Luulenpa, etten ole tälläkin hetkellä ainut, joka pikku hiljaa haaveilee uudesta parisuhteesta. Mikään kiire ei minnekään kuitenkaan ole; en huoli 'ketä tahansa' vain siksi, että olisi 'pakko olla joku'.
Haaveilen salaa yhdestä miehestä. Hän ei tiedä minusta mitään, paitsi nimeni sekä sen, että olen olemassa. Satunnainen kohtaaminen 'päiväuneni' kanssa on erittäin epätodennäköinen, sillä elämäntilanteeni vuoksi en käy juuri missään...
Tuttavani romanttinen tapaus (siis miten pari kohtasi toisensa) sai minut uskomaan, että kaikki on mahdollista.
Siitä huolimatta tuo otsikon kysymys vaivaa mieltäni - kuinka avoimesti oman kiinnostuksensa uskaltaa toiselle kertoa...?
Haaveilen salaa yhdestä miehestä. Hän ei tiedä minusta mitään, paitsi nimeni sekä sen, että olen olemassa. Satunnainen kohtaaminen 'päiväuneni' kanssa on erittäin epätodennäköinen, sillä elämäntilanteeni vuoksi en käy juuri missään...
Tuttavani romanttinen tapaus (siis miten pari kohtasi toisensa) sai minut uskomaan, että kaikki on mahdollista.
Siitä huolimatta tuo otsikon kysymys vaivaa mieltäni - kuinka avoimesti oman kiinnostuksensa uskaltaa toiselle kertoa...?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eli jos lähetän hänelle esim. mukavaa sähköpostia, niin mikä on liian usein (joka päivä)? Mitä miehet ajattelee, jos heille lähettää kukkia? Tai miten tällaista 'kaukoihastusta' pitäisi lähestyä?
... että mies on tavallaan julkisuuden henkilö. Ei nyt pärstä jatkuvasti lehdessä ole, mutta kuitenkin. S-posti on oikeastaan ainoa käytössäni oleva "lähestymiskeino", mutta hän saa varmaan paljonkin ihailijapostia... Miten siis erottua "massasta"?
muuta otat asiasta selvää. Eihän asia muuten selviä. Turhaan elät raastavassa epätietoisuudessa. Minä ainakin olisin imarreltu. Jos hän on "julkkis", niin toivon ettei hän ole Kanervan Ike.
Vähän nuorempi mieshenkilö on kuitenkin kyseessä...
Ja vähemmän tunnettu myös... En nyt viitsi kertoa kuka, ehtii pian joku muu ensin (sillä tää tyyppi on oikeestikin sinkku).
Mua risoo nämä vanhat systeemit, että ei saisi tehdä sitä ja tätä.
Jos joku kiinnostaa, niin se pitää näyttää jotta toinen tietää mikä on homman nimi.
Kuinka monta paria eivät ole ikinä kohdanneet, kun on mietitty näitä järkyttäviä voiko sanoa, kuinka aktiivinen saa olla, koska voi soittaa treffien jälkeen jne...!?
Jos toinen kiinnostaa, niin minä ainakin haluan kuulla sen heti!
...Larryyn kanssa. Jos jää miettimään, mitä pitäisi tehdä ja onko se sopivaa, tilaisuus menee hetkessä ohi. Carpe diem!
ensimmäinen askel, jos haluat. Oliko se, se kysymys? Onkohan se mies yrittännyt itte ennenkin pyydä sinut ulos ja tullut torjuttu silloin, sitten sen tapauksessa. Jos sinä haluan että jotain tapahtuu nyt, sitten sanois että pallo on sun käsissä. Onnea "matkaan" :)
Älähän mitään...minä tein aloitteen viime keväänä sähköpostilla työyhteyksistä tutulle miehelle. Mies kyllä vastasi ja kertoi ajatuksen olevan houkuttelevan, mutta että on varattu. Välillä oli puolisen vuotta ettemme nähneet ollenkaan. Nyt olemme nähneet lähes päivittäin, mutta tilanne on outo. Onko minun nyt unohdettava tämä kokonaan, vai vieläkö voisi ajatella joskus tärppäävän. Miehet miten on? Kaikista hauskinta tilanteessa on, että en tunne itseäni mitenkään vaivautuneeksi kun tein näin ja oikeastaan luulen, että hänestäkin se oli imartelevaa tai jotain. Ainakaan hän ei välttele eikä hänkään näytä vaivautuneelta.
Kaikella tällä yritin sanoa, että eihän se ota jos ei annakaan. Kokeile! Tosin itse "riudun" joka päivä, mutta kai se ohi menee joskus.
se tuntuu näin oudolta miehellekin kun hän itte saa pakit ulospyytämisen jälkeen.
tiedän, että tämä mies on sinkku! (Oli ainakin vielä viikko sitten:)