Anoppi on kyllä puheissaan niin tasapuolinen ja oikeudenmukainen, mutta annas olla kun se joutuisi vastaamaan sanoistaan. Silloin kyllä keksitään kaiken maailman selityksiä, että miksi juuri nyt ei kerkiä niitä teidän penskoja katsoa, tai miksi ei ehdi kyyditsemään kauppareissua. Ja kas kummaa, usein syynä on sitten oikeasti se, että onkin muiden siskojen penskat siellä hoidossa että pääsevät aerobicciin sun muihin menoihin. Asia olisi ok, mutta miksi esittää sitten muuta!!
Piti muijan kanssa lähteä ensi viikonloppuna Tallinaan kahdestaan, oli sovittu kaikki anopin kanssa. Nyt penskat ei sitten pääsekään anoppilaan, kun on muijan siskolla jotkut pirun Tupperware-kutsut, ja penskat ei saa pyöriä siellä jaloissa. PRKL!
Piti muijan kanssa lähteä ensi viikonloppuna Tallinaan kahdestaan, oli sovittu kaikki anopin kanssa. Nyt penskat ei sitten pääsekään anoppilaan, kun on muijan siskolla jotkut pirun Tupperware-kutsut, ja penskat ei saa pyöriä siellä jaloissa. PRKL!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Meillä on sama homma! On kaksi lasta, toinen on se lellikki ja toinen mustalammas. Jälkimmäistä syytetään kaikesta ja hänet laitetaan palvelemaan äitiä ja lellikkiä. Lellikin ei tarvitse tehdä muuta kuin paistatella äidin ihailun alla...Tasapuolisuudesta vaahdotaan ja "perheen eteen tehdään kaikki" mutta käytännössä se tarkoittaa sitä että äitiä ja lellikkiä autetaan ja paapotaan, mutta auta armas jos mustalammas tarvitsee joskus apua!!! Helvetti jäätyy ennen kuin apua liikenee, kun herranjestas onhan heillä "omatkin asiat hoitamatta".
Kun äiskä ja lemmikki on sairaama niin muiden pitäisi vähintään jäädä töistä pois hoitamaan sairaita, käydä kaupassa ja apteekissa, laittaa ruokaa, käyttää lääkärissä, hieroa varpaita, vuokrata leffoja, lukea ääneen kirjoja jne. mutta jos mustalammas sairastuu niin hän saa virua asunnossaan yksin ilman ruokaa päiväkausia ilman että äiskällä ja lemmikkillä on minuuttiakaan aikaa auttaa edes tuomalla kaupasta ruokaa! Kyllä se on pizzataksi silloin mustalampaan paras ystävä :-)
Vaikka se nyt ketuttaa niin myöhemmässä elämässä mustanlampaan osasi saattaa kääntyä eduksesi sillä sinusta tulee vahva ja itsenäinen kun taas suosikista heikko ja vastuuntunnoton. Lellityllä "päästä pidetyllä" tulee vaikeuksia roppa kaupalla kun pitäisi alkaa vastuuta ottaa omasta elämästään. Luulisin että heistä tulee usein näitä läheisriippuvaisia ihmisiä.
Sukuasiat satuttavat tosi paljon ,jos ne eivät suju. Ihmiset vaan ovat niin erilaisia, omaavat erilaiset elämänarvot ja erilaisen oikeudentajun. Pitäisi muistaa kuitenkin että oma ydinperhe on kaikkein tärkein. Fiksusti kannattaa käyttäytyä niin pitkään kuin mahdollista. Joskus vaan on pakko oman henkisen jaksamisen vuoksi ottaa hyvinkin iso välimatka sukuun. Ei kannata pilata oman perheen elämää ylläpitämällä väkisin voimia syöviä ihmissuhteita. Parempi ottaa etäisyyttä kuin riidellä täysin eri arvomaailman omaavien ihmisten kanssa.
tuollaisesta risteilyn ajan vahtimisesta niin kyllä totta vie silloin pitää vahtia! Joku vakava sairastuminen olisi hyväksyttävä syy peruuttaa tuo juttu.
Nyt kova kovaa vastaan: tällainen ei vetele!
Hehheh! Mun anoppi delais nauruun jos veisin tenavat hänelle jotta minä pääsisin aerobikkiin!!!! Muori sanoisi: Menkää koko perhe pulkkamäkeen, siinä teille ulkoilua, kuntoilua, raitista ilmaa ja yhdessä oloa eikä mitään hikisiä saleja!
Huom. en halua loukata aerobikkaajia, mutta että oikein anoppia pitäisi rasittaa tuon takia... ei kyllä onnistuis!
Nykyaikaisissa jumppasaleissa on nykyään lapsiparkit, jonne lapset saa tuupata jumpan ajaksi. Kannattaa kysellä.
että lapsiparkit eivät ole päiväkoteja. Itse työskentelen vastaavassa paikassa ja oli pakko vetää vanhemmille joku raja kun kakaroita "tuupattiin" hoitoon alle vuoden ikäisinä! Joku raja sentään mihin ne lapset jättää ja minkä ikäisinä.. Lapsiparkki ei ole lastentarha, usein niissä on yksi, max. kaksi hoitajaa. Sinne otetaan vain omatoimisia lapsia, eli sellaisia jotka eivät putoa mistään tai tapa itseään sillä välin jos käy pissittämässä yhtä lapsista käytävän päässä vessassa. Jos on niin riippuvainen anopista ettei edes pääse jumppaan niin miten ois jos vaikka hankkis MLL:stä orjapalkalla työskentelevän lapsenvahdin..
On aivan mahdotonta uskoa miksi rasitatte itseanne anopilla jonka olette jo useamman kerran todenneet epaluotettavaksi!
Hyvaksykaa jo vihdoinkin tosiasia etta anoppinne mieli muuttuu aina tuulen mukaan. Alkaa enaa koskaan edes ajatelko etta hanesta saisitte ilmaisen lapsenvahdin.
Tottakai on tarkeaa etta lapsenne tuntevat isoaidin mutta varmistakaa etteivat he jaa hanen luo koskaan yksin ilman sinua tai puolisoasi. Anopin vieraillessa (mikali han suostuu)luonanne: sama asia-aina toinen vanhemmista paikalla.
Hakkikaa lapsenvahtinne vaikka naapurin 16 vuotiaasta, han aivan varmasti mielellaan viettaa aikaa lastenne kanssa taskurahaa vastaan.
Anoppi ei halua olla lapsenlikka.
Se ei ole mitenkään ihmeellistä, sillä kaikki anopit eivät ole lapsirakkaita hyssyttelijöitä, vaan itsenäisiä, lapsettomia naisia, joilla on omat harrastuksensa ja ystäväpiirinsä.
Aikuiset lapset ovat poissa, eikä heitä tarvitse hoitaa mitenkään. Yht´äkkiä sitten mummoilut alkavat. Pitäisi olla empaattinen, kun ei kerta kaikkiaan enää muista, kuinka lasten kanssa oltiin. Ruuan kanssa temppuileva tai äitiä kaipaava lapsonen vie hermot.
Jotkut lapset ovat helpompia hoidettavia kuin toiset. Eri-ikäisiäkin. Miniät karsastavat, kun lapsenlapset kelpaavat hoitoon perheestä a, mutta eivät perheestä b ja c.
Syyt saattavat olla ihan muut kuin miniät suoraviivaisesti ajattelevat.
....ulkoistamisesta. So. Hoidatte itse omat asianne ml. lastenhoito muualta hommattuna ! Muijan systerit saavat sitten aikanaan hoidella sairastelevat ja höperöivät vanhuksensa ! Testattu on ja toimii, kunhan sulkee omat korvansa lellikkien kitinältä malliin "Miks TE ette koskaan tee mummon lumitöitä ? Miks TE ette koskaan kuskaa mummoo ? Miks TE jne. jne." Saavat perkeleet miettiä ihan rauhassa niitä Siks-alkuisia vastauksia.....
Tuntuu, että olet kokenut ja viisas ihminen näissä sukujutuissa. Joskus on parempi katsoa kauas... Toisaalta ihmisiä, jotka ovat olleet hyviä ja todella yrittäneet parhaansa lastensa eteen, kuuluukin hoitaa kun he tulevat vanhoiksi. Eettiset kymykset näissä asioissa ovat aika vaikeita...
Onhan sinullakin vanhemmat, vaiko ei!
Olisit sopinut hoidon omillesi vanhemmillesi tai muille. Miksi muka anopin pitäisi hoitaa sinun kakarasi? Anoppi hoitaa ennemmin tyttärensä kakarat kuin muut, sillä poikien lapset eivät ole sadan prosentin varmuudella heidän.
Oletko ymmärtänyt yskän vaan pitääkö vääntää rautalangasta? Anoppi ja appi suosii aina ja ikuisesti tyttäriensä lapsia kuin poikiensa. Tähän vaan pitää sopeutua tai sitten aiheutetaan se että kapinoija heitetään tai savustetaan suvusta ulos.
Tallinnan reisut ei auta, eikä mitkään muutkaan jos sinua ei hyväksytä. Näyttää siltä että sinua ei hyväksytä koskaan. Onko mahdollisesti uusperhe kokoonpano kyseessä?
Kyseiset lapsethan ovat, kuten kirjoituksesta ilmeni, anopin tyttären lapsia. Minun vanhempani sattuvat asumaan ulkomailla, joten ei voi käyttää. Enkä olekaan sanonut, että anopilla olisi velvollisuutta kaitsea lapsia. Kyse oli sovitusta jutusta, jonka hän perui halutessaan katsoa toisen tyttärensä lapsia. Ymmärrysvaikeuksia?
Niin katson oikeudekseni tehdä mitä itse tykkään. Jos vaikka haluan auttaa jotakuta enkä jotakuta toista niin se on ihan oma asiani.
Eikä ainakaan vähimmässäkään määrin vävyn eikä miniän asia.
Ihan niinkuin täällä palstoilla näppis vaahdossa uhotaan että ei ole pakko tykätä anopista... Niin totean että miniästäkään ei ole pakko tykätä eikä vävystä. Enkä ole varma onko lapsenlapsistakaan pakko tykätä. Tai edes omistaan, jos ne on jo saanut maailmaan työnnetyksi.
Hoitakaa aikuiset ihmiset omat asianne.
Olet narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivä, koska valitset autettavat sen perusteella, kenestä voit hyötyä.
Tuplalärvällä on aivan sama tilanne kuin meillä. Olen nyt 20-vuoden avioliiton aikana kärsinyt tästä ongelmasta aivan tarpeeksi. Nyt tuli stoppi. Koko viime talven hoidin anoppini asioita hänen sairastellessaan, ajattelin, että yritetään vielä. Koskaan hän ei ollut ottanut lapsiamme hoitoon, vanhin on 21 ja nuorin 2v. Nuorinta ei edes koskaan syliin. Kun hän parani, minä sairastuin ja jouduin leikkaukseen. Kolmeen kuukauteen en saanut nostaa lastani. Anoppi häipyi kuin pieru saharaan. Ettei vaan tarttis autella. Asuu melkein naapurissa.
Auttaa kyllä muiden lastensa perheitä. Nyt viime viikolla sain tarpeekseni, kun oli vaikea järjestää hoitajaa sairaalle lapselle 2 tunniksi.Olisin mennyt töihin, kunnes sijainen saapuu hoitamaan vastaanottoani. Mieheni ei voinut jäädä kotiin. Omat vanhempani jouduin kutsumaan jälleen kerran, vaikka ovat huomattavsti vanhempia ja sairaalloisia.Näin olen toiminut siis jo lähes 20-v.
Kun anoppi soittaa ja pyytää apua(ei muuten soittelekkaan) on mies heti rientämässä apuun. Nytkin anoppi soitti illalla ja mies oli oikein mielin kielin. Silloin suutuin, että hänen on valittava joko minut tai anoppi. Teinkö mielestänne oikein?
Vaikka minut ois naitu Englannin hoviin, en ois kylmempää vastaanottoa voinut saada kuin anopiltani olen saanut. Olen tavallinen ihminen, hyvinkoulutettu ja pidettykin enimmäkseen. Itsekin tahdon uskoa ihmisen hyvyyteen, mutta se usko alkaa hiipua.
En ole vaatinutkaan, että anopin pitäisi olla joku lastenhoitaja, mutta jos ei ikään ota lasta syliin, ei tule synttäreille eikä yo-juhliin, piikittelee milloin mistäkin.Kerran hän soitti jopa radioon ja arvosteli ostamaamme huonekalua, joka hänen mielstään oli liian ylellinen nuorelle perheelle. Olipa kiva kuunnella! Ikinä häneltä emme ole rahaa lainanneet tai edes lainojen takaajaks pyytäneet. Toinen miniä kelpaa kyllä. Kerran hän jopa soitti ja pyysi minua keräämään rahaa ko.miniän merkkipäivää varten. Olin itse pari vuotta aikaisemmin täyttänyt samanverran, enkä saanut sieltä puolelta edes onnitteluja.
Onko kenelläkään samanlaista?
Kyllä on!
Emme ole tosi olleet naimisissa kuin vuoden, mutta ottaa päähän ajatus, että meno jatkuisi samanlaisena 20 vuotta, kun nyt on jo pää kipeenä. Yhdessä olemme tosin olleet jo kuusi vuotta, mutta minäpä luulin anopin asenteen muuttuneen.
Kyllä tässä parisuhde alkaa rakoilemaan, kun anoppi pyörii kolmantena pyöränä!
Onhan se huomattu, että parhaiten appelan väki pysyy poissa jaloista ja langoilta, kun on joku tilanne päällä, joka saattaisi helpottua auttamisella. Työttömyys, vakava sairaus, asunnonhankinta, iso remontti, vakava liikenneonnettomuus - nämä kaikki ovat "vierailleet" perheessämme ja joka ikinen tilanne on saanut aikaan sen, että yhteydenpito on ollut nollassa ja seuraava elonmerkki pölyn laskeutumisen jälkeen onkin sitten ollut luokkaa mainitsemasi lahjaporukan mobilisointi vaimon siskolle tai jollekin kaukaiselle puolituntemattomalle sukulaiselle. Oksettaa, kun jossain sukupippaloissa sitten suureen ääneen mainostetaan, kuinka meillä ollaan yhtä suurta perhettä. Tosipaikan tullen perheestä ei ole tietoakaan. Kyllä tämän asian kanssa voi elää ja itse asiassa on hyväkin elää, kun tiedostaa, että tulevaisuudessa ei ole mitään velkaa - ei edes kiitollisuuden velkaa - appelan suuntaan.
ja heitetty heppoisin perustein.
Miten tulit ajatelleeksi että valitsen autettavat oman hyötymiseni perusteella?
Sellaista ei omassa tekstissäni ollut.
Kyllä vanhemmilla ihmisillä (ja minullakin vaikka taidan vielä olla ns nuorempi) voi olla mielipiteitä esim. liittyen eettisiin periaatteisiin tai moraaliin. Minun nähdäkseni tälläkään hetkellä kaikki omasta mielestään apua tarvitsevat eivät ole samalla viivalla. Joku tarvitsee ja ansaitsee apua enemmän kuin joku toinen. Ihan omilla valinnoillaan...
Ymmärrän isovanhempaa joka ei jaksa eikä viitsi katsella jonkun mukulansa sekoilua iän kaiken. Tekee lapsia, tekee velkoja, sekoittaa itse elämänsä ja odottaa että äippä siivoaa jäljet.. kun mulle nyt sattu käymään näin, kävi huono tuuri. Rakastuin renttuun ja pamahdin paksuksi.
Autan mieluummin sellaisia jotka itse edes yrittävät jotain. Sääliksi käy niitä äitejä joilla on luuserikakaroita. On varmaan vaikeata kieltäytyä auttamasta omaa lasta, vaikka se on varmaan viisainta mitä voi tehdä... että se pölhiäinen edes joskus ymmärtäisi itsekin jotain ajatella.