Vaimollani (43 v.) on suhde 13 v. nuorempaan mieheen , joka on avoliitossa ja yksivuotias lapsi. Miehen avosuhde on myös hajoamispisteessä.He ovat puolisoni kertoman mukaan tapailleet kolmisen kuukautta ja olen tietoinen tilanteesta, koska puolisoni on kertonut ainakin kohtalaisen avoimesti tilanteesta ja heidän tapaamisistaan. Ei tietenkään kaikkea mitä heidän välillään on tapahtunut mutta jotain kuitenkin. Olen antanut heidän soitella,tekstailla ja tapailla toisiaan. He ovat myös harkinneet yhteiseloa kunhan molemmilla ovat asiat kunnossa (puolisoni sanoin). Meillä tilanne on, että puolisoni sanoo ettei enää tunne minua kohtaan mitään tunteita. Olemme vain kavereita.Ainoa asia mikä hänen mielestään pitää meitä yhdessä on kaunis koti, sekä hän sanoo jonkin verran välittävänsä minusta ja haluaa huolehtia minusta. Minä puolestani edelleen rakastan puolisoani edelleen todella paljon. Olemme puhuneet erostakin, mutta päättäneet yrittää jatkaa toistaiseksi jos tunteet mahdollisesti palaisivat. Nykyisin puhumme kohtalaisen avoimesti kaikista asioista ja olemme sopineet olevamme mahdollisimman rehellisiä toisillemme. Mutta epäilys kuitenkin on, haluaako puolisoni vain rauhoittaa minua. Nyt olemme puolisoni ehdotuksesta aloittamassa suurta taloremonttia, mutta mitä teen? Otanko riskin ja lähden talonkorjaukseen, otammeko ison lainan jos kaikki sittenkin päättyy eroon ja talon myyntiin, kannattaako yrittää vain kestää tätä nykyistä tilannetta, meneekö hänen uusi ihastuksensa ohi ajan kanssa ja kauanko sitä kestänee? Voivatko tunteet palata minua kohtaan? Mitä teen? Kieltämällä heitä tapaamasta vain ajan puolisoani etäämmäs itsestäni. Neuvoja?
odotanko turhaan
hate40
193353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Neuvoisin, että ette missään nimessä aloita sitä taloremonttia ennen kuin olette saaneet selvitettyä oman parisuhteenne laadun. Remonttia ei kannata aloittaa, koska se ei pelkästään tuo uusia haasteita ja paineta "parisuhteellenne" vaan saattaa vielä aiheuttaa lisäongelmia jos mahdollisesti eroatte.
Parisuhteenne vaikuttaa muitenkin ihan kieroutuneelta hyväksikäytöltä! Valitettavasti sinun kustannuksellasi. Suoraan sanottuna sinä itse mahdollistat tuon hankalan tilanteen, kun sallit puolisosi seikkailla kahden suhteen välillä.
Jos kommunikointinne tosiaan toimii yhtä hyvin kuin kerrot, niin eikö se taito kannattaisi pistää tilanteen selvittämiseen toisin kuin sen ylläpitämiseen, mitä nyt tunnutte tekevän?
Miksipä sinun puolisosi tarvitsisi tehdä mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen, kun sinä mahdollistat sen, että hän saa pitää "ihanan kotinsa" ja samalla "rakastajaa"? Samalla sinä kärsit turhaan tunteiltaan yksipuolisessa suhteessa.
Ymmärrän kyllä, että puolison pistäminen "seinää vasten" tuntuu pahalta, koska tällöin on mahdollista, että menetät hänet kokonaan. Mutta rehellisesti sanottuna, etkö ole jo hänet menettänyt?
Kirjoituksestasi välittyy ajatus, että et välitä itsestäsi niin paljon kuin sinun pitäisi. Muista, sinä olet varmasti sellaisen suhteen arvoinen, jossa molemmat haluavat olla, jossa molemmat rakastavat toisiaan ja kunnioittavat toisiaan.
Toivottavasti saatte yhdessä rakennettua tällaisen suhteen. Jos että, niin muista että sinä olet enemmän arvoinen.
Tsemppiä!!
"Ainoa asia mikä hänen mielestään pitää meitä yhdessä on kaunis koti, sekä hän sanoo jonkin verran välittävänsä minusta ja haluaa huolehtia minusta."
Nainen on jonkun verran äitinä miehelleen, jos puhuu noin, hoivavietti vaikuttanee asiaan... (?)
Taloremontit ovat yksi keino yrittää korjata tilannetta, mutta jos kaunis koti on naisen mielestä ainoa asia joka todella pitää teitä yhdessä, niin aloittaisin remontin vasta kun suhde johonkin toiseen mieheen on loppunut.
Itsekkäitä haaveita ja suhteita tuntuu riittävän, mieti mikä on arvosi naisen silmissä tällä hetkellä? Se on juuri sen kauniin kodin arvo ja arvon nostaminen suuremmaksi, saahan siitä paremman hinnan jos ero joskus koittaa.
Kyllä rahalla on melkoinen merkitys - ilmeisesti näin on. Kuinkahan moni parisuhde on tuhoon tuomittu, kun rahalla yritetään korjata tunteita ja muuttaa kaveruutta ja kaveruuden veroisia lämpimiä tunteita rakkaudeksi...hmm...oikeaa vastausta ei varmaan löydy..
Rahalla ei onnea saa. muutenkin tekstisi oli rehellisen asiallista. Ei tässä remonttia kannata aloitella ennenkuin oma parisuhde on vakaammalla pohjalla. Pitäisi varmaan ottaa jonkinlainen aikalisä jotta me molemmat voidaan miettiä mitä elämältä todella tahdotaan. Siis tämä nykyinen tilanne on enemmän kuin stressaava.
Älä nyt hyvä mies anna polkea itseäsi aivan lokaan! Ryhdistäydy ja palauta eukkosi maanpinnalle sieltä pilvilinnoistaan. Missään nimessä et ryhdy mihinkään taloremppaan tai velanottoon, tässä tilanteessa tärkeintä on saada suhteenne laatu oikeasti selville ja onko yhteistä tulevaisuutta enää tulossa.
Naisesi selvästi hyväksikäyttää sinun ilmiselvää pehmeää ja liian ymmärtävää luonnettasi. Kuule, naiset on kuin lapsia tuossa tilanteessa ja etsivät rajojaan ja kuinka pitkälle voi miehen vieteriä venyttää. Jos et tee mitään, huomaat ettei se vedättäminen koskaan pääty. Miksi sinun, petetyn osapuolen, pitäisi vain ottaa kaikki nahkoihinsa? Tee jotain ja nyt heti.
Pistät nyt sen naisen kovan paikan eteen: uhkaat erolla ja myös sen pistät käytäntöön, ellei pistä poikki suhdettaan vieraaseen mieheen. Jos se lähtee kuitenkin sen matkaan, niin anna mennä. Mitä teet sellaisella naisella? Suret sitä aikasi (jos vieläkin hänestä välität) ja etsit uuden tilalle, mielellään sellasen suht tuoreen kolmikymppisen...
Mikä helvetti naiseen iskee kun ikää alkaa olla mittarissa n. 40 v? Näitä tapauksia kuulee joka puolelta, omakin eukko oireili pahasti hiljattain samoista syistä. Onko se joku luonnon järjestämä kosto vastuunsa kantaneille ja perheestään huolehtineille kunnollisille miehille? Että ottaa pattiin nuo naisen oikut...
Ja lohduttaudu sillä, että jos naisesi sen nuoremman kollin mukaan lähtee, ei se suhde kauaa kestä kasassa, tulevat vuodet kun kohtelevat 40 iässä olevaa naista huomattavasti ankarammin kuin sitä kolmikymppistä miestä...
nyt meneillään - kaikki viittaa siihen. Luepa kirja " Jälleenrakennus - kun suhteesi päättyy " ( Fisher) niin sieltä löytyy tietoa...
kirja on luettu, mutta pitääkö nyt vaan odotella ja kuinka kauan, että puolison ihastuminen menee ohitse. Vai pistänkö puolison nyt heti valinnan eteen?
valinnan eteen! Itse olen nainen ja sanon sinulle: lyö kortit pöytään. Miksi helkutissa annat kohdella itseäsi kuin mitäkin tossukkaa???
Mitä järkeä on aloittaa remontti, kun kumminkin teille ero tulee ja taitaa se nainen odottaa saavansa valmiiksi korjatun talon, ilman remonttihuolia, kun sinä sitä ikävissäsi rakentelet yksinäsi.
Älä anna sen naisen vetää sua "höplästä".
Ja vielä remonttia..palaappa todellisuuteen, jos tilanne tuo mitä kerroit.
Sellainen kysymys heräsi tekstiäsi lukiessa että minkä vuoksi puolisosi haluaa aloittaa remontin tekemisen yhteiseen kotiinne nyt kun tilanne on niin sekava ja hän jopa suunnittelee ehkä yhteistä tulevaisuutta toisen miehen kanssa? Haluaako hän remontoida kotia jotta saa siitä parempaa hintaa? Vai remontoiko sitä uusioperheelleen? Koeta pärjätä mutta parasta kannaltasi olisi jos osoittaisit omat rajasi. Nyt kaikki menee vaimosi pillin mukaan. Mitä voitat itsesi hylkäämisellä (suostut tähän tilanteeseen)? Voi olla että joka tapauksessa menetät vaimosi toiselle miehelle.
asian kun sais selville. Hän on jossain vaiheessa sanonut että ehkä remontti olisi keino löytää toisemme kun on yhteistä tekemistä. Mutta tuskin hän pystyisi lunastamaan taloa uuden kaverin kanssa jos eroaisimme, tätäkin vaihtoehtoa olen miettinyt. Enkä ole päässyt selvyyteen. Mutta joku tuossa aikaisemmin sanoi että tämä saattaa olla ns. kapinavaihetta mutta kun senkään kestosta ei tiedä mitään.
Se on jokin patouma mikä nyt vaan purkautuu "uuden vaiheen" ilmentymänä.
Patoutumalla tarkoitan jotain hiljalleen mielessä kypsynyttä ajatusta siitä erilaisesta elämästä ja vaihtelusta siihen "niin tuttuun" arkeen tms.
Niin kuin tuolla aiemmin kirjotettiin nyt muijas alkuun päästyään kokeilee rajojaan.
Remontti olis muka keino löytää toisenne uudestaan! KAMAAN, HERÄÄ, nyt sua hyväuskoista jallitetaan ja kovaa, ja jatkoa seuraa jos et havahdu.
Jos kerran rakastat häntä yhä, ottakaa sellainen "taloremontti" että eri osoitteet vaikka muutamiksi kuukausiksi, ja siitä kanssa pidätte kiinni. Sen jälkeen sitten jatkotoimet sen mukaan miten akkas sen koeajan luovi.
Ihan tosi pahaa tekee lukea kun sua viedään.
Mun entinen eukko "sekos" vähän alle nelikymppisenä, yritti kanssa ihan kaikkea maan ja taivaan väliltä, onneksi heräsin itse siinä heti alkumetreillä.
Erottuamme oli muuten mukava havaita noin puolen vuoden kuluttua sitä akan haikailua meidän suhteen perään, tuli tekstaria, soittoja ja yhteisten tuttujen "viestejä" sieltä suunnalta.
Pidä nyt itsesi miehenä vaikka se ottaskin koville!
On sitten sovittu aikalisästä meidän välillämme, pistettiin remontti jäihin ja otetaan pari kuukautta harkinta-aikaa ja katotaan sitten mikä on tilanne. Ei tässä mitään turhia odotuksia ole. Otan päivän kerrallaan.
Remontti suhteisiin ei taloon, liitto ilmeisesti kannattaa purkaa kokonaan. Talo puoliksi.
Älä anna käyttää itseäsi hyväksi. Jälleenrakennus täydellisen alennustilan jälkeen on rankka prosessi - aloita surutyön tekeminen nyt, kun asiat siltä näyttävät.
Älä ole hyllyltä otettavissa - olet taatusti enemmän arvoinen!
Tosi törkeää käyttäytymistä siippasi puolelta, jos voi edes sanoa että siippa.
Eikö olis parasta laittaa heti tuollainen akka kävevelemään joka ei ole vieläk kasvanut aikuiseksi ja nyt sitten elämänsä tärkeimmässä vaiheessa hakee niitä rajojaan susta että mitä sä hyväksyt hänen tekememän, eihän se mitään muuta hae kun isä hahmoa elämäänsä joka osaa sanoa hänelle selvästi ei.
Heitä akka mäkeen ja sano että jutellaan sitten kun alkaa niitä rajoja löytymään.
Äklöä koko asia ja homma, vedetään lekkeripeliksi, vakavat seurustelusuhteet murennetaan toisen itsetunto laitetaan niin palasiksi kuin voi olla.
Ei tässä tapauksessa enää avoimuus auta, vaan selkeät sävelet.
Aika nössö mies olet jos tuon asian hyväksyt siipaltasi.
...avioliittosi on käytännössä ohitse..vaimosi tapailee toista..kehittelee päänsä sisällä vaaleanpunaista unelmaa...hän ei herää vasta kun,uudessa suhteessa....kaikki ei menekkään niinkuin oli unelmoinut..sen jälkeen hän herää..ja haluaa takaisin luoksesi..sinulla on ehkä uusi suhde..ja kaikki hyvin...
tilanne on on mahdoton...en sinuna ottaisi lainaa remonttia varten koska jäät sitä yksin maksamaan..joksikin aikaa...se on sinusta kiinni annatko anteeksi vaimosi hairahdusta..myöhemmin..mutta se tulee olemaan valillänne aina..ja kalvaa mieltäsi..anna mennä..aloita uusi elämä..sinua odottaa jotain hyvää
enemmän isä kuin aviomies ja jos vaimosi olisi aikuinen nainen, hän käyttäytyisi sinua kohtaan ja lapsiaan kohtaan toisin. En tiedä kuinka totta tai kuvitteellista koko kirjoituksesi on, mutta esimerkkinä se ainakin on hyvä siitä itsekkäästä maailmasta, jossa uusiin suhteisiin lähdetään ennen kuin entinenkään on päättynyt.
Mielestäni jokaisen tulisi käsitellä entinen parisuhde loppuun, että voi aloittaa uuden puhtaalta pöydältä. Lapsia ei kukaan tasapainoinen ja vastuullinen ihminen voi pyyhkiä
olemattomiin, mutta kaiken materialistisen voi, jos arvot sen vain sallivat.
et kirjoittanutkaan että teillä olisi yhteisiä lapsia, vaan sillä toisella miehellä on lapsi, sorry.
rupea mihinkään remonttiin.Laitattaa sulla, maksattaa toisella.