Lähitulevaisuudessa

Olet - Epiktetos - aivan oikeassa tuossa, että toinen ihminen ei välttämättä näe, kenessä ihmisessä Jumalan valtakunta on sisällisesti uskon kautta.

Pelastumisessa on aina perimmältään kysymys uskosta Kristukseen aina ajan loppuun asti.

Mutta sitten on myös nähtävä ne ajan lopun ongelmalliset tilanteet, joista Jeesus on maininnut lopun ajan ennusteissaan evankeliumeissa ja joista myös puhutaan Ilmestyskirjassa, varsinkin sen luvuissa 12 - 14.

Minä ymmärrän, että vainonhenki tulee jälleen syttymään, enkä tule uskomaan, että todelliset Kristukseen uskovat olisivat koskaan vainoojien joukoissa.
Eli uskon, että vaikka toisinuskovien vainoojat olisivat kerran kuinka valtava globaalinen enemmistö tahansa, niin he eivät niin voi olla samaan aikaan Kristuksen opetuslapsia, oli syy vainoon sitten mikä tahansa.
Kysymys on siis uskon hedelmästä.

Kysymys ei siis ole siitä, että kukaan koskaan pelastuisi Sapatin pyhittämisellä tai tunnustamisella vaan yksin uskon kautta Jeesukseen syntiemme Sovittajaan.

Mutta kun usko johtaa kunnioittamaan ja tottelemaan Jumalaa enemmän kuin ihmisiä (kuten Pietari kerran sanoi), niin on ennustettu, että vielä kerran Kristukseen uskovat joutuvat vainotuiksi siksi, että maallinen valta asettaa heidän eteensä valinnan, totella maallista valtaa tunnustamalla sen valitseman lepopäivän tai joutua kovan vainon kohteeksi.
RKK:n on itse rehellisesti tunnustanut, että se on valinnut sunnuntain pyhittämisen valtansa merkiksi ja Jumala on taas ilmoittanut, että Sapatti on (vallan) merkki hänen ja (hengellisen) Israelin välillä. Ks. Hes. 20:12 "Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät."
Se on siis merkki siitä, että Kristus pyhittää häneen uskovat.

He kuitenkin valitsevat ennemmin totella Vapahtajaansa ja Pelastajaansa ja valitsevat siksi vainon. Kristus kuitenkin tulee tällä kertaa omiensa avuksi ja saapuu noutamaan heidät ylös Taivaaseen ennenkuin heidät tapettaisiin.

Kysymys siis on siitä ajan lopun vastakkainasettelusta, jonka tuo "hengellis-maallinen" valta tulee esiin nostamaan. Silloin joudumme valitsemaan, annammeko me Kristuksen omat kunnian Jumalalle/Karitsalle vai annammeko sen epäuskossa ja pelossa maalliselle vallalle!

Juuri tätä kunniavaatimusta Jumala korostaa lopunajan evoluutio-epäjumalauskoville tuon Ilmestyskirjan enkelin ja Johanneksen kautta, Ilm. 14:7 seuraavasti:
"Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja ANTAKAA HÄNELLE KUNNIA, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja KUMARTAKAA HÄNTÄ, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'."

Kun sitten vielä luetaan saman luvun jae 12, niin ei jää epäselväksi, että tämä kunniavaatimus liittyy Jumalan omaan lakiin.
Jokaiselle uskovalle tuon enkelin sanoma on kuitenkin luonnollinen asia, sillä he rakastavat ja kunnioittavat pelastettuina Herraansa ja Luojaansa kaikessa vaikka henkensä uhalla, niinkuin tuota kunnioitusta lopulta joudutaankin osoittamaan.

Näemme myös siitä, että maailmanaika on vähissä ja Kristuksen tulemus jo häämöttää, miten tälläkin foorumilla esiintyy jo tiettyjä heijastuksia tuosta tulevasta lopun vainon hengestä.

Minä kuitenkin rukoilen, että kaikki täälläkin astuisivat rohkeasti Kristuksen ristinlipun alle ja olisivat hänelle uskon seurauksena kuuliaiset kaikessa parhaansa mukaan.

Seraja-m55 kirjoitti:

Olet - Epiktetos - aivan oikeassa tuossa, että toinen ihminen ei välttämättä näe, kenessä ihmisessä Jumalan valtakunta on sisällisesti uskon kautta.

Pelastumisessa on aina perimmältään kysymys uskosta Kristukseen aina ajan loppuun asti.

Mutta sitten on myös nähtävä ne ajan lopun ongelmalliset tilanteet, joista Jeesus on maininnut lopun ajan ennusteissaan evankeliumeissa ja joista myös puhutaan Ilmestyskirjassa, varsinkin sen luvuissa 12 - 14.

Minä ymmärrän, että vainonhenki tulee jälleen syttymään, enkä tule uskomaan, että todelliset Kristukseen uskovat olisivat koskaan vainoojien joukoissa.
Eli uskon, että vaikka toisinuskovien vainoojat olisivat kerran kuinka valtava globaalinen enemmistö tahansa, niin he eivät niin voi olla samaan aikaan Kristuksen opetuslapsia, oli syy vainoon sitten mikä tahansa.
Kysymys on siis uskon hedelmästä.

Kysymys ei siis ole siitä, että kukaan koskaan pelastuisi Sapatin pyhittämisellä tai tunnustamisella vaan yksin uskon kautta Jeesukseen syntiemme Sovittajaan.

Mutta kun usko johtaa kunnioittamaan ja tottelemaan Jumalaa enemmän kuin ihmisiä (kuten Pietari kerran sanoi), niin on ennustettu, että vielä kerran Kristukseen uskovat joutuvat vainotuiksi siksi, että maallinen valta asettaa heidän eteensä valinnan, totella maallista valtaa tunnustamalla sen valitseman lepopäivän tai joutua kovan vainon kohteeksi.
RKK:n on itse rehellisesti tunnustanut, että se on valinnut sunnuntain pyhittämisen valtansa merkiksi ja Jumala on taas ilmoittanut, että Sapatti on (vallan) merkki hänen ja (hengellisen) Israelin välillä. Ks. Hes. 20:12 "Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät."
Se on siis merkki siitä, että Kristus pyhittää häneen uskovat.

He kuitenkin valitsevat ennemmin totella Vapahtajaansa ja Pelastajaansa ja valitsevat siksi vainon. Kristus kuitenkin tulee tällä kertaa omiensa avuksi ja saapuu noutamaan heidät ylös Taivaaseen ennenkuin heidät tapettaisiin.

Kysymys siis on siitä ajan lopun vastakkainasettelusta, jonka tuo "hengellis-maallinen" valta tulee esiin nostamaan. Silloin joudumme valitsemaan, annammeko me Kristuksen omat kunnian Jumalalle/Karitsalle vai annammeko sen epäuskossa ja pelossa maalliselle vallalle!

Juuri tätä kunniavaatimusta Jumala korostaa lopunajan evoluutio-epäjumalauskoville tuon Ilmestyskirjan enkelin ja Johanneksen kautta, Ilm. 14:7 seuraavasti:
"Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja ANTAKAA HÄNELLE KUNNIA, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja KUMARTAKAA HÄNTÄ, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'."

Kun sitten vielä luetaan saman luvun jae 12, niin ei jää epäselväksi, että tämä kunniavaatimus liittyy Jumalan omaan lakiin.
Jokaiselle uskovalle tuon enkelin sanoma on kuitenkin luonnollinen asia, sillä he rakastavat ja kunnioittavat pelastettuina Herraansa ja Luojaansa kaikessa vaikka henkensä uhalla, niinkuin tuota kunnioitusta lopulta joudutaankin osoittamaan.

Näemme myös siitä, että maailmanaika on vähissä ja Kristuksen tulemus jo häämöttää, miten tälläkin foorumilla esiintyy jo tiettyjä heijastuksia tuosta tulevasta lopun vainon hengestä.

Minä kuitenkin rukoilen, että kaikki täälläkin astuisivat rohkeasti Kristuksen ristinlipun alle ja olisivat hänelle uskon seurauksena kuuliaiset kaikessa parhaansa mukaan.

Lue lisää

Tämä kirjoitus oli mielestäni hyvä. Perustelit asioita rauhallisesti, hyökkäämättä.
Toivottavasti keskustelu muuttuisi täällä enemmän tällaiseksi, asialliseksi. Olen jo jonkin aikaa miettinyt vetäytymistä tältä listalta.

Uskon edelleenkin adventisteilla olevan jotain annettavaa seurakuntaruumiin muodostumiseen. Sapatti on ok, jos siitä ei tehdä pelastuskysynystä. Ja niin moni muukin teidän julistamanne asia.

E.G.W.n profeetallisuuteen ja tutkivaan tuomioon en voi kuitenkaan uskoa!

Siunausta kaikille listalaisille!

adventismista kirjoitti:

Tämä kirjoitus oli mielestäni hyvä. Perustelit asioita rauhallisesti, hyökkäämättä.
Toivottavasti keskustelu muuttuisi täällä enemmän tällaiseksi, asialliseksi. Olen jo jonkin aikaa miettinyt vetäytymistä tältä listalta.

Uskon edelleenkin adventisteilla olevan jotain annettavaa seurakuntaruumiin muodostumiseen. Sapatti on ok, jos siitä ei tehdä pelastuskysynystä. Ja niin moni muukin teidän julistamanne asia.

E.G.W.n profeetallisuuteen ja tutkivaan tuomioon en voi kuitenkaan uskoa!

Siunausta kaikille listalaisille!

Lue lisää

Olin todellakin yllättynyt myönteisestä arviostasi kirjoitukseeni.

Olen täällä niin tottunut jo noihin häväistyksiin ilman perusteluja, että täytyy oikein kiittää ja toivottaa sinulle Jumalan runsasta siunausta ja johdatusta perille taivaalliseen voittoon saakka!

Sapatti ei tietenkään ole itsessään pelastuskysymys, vaikka jotkut meikäläiset (tai siksi tekeytyvät?) niin taitamattomasti ovatkin esittäneet.

Siinä sinäkin uskot aivan oikein. Siihen minäkin uskon, että Herramme ja Jumalamme Kristuksen uhri on niin valtava ja ääretön, että se ei ainoastaan riitä VAAN ON AIVAN YLITSEVUOTAVAN RAJATON ARVOSSAAN sovittamaan vaikka kuinka monen miljardin ihmisen syntikuorman.

Olen monesti julistanut seurakuntamme edessä, että jos pelastukseksemme yritetään asettaa jotakin muuta kuin Kristuksen lunastustyö, niin se on tuon korkeastipyhän uhrin häpäisemistä.

Sitten vielä tuosta, mihin et voi uskoa.
Vaikka sinä olisit seurakuntamme jäsen, niin ei kukaan vaatisi sinua uskomaan EGW:n profeetallisuuteen.
Mitä tulee sitten tuohon taivaalliseen oikeudenkäyntiin, niin sitä taas on täysin tarpeetonta liittää EGW:iin, sillä uskomme ei perustu häneen vaan Raamattuun.

Seurakunnassamme on se yleisperiaate, että me sen jäsenet uskomme vain siihen, mitä Jumala meille Sanastaan selvästi paljastaa, jopa niin selvästi, että ei jää mitään epäilystäkään vaan ainoastaan pyhä innostus ottaa se vastaan.
Jos jollekin joku totuus ei ole vielä kirkastunut, niin se on hänen ja Jumalan välinen asia.

On vain tuo yksi totuus ylitse muiden, jonka kautta Pyhä Henki uudestisynnyttää meidät ja Jumala pelastaa meidät ja se on usko Ristin Herraan Jeesukseen Kristukseen syntiemme sovittajana vaikka henkemme uhalla!
Se uskovalta vaaditaan.

On pelastavaa uskoa Jeesukseen, mutta on turvallista uskoa myös JEESUSTA.