Ihmettelen usein, míksi kaikki työttömät leimataan. Eikö ihmiset seuraa mediaa, lue YT-neuvotteluista ym. eli lähes kuka tahansa voi ja on voinut viime vuosina joulua työttömäksi.
Miksi näin? Itse tosin löysin lopulta töitä mutta silti ottaa päähän tuo kaikkien leimaaminen vain siksi, että joukosta löytyy ihmisiä, jotka ei halua tehdä työtä.
Minusta työhaluttomuus on sairaus, mutta kaikki työttömät ei oe työhaluttomia.
Miksi näin? Itse tosin löysin lopulta töitä mutta silti ottaa päähän tuo kaikkien leimaaminen vain siksi, että joukosta löytyy ihmisiä, jotka ei halua tehdä työtä.
Minusta työhaluttomuus on sairaus, mutta kaikki työttömät ei oe työhaluttomia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Alalla työskennelleenä olen samaa mieltä. Pääosa työttömistä haluaisi työhön, vaan kun sellainen ei ole mahdollissta nyky-yhteiskunnassa.
Työttömiä on syyllistetty työttömyydestään kai poliittisista syistä vuosikausia ja leimaaminen on tuottanut tulosta.
Seuraavassa otteita kirjasta Työttömän kuolema:
Työttömäksi voi joutua kuka tahansa. Työttömyys ei sinänsä osoita ihmisestä mitään. Työttömyys ei useinkaan ole ihmisen omaa syytä. Työttömyys on rakenteellinen, moderniin työyhteiskuntaan ja sen talousdynamiikkaan liittyvä ongelma.
Ihmiset, jotka mitä nuhteettomimmin ja kuuliaisimmin toimivat ns. työelämässä sijoittuen virkahierarkioiden huipulle, eivät useinkaan tee enempää henkisiä kuin materiaalisiakaan arvoja tuottavaa työtä. Toisaalta ne ihmiset, jotka toimivat missä tahansa elämää ylläpitävissä tehtävissä työelämän ulkopuolella, saattavat tehdä yhteiskunnan kannalta hyvinkin välttämätöntä työtä. Ilman heidän panostaan virkamiesten, poliitikkojen ja muiden luokkayhteiskuntamme edunsaajien edellytykset käydä palkkatyössä kerta kaikkiaan romahtaisivat. Silti he eivät saa uhrautumisestaan ansaitsemaansa korvausta. Miksi?”
Tässäpä pohdiskeltavaa. Kuinkahan moni työtön on hyödyllisempi ja tuottavampi kuin moni huippupalkkaa nauttiva työtä näennäisesti tekevä työntekijä? Ehkäpä kunnon työttömyysturva olisi hyvinkin perusteltua.
Tähän kysymykseen saadaan aika tarkka vastaus kun tarkastellaan tuottavaa työtä tekevien määrää työtä tekevien määrään. Meillähän on työikäisiä ja työkykyisiä 3.15 miljoonaa. Heistä työtä tekee 2.45 miljoonaa. Tuottavaa työtä tekee vastaavasti 2.00 miljoonaa kansalaista.
Tästä näkee että tuottamatonta työtä tekee siis 450 000 kansalaista. Tuottamatonta työtä tekevistä huippupalkalla on noin 12 %, joten heitä on kaikkiaan 54 000 Suomessa.
Työttömyysturva on todella perusteltavissa monella tavalla. Jo yksin masentuneisuuden väheneminen säästäisi paljon rahaa ja se saataisiin työttömyysturvalla, joka olisi kaikilla. Ei siis enää pelkoa sossun luukulle joutumisesta.
Seitsemän työttömyysvuoteni aikana en ole omalla kohdallani huomannut vähäisintäkään leimaamista, väheksyntää tai muutakaan poikkeavaa!
Taitaa moiset ajatukset vain pyöriä työttömien päässä, turhaan!
Eikä työhaluttomuus ole sairaus vaan valinta elämäntavaksi!
Vanha määritelmä: TYÖ = NÄLÄN AIHEUTTAMA LIHASLIIKE
Jos tyydyttämättömiä tarpeita ei ole niin silloinhan on kyse valinnasta!
työttömän asenteissa, sillä he ottavat vastaan haukut ja vastaavat. Jos kukaan ei moisista väitteistä välitä, ei kukaan jaksa tyhjiä tuulia haukkua.
Kuka tahansa työssäolevista saattaa olla kohta työtön, joten heidän haukkunsa osuu omaan nilkkaan.
En tiedä millaisesta "työhaluttomuudesta" tässä puhutaan, mutta mielestäni työhaluttomuus ei välttämättä ole mikään sairaus. Olen valmis menemään töihin, jos minulle tarjotaan oikeasti hyvä työ ja oikealla palkalla.
Työhaluttomuutta esiintyy lähinnä työvoimatoimistoissa, kun he eivät halua antaa oikeita töitä, vaikka kyseisen laitoksen pitäisi välittää ihmisille töitä.
Työtä ei kannata odottaa työkkärin kautta, se on vain paikka, jonka kautta työttömyyskassan päivärahan saanti kiertää eli ne antaa niitä lausuntojaan. Työpaikkoja työvoimaviranomaiset ei aktiivisesti haeskele työttömulle, odottaa että joku niitä sinne ilmoittaa. Monet yksityiset ei, vaan hakee nettisivujensa kautta. Sitä kautta minäkin hommia sain.
Kyllä minusta työhaluttomuus on sairaus. Vaikka saisin miten paljon rahaa, niin töistä en luopuisi.
Mutta ottaa todellakin päästä, kun työelämässä kohtaa ihmisiä, joita työttömyys ei ole koskaan koskettanut ja jotka ei ilmeisesti seuraa edes mitä muille ihmisille ympärillä tapahtuu.
Työtön=varaton ja Varaton=ei tuottava
Siinähän tuo yhtälö tulee useimmiten. Eli työttömissä ketuttaa ihmisiä ajatus siitä, että työssäolevat maksavat heidänkin olemisensa.
Itse asiassa se on toisaalta aivan sama, onko töissä niin pienellä liksalla että sillä tulee nipinnapin toimeen vai työtön. Yhtälailla sitä on sitä harmaata massaa, joka saa itsensä ja perheensä elätettyä, mutta josta monikaan ei tunne olevan hyötyä kenellekään.
Pointti siis on varallisuus. Jos olet jo omaisuutesi tehnyt ja nykyään et tee mitään, tai äkkirikastut niin kuinka moni kysyy missään tai vähääkään välittää mitä teet. Toimettomuus vain aina rinnastetaan varattomuuteen. Mutta eipä tuo nyt tietenkään sitäkään aina tarkoita, rikkautta on niin monenlaistakin. Toiset sen tuovat esiin ja toisen mammonat paljastuvat vasta kuolinpesässä vaikka olisi miten persaukiselta pummilta vaikuttanut.
Pääasia nyt kuitenkin taitaa olla, että elämässä vain tulee toimeen eikä liikaa velkaannu. Kaikki siitä ylöspäin nyt kuitenkin sitten aina onnistuu.
Minä sanon suoraan mä olen helvetin rikas ja työtön, voitin lotossa pari vuotta sitten ja piruuttanikin olen työkkärissä ns työttömänä työhakiana vaikkei rahallisesti tarvitsekkaan viime vuonna sain kolme kertaa kahden kuukauden karenssin kun en ottanut työtä vastaan ja yhdessä paikassa olin kaksi päivää sitten en mennyt uusille urille kurssille nyt hakeutumassa mokomalle kurssille joutessani olis vaikka pari päivää.
Ei raha onnelliseksi tee mutta helpottaa elämää.