Kuvittelevatko miehet, että naiset suorastaan vaativat, että lahjoja on saatava jokaisesta merkkipäivästä, vuosipäivästä ja välillä ihan muutenkin vain? Olen tässä tarkkaillut ilmiötä ja melkein kaikilla tutuilla pariskunnilla on näin. Miehet eivät todellakaan kamalasti tunnu nauttivan lahjojen ostosta, mutta kokevat sen jonkinlaiseksi "pakoksi" parisuhteessa. Ja kieltämättä kyllä, jotkut naiset oikein hehkuttavat, kuinka on taas lahjoja saatu ja kuinka mies tarjoaa ruoat pienestä palkastaan jos käydään ulkona jne.
Itse en halua, että mies alkaa "lahjomaan". Ensinnäkin jos ajattelen asiaa toisinpäin:olisi melko tympeää, jos itsellä pitäisi ostaa kukkia ja lahjoja jne miehelle monta kertaa vuodessa. Toiseksi, minulle tulee sellainen olo, että parisuhdetta aletaan pönkittää materialla. Onneksi nykyinen mieheni on samaa mieltä.
Hmm.. jos on pakko sanoa niin paras lahja mitä itse olen saanut mieheltä (yksi neljästä mitä olen kaikenkaikkiaan saanut) oli useampia vuosia sitten. Silloinen rakkauteni kohde toi minulle kerran sellaisen avainrenksun, minkä hän oli saanut ilmaiseksi jostain. Olin heti aivan haltioissani, sillä omassa mielessäni olin jo ajatellut, että minun pitäisi ostaa sellainen.Edelleen käytän samaista avaimenperää. Jotenkin mielestäni, jos lahjoja on kerran "pakko" ostaa, tällaiset käytännön esineet, jotka eivät maksa juuri mitään, ovat parhaita.
Itse en halua, että mies alkaa "lahjomaan". Ensinnäkin jos ajattelen asiaa toisinpäin:olisi melko tympeää, jos itsellä pitäisi ostaa kukkia ja lahjoja jne miehelle monta kertaa vuodessa. Toiseksi, minulle tulee sellainen olo, että parisuhdetta aletaan pönkittää materialla. Onneksi nykyinen mieheni on samaa mieltä.
Hmm.. jos on pakko sanoa niin paras lahja mitä itse olen saanut mieheltä (yksi neljästä mitä olen kaikenkaikkiaan saanut) oli useampia vuosia sitten. Silloinen rakkauteni kohde toi minulle kerran sellaisen avainrenksun, minkä hän oli saanut ilmaiseksi jostain. Olin heti aivan haltioissani, sillä omassa mielessäni olin jo ajatellut, että minun pitäisi ostaa sellainen.Edelleen käytän samaista avaimenperää. Jotenkin mielestäni, jos lahjoja on kerran "pakko" ostaa, tällaiset käytännön esineet, jotka eivät maksa juuri mitään, ovat parhaita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
..ei niiden tarvitse olla mitään ihmeellisiä. Esim. tollaiset ilmaiset ex tempore-lahjat on kivoja :) Mieheni ihmetteli aluksi, että miten voin ilostua jostain mainosmustekynästä tai pihalta revitystä voikukasta :D Aiemmat naiset olisivat kuulemma "verisesti loukkaantuneet" moisista huomionosoituksista.
Ei se lahja sinänsä tärkeä ole, mutta lahja, oli se mikä vaan, on sellainen arjen piristäjä, että toinen haluaa ilahduttaa. Täytyy mun kuitenki myöntää, että kyllä mä ihmettelisin jollei toinen mitään lahjaa hankkisi jouluna ja synttärinä. Mutta niin ihmettelisi mieskin. Naisetkin voi samalla tavalla ilahduttaa miestä silloin tällöin, miksi vain miehen pitäisi lahjoja ostella..
Joo, kyllä minäkin tykkäisin jos nainen muistaisi minua pienellä lahjalla tai yllätyksellä joskus muulloinkin kuin jouluna tai synttäreinä. Tähän lähes 40 vuoden ikään mennessä en ole sellaista huomionosoitusta kuitenkaan vielä kertaakaan saanut.
Lahja jouluna ja syntymäpäivänä, kukkia hääpäivänä. Näihin ehtoihin voin myöntyä, muina päivinä ei ole tarjolla kuin lämmin halaus.
Jotain helvetin puolivuotispäiviä en ota kuuleviin korviini, ihan turha sellaisista selittää. Lasketaanko se puoli vuotta sitä paitsi englantilaisen vai saksalaisen tavan mukaan? Ystävänpäivä on pelkkää kaupallista roskaa. Enkä minä mitään nimipäiviäkään muista kuitenkaan.
Se on sitten eri asia, jos sattumalta näkee jotain, josta tulee heti mieleen toinen. Sitten voi vaikka ostaakin ja antaa tai jotenkin muuten ilahduttaa. Mutta tässäkin tapauksessa avainsana on ilman syytä ja vapaaehtoisuus. Lahjojen keksiminen väkisin on yhtä tuskaa.
Sain kerran mieheltä lahjaksi tuulimyllyn. Itse teki ja hienon tekikin. Ihana,kaunis punainen tuulimylly. Se oli kaunis ja hyvin oivallettu lahja.
Siellä se tuulimylly odottaa, varastossa, kesää.
Kerran naiset vaatii sellaisia. Ja sitten kitistään miehelle ja kirjoitellaan tällaisilla palstoilla, miksi se ei ostanut sitä ja tätä, miksei se muistanut, miksi se osti niin paskoja lahjoja...jne
vaan se huomioiminen. Se taitaa olla pointtina lahjoissa. Se huomioiminen taitaa olla paljon helpompaa todistaa lahjoilla kuin muulla tapaa.
Enkä minä hommaa lahjoja sen takia että olisi pakko vaan siksi että tahdon. Jos ei kestä sitä että saa kukkakimpun silloin tällöin tai toinen seisoo kaakaokuppien kanssa ovella tms. Niin eipä sille mitään voi.