Eli kuinka nopeasti olette oppineet teille täysin uuden kielen perillä? Jos esim olette lähteneet Italiaan ilman että olette osanneet maan kieltä. Ja osallistuneet peruskurssille. Miten pian (viikkoja, kuukausia) olette osanneet sen verran, että olette pärjänneet pienten alle kouluikäisten lasten kanssa.
Tuon ikäiset kun eivät yleensä osaa englantia tms.
Tuon ikäiset kun eivät yleensä osaa englantia tms.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Että miten niiden lasten kanssa sitten pärjää jos ei osaa yhtään kieltä. Mutta olen kuullut että elekieli alussa on aika tärkeää ja olennaista. Ja yksinkertaiset sanat kuin yes/no lapset aika nopeasti oppii. Kaikki käytännön asiat myös askarruttaa.. esim. jos lähdet käymään yksin kaupassa ja myyjä ei osaa yhtään englantia ja sinä et yhtään italiaa.. voi tulla aika nopeasti ikävä kotiin. Mutta ei saa luovuttaa. Kyllä se siitä sitten lähtee. Aina on joku keino.
Itse tulin juuri Italiasta, olin siellä 4kk. Lähtiessäni osasin kielen alkeet ja siitä oli tosi paljon apua, koska perhe ei englantia puhunut kuin muutamia sanoja. Kyllä hirvittäisi lähteä vaikka jonnekin Saksaan kun en ymmärrä siitä kielestä mitään!
Italiassa perheen lapset (4, 7 ja 8v) opettivat minulle todella paljon. Kyselin heiltä aina "Mikä tämä on italiaksi?" ja pyysin toistamaan mitä he puhuivat. Se oli kyllä välillä rasittavaa lasten mielestä, mutta selitin heille että se on tärkeää, jotta opin puhumaan heidän kanssaan sujuvasti. Kiitin myös lapsia aina henkilökohtaisesti heidän avustaan, ja siitä he olivat tietysti mielissään. Lisäksi laadin itselleni jatkuvasti sanalistaa, johon kirjoitin uusia sanoja ja sanontoja. Minun on nähtävä sana kirjoitettuna, jotta muistan sen. Kannattaakin etsiä itselle paras tapa oppia. Ja jos mahdollista, kannattaa mennä kielikurssille, koska sieltä saa myös kavereita.
Opin kieltä 4kk aikana sen verran, että nyt ymmärrän sujuvasti mitä minulle puhutaan ja pystyn lukemaan italiankielisiä kirjoja, koska passiivista sanavarastoa kertyi huimasti. Tulen myös toimeen arkipäivän tilanteissa. Mutta jos minun pitää kirjoittaa tai puhua jostain tarkkaanrajatusta aiheesta italiaksi niin sanakirjaa tulee ikävä!
Jos neljässä kuukaudessa niin hyvin oppii puhumaan :)
Hei! Itse lähdin Italiaan lähes täysin ummikkona. Olin opiskellut alkeita itsenäisesti muutaman viikon ennen lähtöä. Lasten kanssa pärjää kyllä ja oppii kommunikoimaan heidän kanssaan, mutta ystävien löytäminen voi viedä aikaa. Sinnikkyys palkitaan ja lapsilta voi oppia tosi paljon. Kielikurssille pääsin kahden kuukauden kuluttua ja siinä vaiheessa puhuin italiaa jo jonkin verran. Italiassa oppii kielen "vahingossa" koska sitä kuulee joka puolella. On mahtava tunne, kun huomaa ymmärtävänsä, mistä muut puhuvat. Ala vain rohkeasti puhumaan heti, kun sanavarastossa on muutama sana. Vältä englantia ja muita suomalaisia :) Ihan oikeasti, sillä jos kaveripiirissä on suomalaisia, ei tule puhuttua italiaa. Viivyin Italiassa 7 kuukautta ja nyt puhun, kirjoitan ja luen italiaa sujuvasti - parasta mitä reissusta jäi ystäviä lukuunottamatta. Siis älä huoli, opit kyllä, jos vain halua riittää! Se vaatii vain aikaa. Tsemppiä!