Kuulee väitettävän, että Mozart sävelsi aikalaisilleen liian vaikeata musiikkia. Tuskin lienee kuitenkaan teknisistä rajoituksista niinkään kuin puhtaasti musiikillisista probleemeista kysymys, vaikkakin on totta että vain hän kykeni omana aikanaan soittamaan fuugan g-molli 2-kätisesti ja puuttuvan sävelen nenällään, Hildesheimerin todetessakin, että olisimme kernaasti kuullut sen hänen itsensä soittamana kun muut myöhemmät tulkitsijat hallitsivat sen vain 4-kätisesti. Suomalaisita fortepianisti-tohtoreista en mene vannomaan, mutta Duo grommelynck taitaa toteuttaa tätä filosofiaa.
Ja mozartiin 4-vuotiaana kyhäilemä 1. pianokonserttohan oli niin vaikea etei sitä olisi kukaan pystynyt soittamaan, vaikka musiikin sääntöjä siinä kunnioitettiinkin.
Mutta se mitä eräs radionkuuntelija kysyi eräässä ohjelmassa vastikään mozartista vaikeana säveltäjänä lienee siinä mielessä paikkansa pitävä väite ja epäilys, että mm. pianokvartetot 478 ja 493 olivat siinä määrin vaikeita, ettei hän saanut niitä myydyksi pitkään aikaan ja kustantaja toisensa jälkeen antoi ymmärtää, että hänen olisi syytä kirjoittaa teoksia, jotka olisivat ylläpitäviä keskinkertaisestikin amatöörivoimin esitettynä, jotta tuote kelpaisi myytäväksi laajempaan levikkiin.
Mozart sitten kirjoittikin ns. Hoffmeister-kvarteton, joka ilmeisesti oli tarpeeksi helppo ja kelpasikin myytäväksi. Näin ei ollut jousikvintettojan laita: liian vaikeita; kukapa niitä olisi ostanut. jos ei teknisesti, ainakin musiikillisesti vaikea välittää mitä nuottien välissä ja takana säveltäjän äly on "tahtonut" ilmaista.
No, entäs sensurointi siten, mitä kirjeisiin tulee. Constanze ja diplomaatti-mies Nissen niitä sitten sensuroivatkin Konstanzen itselleen epäedullisiksi katsomilta osin ja kirjeissä on monia pois pyyhittyjä ja turmeltuja kohtia ja sanallisia ilmaisuja.
ja mitä tulee mozartin sellomusiikkiin, niin hänen ainopkainen sewllokonserttonsa viulukonserttojen vuodelta 1775, jonka olemassaolosata on kadonne käsikirjoituksen vuoksi vain välillisiä viitteitä ja ajoitus perustuu perimätietoon käsikirjoituksen italiakielisestä otsikosta, KV 206a,
ja andantino anh 46 on jäänyt muutamien kymmenien tahtien mittaiseksi katkelmaksi klaveerille ja sellolle. Olkaa hyvät. Talo tarjoaa kaikille paukut.
Ja mozartiin 4-vuotiaana kyhäilemä 1. pianokonserttohan oli niin vaikea etei sitä olisi kukaan pystynyt soittamaan, vaikka musiikin sääntöjä siinä kunnioitettiinkin.
Mutta se mitä eräs radionkuuntelija kysyi eräässä ohjelmassa vastikään mozartista vaikeana säveltäjänä lienee siinä mielessä paikkansa pitävä väite ja epäilys, että mm. pianokvartetot 478 ja 493 olivat siinä määrin vaikeita, ettei hän saanut niitä myydyksi pitkään aikaan ja kustantaja toisensa jälkeen antoi ymmärtää, että hänen olisi syytä kirjoittaa teoksia, jotka olisivat ylläpitäviä keskinkertaisestikin amatöörivoimin esitettynä, jotta tuote kelpaisi myytäväksi laajempaan levikkiin.
Mozart sitten kirjoittikin ns. Hoffmeister-kvarteton, joka ilmeisesti oli tarpeeksi helppo ja kelpasikin myytäväksi. Näin ei ollut jousikvintettojan laita: liian vaikeita; kukapa niitä olisi ostanut. jos ei teknisesti, ainakin musiikillisesti vaikea välittää mitä nuottien välissä ja takana säveltäjän äly on "tahtonut" ilmaista.
No, entäs sensurointi siten, mitä kirjeisiin tulee. Constanze ja diplomaatti-mies Nissen niitä sitten sensuroivatkin Konstanzen itselleen epäedullisiksi katsomilta osin ja kirjeissä on monia pois pyyhittyjä ja turmeltuja kohtia ja sanallisia ilmaisuja.
ja mitä tulee mozartin sellomusiikkiin, niin hänen ainopkainen sewllokonserttonsa viulukonserttojen vuodelta 1775, jonka olemassaolosata on kadonne käsikirjoituksen vuoksi vain välillisiä viitteitä ja ajoitus perustuu perimätietoon käsikirjoituksen italiakielisestä otsikosta, KV 206a,
ja andantino anh 46 on jäänyt muutamien kymmenien tahtien mittaiseksi katkelmaksi klaveerille ja sellolle. Olkaa hyvät. Talo tarjoaa kaikille paukut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kys. yl.
Kyllä Mozart oli eräällä tavalla siis musiikillisesti NERO !