Mikä siinä on, ettei voi kuunnella mitä toinen puhuu????
Onko tämä yleistä miehillä vai liittyykö millään tavalla sukupuoleen?
En jaksais millään aina tätä samaa: Kerron juttua (joskus tärkeä asia, joskus vain juttu, mitä esim. minulle on tapahtunut tms.) ja vähän ajan päästä selviää, ettei mies ole kuunnellut sanaakaan.
Joskus ehdin kertoa vain pari minuuttia, mutta joskus pidempäänkin, ja kyllä vituttaa jos tarttee alusta alkaa selittää. (en kyllä alakaan, ellei kyseessä ole jokin tärkeä asia, joka mieheni pitää saada tietää)
Ihmettelen vain, eikö sitä voi jo heti alussa sanoa, että hei nyt en pysty keskittymään, vaan sitten vasta, kun toinen on suoltanut tarinaa jo monta minuuttia??? Sitten kohta äijä kysyy että: "hei kerrotko miten tämä juttu piti tehdä" tms. siis kysyy juuri samaa minkä olen äsken vaivalla selittänyt.
Miehillähän ei vissiin yleensä ole tapana sanoa välillä "mmm" tai "joo" tai muuta vastaavaa, kun toinen kertoo jotakin.. vai onko? Tapa kyllä olisi kätevä, että osoittaisi edes, kuunteleeko toinen..
Mun mies sanoo joskus, kun sanon että "voi helvetti etkö nyt yhtään kuunnellut vai", niin mies sanoo: "emmä tiennyt et sä puhuit MULLE!" Just joo, vaikka olisimme kahdestaan yhdessä huoneessa, jossa ei ole radiota tai tv:tä päällä eikä muita ihmisiä.. Hän ilmeisesti luulee, että yhtäkkiä alan kertoa ääneen itselleni jotakin juttua..
Tätä tapahtuu joskus jokaiselle, että unohtaa kuunnella toisen juttua.. mutta että pari kolmekin kertaa joskus päivässä, niin voi perse että ottaa kuuppaan. :( Ja huom! en ole mikään jatkuvasti poriseva papupata, todellakaan. Usein on kyse tärkeistä asioista, esim. olen lähdössä pois kotoa ja kerron jotakin lapsen hoitoon liittyviä ohjeita miehelleni.
Minua asia loukkaa, koska se tuntuu siltä, ettei mies arvosta minua, kun ei välitä keskittyä siihen, mitä asiaa minulla voisi olla.
Mielestäni kyse on ihmisen kunnioittamisesta, ja minä ainakin, jos keskityn juuri johonkin muuhun kun joku haluaa kertoa mulle jotain, niin huomautan että odota vähän aikaa, mä en nyt just pysty kuuntelee.. En ymmärrä miksi mies tekee tätä jatkuvasti, vaikka tietää sen loukkaavan minua? Ja vituttaahan se, jos jatkuvasti saa pölistä kaikki asiat kahteen (tai kolmeen!)kertaan, eikö?
Onko tämä yleistä miehillä vai liittyykö millään tavalla sukupuoleen?
En jaksais millään aina tätä samaa: Kerron juttua (joskus tärkeä asia, joskus vain juttu, mitä esim. minulle on tapahtunut tms.) ja vähän ajan päästä selviää, ettei mies ole kuunnellut sanaakaan.
Joskus ehdin kertoa vain pari minuuttia, mutta joskus pidempäänkin, ja kyllä vituttaa jos tarttee alusta alkaa selittää. (en kyllä alakaan, ellei kyseessä ole jokin tärkeä asia, joka mieheni pitää saada tietää)
Ihmettelen vain, eikö sitä voi jo heti alussa sanoa, että hei nyt en pysty keskittymään, vaan sitten vasta, kun toinen on suoltanut tarinaa jo monta minuuttia??? Sitten kohta äijä kysyy että: "hei kerrotko miten tämä juttu piti tehdä" tms. siis kysyy juuri samaa minkä olen äsken vaivalla selittänyt.
Miehillähän ei vissiin yleensä ole tapana sanoa välillä "mmm" tai "joo" tai muuta vastaavaa, kun toinen kertoo jotakin.. vai onko? Tapa kyllä olisi kätevä, että osoittaisi edes, kuunteleeko toinen..
Mun mies sanoo joskus, kun sanon että "voi helvetti etkö nyt yhtään kuunnellut vai", niin mies sanoo: "emmä tiennyt et sä puhuit MULLE!" Just joo, vaikka olisimme kahdestaan yhdessä huoneessa, jossa ei ole radiota tai tv:tä päällä eikä muita ihmisiä.. Hän ilmeisesti luulee, että yhtäkkiä alan kertoa ääneen itselleni jotakin juttua..
Tätä tapahtuu joskus jokaiselle, että unohtaa kuunnella toisen juttua.. mutta että pari kolmekin kertaa joskus päivässä, niin voi perse että ottaa kuuppaan. :( Ja huom! en ole mikään jatkuvasti poriseva papupata, todellakaan. Usein on kyse tärkeistä asioista, esim. olen lähdössä pois kotoa ja kerron jotakin lapsen hoitoon liittyviä ohjeita miehelleni.
Minua asia loukkaa, koska se tuntuu siltä, ettei mies arvosta minua, kun ei välitä keskittyä siihen, mitä asiaa minulla voisi olla.
Mielestäni kyse on ihmisen kunnioittamisesta, ja minä ainakin, jos keskityn juuri johonkin muuhun kun joku haluaa kertoa mulle jotain, niin huomautan että odota vähän aikaa, mä en nyt just pysty kuuntelee.. En ymmärrä miksi mies tekee tätä jatkuvasti, vaikka tietää sen loukkaavan minua? Ja vituttaahan se, jos jatkuvasti saa pölistä kaikki asiat kahteen (tai kolmeen!)kertaan, eikö?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ongelman ydin on siinä, että naiset sanovat asiat kierrellen ja kaarrellen pitkän kaavan mukaan ja juttu rönsyilee välillä ties mitä reittejä pitkin.
Opettele sanomaan asiasi lyhyesti ja ytimekkäästi.
Ja jos mies on ajatuksissaan, kannattaa sanoa sille, ensin että "Kulta, voisitko nyt kuunnella minua hetken?"
Täytyy myöntää, että minäkin välillä "kuuntelen" naista kuitenkaan kuulematta yhtikäs mitään ja ymmärtämättä vielä vähemmän. Ynähtelen vain silloin tällöin "mmm", "ahaa!", "jaa-a" jne... jotta nainen ei saisi sellaista (totuudenmukaista) käsitystä, etten kuuntelisi häntä.
Monesti tämä myötäilevä mumina riittää, koska nainen puhuu usein lähinnä itselleen; kokoaa puhumalla ajatuksiaan (vähän kuten jotkut aloittelevat lukijat joutuvat mutisemaan ääneen lukiessaan). Tilanne on tismalleen sama kuin psykoterapiassa, jossa terapeutti ei yritä johdatella keskustelua tai antaa neuvoja, vaan vain pitää potilaan monologia yllä hyväksyvällä ynähtelyllään.
Useimmilla naisilla todellakin on tapana selittää ummet lammet jotain asiaa, jonka voisi selittää muutamalla lauseella. Suuri osa naisten puheesta tuntuu olevan melko merkityksetöntä hiljaisuuden täyttämistä ja tarina todellakin rönsyää ja mutkittelee niin, että lopulta nainen ei itsekään varmaan enää tiedä, mistä hän oli puhumassa ja mikä oli jutun pointti, mikäli sellaista edes oli.
Kuten aivan oikein huomautit, nainen myöskään harvoin aloittaa puhettaan tuollaisella "voisitko kuunnella"-johdannolla, joka herättäisi valppauteni. Jos minut sillä tavalla havahdutetaan huomaamaan, että nyt on tulossa jotain tärkeää asiaa, kuuntelen kyllä ihan oikeasti.
Sulle onkin jo kerrottu, mistä se johtuu ja miten voit asian ratkaista. Lisäisin vielä, että älä anna niitä vauvanhoito-ohjeita samassa lauseessa pikkuserkkusi kuulumisten kanssa, äläkä varsinkaan samalla äänensävyllä.
Miehen on täysin mahdotonta eritellä täysin tyhjänpäiväisen puhetulvasi keskeltä ne pari asiaa, jotka oikeasti ovat tärkeitä. Myönnät itsekin, että suurin osa puheestasi on tyhjänpäiväistä (kun ei kerran viitsi toistaa), aivan hyvin voisit selittää niitä seinillekin.
jos nainen ei kiinosta miestä aidosti sitten mies leikkii kuuroa ei välitä sun kertomuksista,koska se ei välitä susta aidosti.
Ja jos nainen ei anna pimpsaa aina kun mies haluaa, nainen ei oikeasti rakasta miestä.
mitä sanoit =D
nojuuh,ihan tuttua...
mulle tuli aina kohtalaisen sietämätön olo kun exä selitti jotain asiaa ja se asian ydin...sitä asian ydintä sai tosiaankin odottaa ja odottaa..ja yleensä sen ytimen vielä tiesi etukäteen... ja voi pyhät pyssykät!! jos menin sanomaan kiireessä,että kerro äkkiä se asia...no siitähän asiapitoisuus kolminkertaistui ja äänenvoimakkuus kymmenkertaistui... :)
siis jos haluu kertoa,ettäs posti on tullut..ni ei sitä juttuu tarvii aloittaa siitä,kun pikkaisena on lääkärissä korvat puhkaistu...
nooh,lapsenhoito-ohjeet tulee nykyäänkin paperille...se taas johtuu mun ällistyttävästä muistinkäyttötaidosta =D
Naisten jutut ovat erittäin harvoin sellaisia, että ne jaksaisi kiinnostaa. Turhanpäiväistä lässytystä, juoruilua, valitusta, valitusta, juoruilua, juoruilua, toisten naisten arvostelua, taas juoruilua, jne... oikeasti EI KIINNOSTA !
Sitten yksinkertaisesta ja lyhyestä sanomasta naiset pystyvät lässyttämään vaikka puoli tuntia, tavallinen mies pystyy sanomaan sanottavansa n. 5 sekunnissa.
En tiedä johdattiko nimimerkkini teitä harhaan, mutta kuten jo alkuperäisessä jutussani kerroin; en tosiaankaan ole mikään papupata.
En puhu koko ajan enkä myöskään paljoa rönsyile jutuissani. Osaan selittää asiat nopeasti. Enkä harrasta juoruilua. En ole siis ilmeisesti kovin tyypillinen nainen mitä puhumiseen tulee.. (niin ja sitä pilluakin meillä saa riittämiin ja suuseksiä jne, joten jos todellakin kuvittelette, että mieheni ei kuuntele puheitani koska en anna, niin..HUH HUH.)
Myös neuvomanne konsti, että sano alussa miehellesi "voisitko nyt kuunnella", ei toimi meillä läheskään aina. Senpä takia olenkin niin ihmeissäni, voiko se kuunteleminen olla niin vaikeaa..
Koska minä en kuulu niihin naisiin, jotka pulisevat tyhjänpäiväisiä kaiket päivät! Tämän kaiken takia loukkaannun, jos minua ei kuunnella, ja ihmettelen, eikö sitä todellakaan voi sanoa etukäteen, että "sori en nyt juuri pysty kuuntelemaan.." Ja kuitenki ollaan 5 minuutin päästä kyselemässä samoja neuvoja, jotka juuri olen kertonut. :( Grrrrr..
Ai pahus, jäin kiinni vaikkei naista olekaan. :) Mulle käy töissä usein hieman vastaavasti. Ei sitä vaan pysty yhtäkkiä keskittymään toisen puheisiin, kun omat ajatukset ovat ihan jossain muualla. Tai sitten kun omasta mielestä puhutaan ihan vääristä tai turhista asioista, niin silloinkin tekee vaikeuksia pysyä "kuulolla", (vaikka osa asioista olisi tärkeitä).
Mä sanon yleensä "mmmm" silloin kun kuuntelen, mutta "joo" sanon vain silloin kun olen samaa mieltä tai olen käsittänyt asian. Etukäteen sanominen siitä, ettei pysty kuuntelemaan, ei tunnu oikein toimivalta, koska ei sitä etukäteen tiedä pystyykö "käsittelemään" kuulemansa asian vai ei.
Voihan se miehesi ajatella esim. lastenhoito ohjeiden selviävän parhaiten puhelimella, eikä tämän takia pysty keskittymään etukäteen annettujen ohjeiden kuuntelemiseen. Kai tämä kuuntelemattomuus ja kuulluksi tuleminen on pitkälti sukupuoleen liittyvää asia. Naisille kai jaettu ilo on paras ilo, jolloin kuulluksi tulemisen tarve on suuri, kun taas miehille riittää usein pelkille "seinille" puhuminen, jolloin se kuuntelemisentaitokaan ei ole kovin hyvä.
*Haukotus*.. Ymmärrän kyllä miehesi käytöksen loukkaavan, ja toivottavasti saatte asian kuntoon.. Peukkuja..
En tiedä laitoitko tuon huumorilla mutta..
Toi on kyllä totta nim. asiasta huvittunut
että jos nainen ei anna pillua niin se ei rakasta omaa miestä ainakaan 'enää
jäin kiinni tästä, vaikka naispuolinen olenkin =P Välillä vaan menee jutut ohi korvien. "Joo", "mmm" myös käytössä. Toisaalta useimmin näin käy silloin, kun puuhastelen jotain muuta. Ei ehkä ole ihan otollinen hetki mulle mitään selitellä, kun luen vaikka lehteä tai jotain... Se on vaan jotenkin niin vaikeeta repästä itsensä siitä irti, jos toinen tulee siihen yhtäkkiä jotain höpisemään ;) Valikoiva kuulo taitaa muutenkin olla!
Juuri tällaiset arkipäiväiset niini miehille kuin naisillekin tutut asiat saivat minut vetämään herneen nenään siitä että mieheni kävi bileiden jälkeen kaljalla parin naisen kanssa... ei mustasukkaisuus tai kuvitelmat että siinä on jotain muuta takana.
Kuten jo tuolla aiemmin kerroin en näitä naisia sen ihmeemmin tunne, mutta minulla on tapana kuunnella mieheni juttuja. Kun hän puhuu työkavereistaan on tullut selväksi, että toinen näistä naisista on hänen mielestään suorastaan tyhmä.
Joten jos kaipaa naisellista juttuseuraa, niin kuuntelisi välillä vaikka minua...ei ne kaikki minunkaan jututu ole vaan asiaa tai tyhjänpäiväisyyksiä, vaan jutteleln välillä ihan hauskojakin =)
En minäkään aina jaksa kuunnella poikaystäväni sepustuksia jostain exän sukulaisista EVVK! Puhelimessa varsinkaan ei nappaa. Harmitti vaan, kun ei voinut kuunnella mua, kun kerroin äitini juhlista. Ei muista, kun kerroin milloin ne pidetään ja jäi siksi pois!
Olenkin päättänyt etten kerro enää mitää omia asioitani, perheeni asioita, harrastuksestani.. Jos ei miestä kiinnosta ja hän ei itse huomaa minun käytöksen muuttumista niin olkoon koko ukko!! =))
Siispä nykyisin puhumme VAIN säästä sekä tv ohjelmista!! Paljon helpomaa...
ja ootkos huomannut että tänään ei tulekkaan tuota kymppitonnia...
nojuuh,ei paha,ei paha =D
riidat ainaskin vähenee,tai ainaskin muuttaa muotoaan :)
Selität asian juuri silleen ja jos ei vieläkään mene perille, niin sitten sanot että etsit miehen joka oikeasti kuuntelee.
Nimimerkki viittaa siihen että miehen mielestä heti alkaa kälätys kun tulen ovesta sisään :D No kai sitä nyt täytyy kertoa kaikkea mitä on tehny yms...mutta oikeesti en ole yhtään niin papupata kuin monet naissukupuolen edustajat :)
Mut joo, nyt olen oppinut etten mee häirittee miestä ku sillä on kesken joku hel-vetin tärkeä dc -keskustelu tai laskunmaksu tai tekniikan maailman luku. Ellei asia oo todella tärkeä. Silloin täytyy kyllä aloittaa just että ehitkö kuuntelee tms. Onneksi se sentään nykyään on alkanut informoimaan jos se haluaa keskittyä johonkin, ettei käy silleen että selittää puol tuntia ja sit ai mitä hä.
Mutta oon mäki usein syyllinen etten kuuntele..meillä on sen verran iso talo ettei aina kuule kunnolla mitä toinen huutaa tai sanoo jostain. sit oon vaan et joo tai jotain ku en jaksa mennä kysyy mitä :) Mut paljon useemmin mies on silti se joka ei kuuntele. Mut huumorilla näistä yleensä selvitään. Kyllä se taitaa sukupuoleen liittyä. Mieheni on ihan samanlainen näissä kuin isäni ja pappani :)