me olemme olemassa.
Valitettava sivujuonne tässä meidänkin alassa on se, että hyvistä juontajista on huutava pula, joten yhä useammin törmää siihen, että joku pojan- tai tytönhupakko on vetävinään karaokea...mutta haluaa tehdä samalla itsestään illan tähteä.
Pikaneuvoni on:
Ole hyvä, hellä, huomaavainen, anna "tulla ja mennä" älä välitä pienistä ja mikä tärkeintä...pysy asiakkaan kanssa samalla viivalla eli älä tahallisesti nouse viivan yläpuolellle...anna asiakkaan tuntea, että "hän on oikeassa..." vaikka ei olisikaan. ME olemme asiakaspalvelijoita, jotka meidän leipämme maksavat!
Jatkoja Sinullekin...kirjoitellaan!
Ehkä osittain käsitit väärin.....ehkä et. Tai sitten kommentoit yleiseltä kantilta.
En koita tehdäitsestäni tähteä tms. -siihen ei ole tarvetta.
Jos näin luit, luit pahasti väärin. Samoin, kuin siinä, että tiputellaan laulajia maan pinnalle.... Tätäkään en tarkoittanut. Pointti lyhyesti sanottuna nyt vaikka näin:
Laulajat a, b, c laulavat innoissaan mitä sattuu ja tyylistä viis, kunhan hauskaa on. O.k.
Laulajat d ja e vetävät vain ne tietyt biisit tietyssä järjestyksessä illasta toiseen.
No niin, sitten jonain vauhdikkaana iltana jostain kumman syystä nämä d ja e päättävät myös laulaa muutakin ja antavat vetäjälle "vapaat kädet", eli siitä sitten heittämään heille uutta ohjelmaa.
No niin - näin esim. saadaan väriä iltaan (loukkaamatta ketään). Mutta mennään vielä eteenpäin:
d on mielissään, vaikka ei ehkä tunne tulevaa kappaletta kunnolla, vetää rohkeasti ja tempaisee samalla tyylillä loputkin illan biisit.
e taas ei myöskään tunne täysin kappaletta, mutta se ei ole kuitenkaan mikään todella outo laulu - ei vain
syystä tai toisesta "avaudu" e:lle. Lopputulos:
Palaa tiukasti omaan ohjelmistoonsa tietyn kaavan mukaan. Tässä sitten punnitaankin vetäjän pelisilmä, kuinka toimia tämän e:n kanssa.
Nimittäin usein tällaisen tapauksen jälkeen kyseisen laulajan fiilis on absoluuttisen nollapisteen tienoilla ja siitä, kun sitä alat nostamaan ylös, niin se on hyvä se.
Sen fiiliksen nostamiseen tarvitaan tällöin muutakin, kuin se, että hän saa vetää "bravuurinsa" mahd. nop. ja säädöt koitetaan tehdä vieläkin paremmiksi, kuin miten aiemmin.... jne. Luulisin, että olet saattanut törmätä tällaiseen(kin) tilanteeseen.
Onneksi useimmiten homma on onnistunut, tosin rehellisesti sanottuna - ei aina, kukaan ei ole täydellinen!
Lauleluihin - ja vetämisiin, tyylillä jos toisellakin..;)
...on!
Ja sillä sipuli!
Kestetään ja jatketaan....soon moro!
voi mennä kaiken edelle... onko ne näitä karaokeriippuvaisia jotka luulee osaavansa laulaa ja menevät sitten idolsiin luullen olevansa huippujakin kun kännisiltä ovay saaneet kapakassa kehuja ...??? sieltäkö ne kammotukset tulevat.
Joo-o...Harrastushan se on siinä missä muutkin!
Meillä käydään kumpikin laulamassa,yksin ja erikseen...Itse juon aina alkoholittomia juomia laulu iltoina(Aina siis autolla liikenteessä)
Enkä edes "bile" iltoina hakeudu laulamaan.
Ja itselleni se on ainakin rentoutumiskeino.
Helpottaa myös paskaan fiilikseen...ei itse ainakaan tarvii lähtee purkaa pahaa oloa vetämällä lärvit!