Asun pienellä paikkakunnalla täällä pohjoisessa. Opiskelut amk:ssa ovat juuri aivan loppusuoralla. Olen ollut useana vuonna peräkkäin samassa työpaikassa kotipaikkakunnallani, viimeksi esimiesasemassa ja ihan kohtuu hyvällä palkalla... No pomo lupaili taas viime kesänä siellä ollessani jopa vakinaistamista jne... firmalla kun on todella suuret investoinnit ja kasvuodotukset edessä. Kuulemma kaltaiselleni hyvälle ja luotettavalle työntekijälle on töitä tulevaisuudessakin tarjolla yrityksessä...
No viime tilikausi sattuikin menemään sitten täysin päin persettä. Matkailualan yrityksenä kävijöitä ei vain ollut tarpeeksi ja budjetoiduista tuloista jäätiin todella kauas. Samaan aikaan mm. palkkakustannukset nousivat pomon mukaan noin 25 %.
Työnantajani oli pohjoisen tyyliin ei niin tarkka työntekijöiden oikeuksien noudattamisesta. Esimerkiksi palkkataso määräytyi sen mukaan kuinka halvaksi työntekijä tuli. Eli sitä enemmän sait palkkaa, mitä enemmän valtio maksoi työnantajalle sinusta avustusta.
No itsestäni firma ei avustuksia saanut. Olin siis pirun kallis työntekijä. En suostunut kuitenkaan vedetettäväksi, vaan vaadin tasapuolista palkkaa erään muun samassa asemassa toimivan (miehen) kanssa. (Hänestä siis saatiin valtiolta hyvät avustukset.)
No sain ko. palkankorotuksen, mutta työsuhteen lopussa työnantajani ei meinannut maksaa kaikkia minulle LAIN mukaan kuuluvia lomakorvauksia. Koska asia ei meinannut ratketa, otin liiton lakimieheen yhteyttä ja kerroin näin tehneeni pomolleni. Sain puuttuvat lomakorvausrahat.
Puhuimme viime kesänä, että työsuhteeni alkaisi taas nyt kevättalvella. Ja otinkin yhteyttä pomooni. Sainkin kuulla ettei minulle enää töitä ole, ja vihjailtiin aika suoraan ettei enää ollenkaan eikä koskaan. Olikin yht'äkkiä minun 0,50 euron tuntipalkan korotukseni syytä, että firman tulos oli mennyt niin miinukselle.
Olin siis tullut yritykselle liian kalliiksi, joten sain mennä. Mutta yhtään en kadu! En suostu kusipäätyönantajien vedätykseen, vaan tulen tulevaisuudessakin vaatimaan minulle lain mukaan kuuluvia oikeuksiani... Tokihan nyt työttömänä olo vähän huolettaa, mutta lähden luottavaisin mielin etsimään itselleni uutta, parempaa työpaikkaa...
No viime tilikausi sattuikin menemään sitten täysin päin persettä. Matkailualan yrityksenä kävijöitä ei vain ollut tarpeeksi ja budjetoiduista tuloista jäätiin todella kauas. Samaan aikaan mm. palkkakustannukset nousivat pomon mukaan noin 25 %.
Työnantajani oli pohjoisen tyyliin ei niin tarkka työntekijöiden oikeuksien noudattamisesta. Esimerkiksi palkkataso määräytyi sen mukaan kuinka halvaksi työntekijä tuli. Eli sitä enemmän sait palkkaa, mitä enemmän valtio maksoi työnantajalle sinusta avustusta.
No itsestäni firma ei avustuksia saanut. Olin siis pirun kallis työntekijä. En suostunut kuitenkaan vedetettäväksi, vaan vaadin tasapuolista palkkaa erään muun samassa asemassa toimivan (miehen) kanssa. (Hänestä siis saatiin valtiolta hyvät avustukset.)
No sain ko. palkankorotuksen, mutta työsuhteen lopussa työnantajani ei meinannut maksaa kaikkia minulle LAIN mukaan kuuluvia lomakorvauksia. Koska asia ei meinannut ratketa, otin liiton lakimieheen yhteyttä ja kerroin näin tehneeni pomolleni. Sain puuttuvat lomakorvausrahat.
Puhuimme viime kesänä, että työsuhteeni alkaisi taas nyt kevättalvella. Ja otinkin yhteyttä pomooni. Sainkin kuulla ettei minulle enää töitä ole, ja vihjailtiin aika suoraan ettei enää ollenkaan eikä koskaan. Olikin yht'äkkiä minun 0,50 euron tuntipalkan korotukseni syytä, että firman tulos oli mennyt niin miinukselle.
Olin siis tullut yritykselle liian kalliiksi, joten sain mennä. Mutta yhtään en kadu! En suostu kusipäätyönantajien vedätykseen, vaan tulen tulevaisuudessakin vaatimaan minulle lain mukaan kuuluvia oikeuksiani... Tokihan nyt työttömänä olo vähän huolettaa, mutta lähden luottavaisin mielin etsimään itselleni uutta, parempaa työpaikkaa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse en ole kokenut samaa, mutta olen silti sinun puolelle. Jos työtekijät eivät pidä huolta oikeuksistaan, niin sitten samalla voi lopettaa ammattiyhdistykset, jonka jälkeen työnantaja voi suoran määritellä työtekijöiden palkat.
Aika moni kesätyöläinen on joutunut saman kohteeksi kuin sinä. Aika hauskaa et 0,50€ palkankorostus vei koko butiikin miinukselle. Täytyykin itse keskustella pomon kanssa on heillä varaa maksaa kesällä mulle lisää rahaa määrävuosikorotuksien takia.
Ei kannata alkaa rähisemään, kun työnantajalla on kaikki pelimerkit käsissään.
Täällä pohjoisessa työnantajat pakottavat työntekijät TES:iä alemmalle palkalle, eivät maksa ylitöistä eivätkä lomakorvauksia... Ja kaikki tämä sen vuoksi, että kovan työttömyyden piinaamassa pikkukaupungissa on aina mukava uhata potkuilla, jos työntekijää ei tahti miellytä...Esimerkiksi kotikaupungissani yksi suurimmista yksityisistä työnantajista sanoo suoraan työntekijöilleen ettei ylityökorvauksia tule. Ylitöitä tulee kuitenkin aina tehdä...!!! Uskomatonta, eikö...?
Niin tämä ex-pomonikin tuumaili muka ääneen, ettei taida tältä alalta paljoa töitä löytyä. Tuumasin siihen vain, ettei ehkä täällä, mutta Etelä-Suomessa kuulemma pula alani ammattilaisista. Olen perheetön nuori nainen, ei minua kiinnosta pätkääkään vaikken enää sieltä töitä saisikaan, silloin vaihdan vain paikkakuntaa.
ja kysehän ei olisi siitä ettenkö muina huonoina vuosina olisi palkastani joustanut. Nyt taisi vain itsellä loppua kärsivällisyys suostua joka kerta kusetettavaksi.
itse työssä jossa tulosta pitää syntyä eli jos en itse tienaa palkkaani niin tiedän että työt loppuvat. Työvoimakustannukset on yritykselle se mistä ensin tingitään. Veitsenterällä tässä mennään eteenpäin niinkauan kun myynti vetää ei ole hätää mutta kun tulee hiljainen kausi niin sitten ollaan työttömänä. Ei tässä mitään palkankorotuksia uskalla edes kysellä hyvä kun saa edes sen mikä nyt on
Itselläni on samantyyppisiä kokemuksia kesätöistä. Kannattaa silti niellä ylpeytensä kesätöiden suhteen, voipi olla muuten niin että ei suosituksia tipu.
Itse olin eräässä suuressa kansainvälisessä yrityksessä kesäntöissä joka operoi Suomessa ja ympäri maailmaa (työvoimaa n.40000). Kävi niin, että aloitin työt ja työnantaja tarjosi 1000 €/kk harjoittelupalkkaa. Vastaanotin työn, mutta sain tietää työkavereiltani, että olen oikeutettu liiton mukaan harjoittelijana 75% työn vaativuustason mukaisesta palkasta eli n. 2400 €/kk. Pomo ei suostunut neuvottelemaan enää palkasta, mutta työpaikan pääluottamusmiehen johdolla neuvottelin palkkani uudelleen. Pidin omista eduistani kiinni.
Pomon kanssa kesä meni kitkattomasti. Pyysin työsuhteen jälkeen työtodistusta. Vaan eipä alkanut kuulua. Työsuhteesta oli mennyt puoli vuotta ja kysyin yhä uudelleen mailillä ja puhelimitse, mutta ei kun ei. Lopulta vetosin siihen, että lain mukaan työsuhteesta on annettava työtodistus. Pomo veti herneet nokkaan ja sanoi että kun siirryt työelämään sinun on opeteltava diplomatiaa muuten et pärjää ja mitä sinä sillä työtodistuksella teet kun et vielä 2 vuoteen valmistu. Työtodistus tuli tämän episodin jälkeen nopeasti ja hyvin arvosanoin. Mutta enpä ole tuota pomoa kehdannut enää suosittelijaksi pyytää. Minusta en tuossa suhteessa tehnyt mitään väärää useiden yhteydenottojen jälkeen olin mielestäni oikeutettu saamaan työtodistuksen. Ei kai sen kirjoittamiseen saa 6 kk mennä? Kuinka enää puolen vuoden jälkeen voi objektiivisesti muistaa millainen työntekijä oli ja mitä kaikkia hän teki. Työni oli hyvin itsenäistä muutenkin.
Samoin katsoin oman etuni vuoksi korjauttaa palkkaani, kun kerran alalle neuvoteltu työehtosopimus sen mahdollistaa. Työkaverit kannustivat minua korjauttamaan myös palkkaani. Minusta pomonikin pitäisi ymmärtää, että ei täällä kukaan aja etuaan muuten kuin työntekijä itse ja jos ei osaa yksinkertaista työtodistusta kirjoittaa niin se on voi, voi.
että sait työtodistuksesi hyvillä arvosteluilla.
Yleensä tuossa tilanteessa ei anneta arvosteluja ollenkaan.
Palkkauksen ja muiden asioiden suhteen työntekijän tietysti on vaadittava se mihin on oikeutettu. Tämän jos kaikki palkansaajat ymmärtäisivät niin menis työelämässä jokaisella paljon paremmin. valitettavasti liittoon kuulumattomia kusipäitä ja muutenkin työlainsäädännöstä piittaamattomia ääliöitä riittää tässä maassa pilvin pimein. Ironisinta tässä on se ettei nuo tollot tajua kuseksivansa omille kintuilleen jättäessään palkkojaan ja lisiä vaatimatta.