Alan olla aivan sekaisin..
Olen löytänyt elämäni miehen, rakastan häntä yli kaiken, mutta en vain osaa näyttäää sitä.
Minulle on ylivoimaisen vaikeaa näyttää kuinka rakastan päivittäin. Joinain hetkinä kyllä sanon että tiedäthän että rakastan sinua kovasti ja hän myös tietää etten oikein osaa näyttää sitä.
Mutta kärsin tästä itse, kun ajattelen kuinka paljon ja monin tavoin hän rakkautensa minulle näyttää, tahtoisin näyttää takaisin.
Olen hankalana jo tilanteissa kun hän tuo esim kukkia jne..
Harvemmin menen itse ja halaan ja pussaan häntä, mutta kovasti odotan että hän sen tekee..
Ja kovasti tahtoisin olla se joka tekee aloitteen..
Olen miettinyt, suhteeni isääni on ollut kovin myrskyisä ja pari vuotta sitten hän katkaisi suhteemme kokonaan, aloitti uuden perheen kanssa.
Mieheni tietää menneisyydestäni ja että kärsin noista asioista kovasti, mutta en tahtoisi hänen joutuvan kärsimään.
Joskus hänkin on sanonut, kun itken ja pakenen omiin oloihini, että "päästäisit mút sun lähelle"..mutta kuinka sen teen..
En minä nyt aina jääkaappi ole, mutta ymmärrättehän, tahtoisin kovasti helliä ja lelliä miestäni takaisin.
Minun on vain niin vaikea heittäytyä siihen..
Tuntuu että koitan olla aina niin särkymätön..
Hän ansaitsisi kaiken sen minkä hänelle voisin antaa, mutta kuinka saisin itseni pois tämän muurin sisältä...?
Olen löytänyt elämäni miehen, rakastan häntä yli kaiken, mutta en vain osaa näyttäää sitä.
Minulle on ylivoimaisen vaikeaa näyttää kuinka rakastan päivittäin. Joinain hetkinä kyllä sanon että tiedäthän että rakastan sinua kovasti ja hän myös tietää etten oikein osaa näyttää sitä.
Mutta kärsin tästä itse, kun ajattelen kuinka paljon ja monin tavoin hän rakkautensa minulle näyttää, tahtoisin näyttää takaisin.
Olen hankalana jo tilanteissa kun hän tuo esim kukkia jne..
Harvemmin menen itse ja halaan ja pussaan häntä, mutta kovasti odotan että hän sen tekee..
Ja kovasti tahtoisin olla se joka tekee aloitteen..
Olen miettinyt, suhteeni isääni on ollut kovin myrskyisä ja pari vuotta sitten hän katkaisi suhteemme kokonaan, aloitti uuden perheen kanssa.
Mieheni tietää menneisyydestäni ja että kärsin noista asioista kovasti, mutta en tahtoisi hänen joutuvan kärsimään.
Joskus hänkin on sanonut, kun itken ja pakenen omiin oloihini, että "päästäisit mút sun lähelle"..mutta kuinka sen teen..
En minä nyt aina jääkaappi ole, mutta ymmärrättehän, tahtoisin kovasti helliä ja lelliä miestäni takaisin.
Minun on vain niin vaikea heittäytyä siihen..
Tuntuu että koitan olla aina niin särkymätön..
Hän ansaitsisi kaiken sen minkä hänelle voisin antaa, mutta kuinka saisin itseni pois tämän muurin sisältä...?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onnittelen! Pikkuhiljaa lähestyt, kun huomaat ettei se pure;) Silität tukkaa, ja ja suukottelet niskaa, kaulaa..kuljetat sormiasi hiljakseen pitkin sen pintaa aina kun voit.
Olet jo hyvällä alulla kun olet tiedostanut ongelman. Ja haluat näyttää rakkauttasi. Harjoittele sitä että menet ja halaat/pussaat miestäsi omasta aloitteestasi. Harjoittele myös sanallisesti asian hänelle ilmaisemista. Kerro milt sinusta tuntuu ja kerro hänelle että olet onnellinen hänen kanssaan.
Meillä on päinvastoin asia. Minä viestitän rakkauttani mutta mies ei oikein pysty ilmaisemaan tunteitaan. Kärsin siitä kovasti. Se saa aikaan ajoittaisen oman epävarmuudentunteeni ja niistä onkin aiheutunut kriisejä.
On tärkeä asia että opit näyttämään tunteesi/ilmaisemaan itseäsi. Uskon että opit koska haluat oppia. Lopulta se on helppoa ja autoomaattista. Ja tekee toisen osapuolen onnellisemmaksi.
Tulee sellainen fiilis että nyt keksimällä keksit ,että jokin on huonosti, vaikka kaikki on ihan hyvin. Mitäs jos ottaisit aivan rennosti.Mies on varmaan suhun ihan tyytyväinen noinkin...
Ettei tosta nyt tarvitse sentään "aivan sekaisin" mennä..
Tuollaisesta asiasta ei pidä turhaan ottaa stressiä, kun asiat ovat kuitenkin hyvin eikä siinä ole miehenkään mielestä ongelmaa, niin miksi turhaan murehtia.
Meillä tilanne on sillä tavalla päinvastainen, että tyttöystävä on ollut lapsena hyväksikäytön kohteena ja inhoaa kaikkea hellyyttä ja läheisyyttä. Viimeksi halasin tyttöystävää spontaanisti pari viikkoa sitten (kun oli laittamassa puhtaita vaatteita kaappiin), ja sen jälkeen sain kuulla monta päivää nalkutusta ja syyttelyä, miten miehet ajattelevat ainoastaan seksiä ja miten minullakin kuulemma ei ole mitään muuta mielessä kuin seksi ja läheisyys aamusta iltaan, jne.
Silloin on asiat pielessä, jos toista ei saa ikinä esim. halata kiintymystä osoittaakseen. Kun kuitenkaan et edes suutu ja ala nalkuttaa miehesi lähentelystä, ei siinä silloin mitään ongelmaa ole.
Mielestäni tarvitset vain aikaa. Tilannehan teillä kuulostaa todella hyvältä, miehesi tietää taustasi ja itsekin ymmärrät että isäsuhde varmaan vaikuttaa tunteittesi "näyttämiseen".
Tsemppiä vain, kyllä se siitä pikkuhiljaa. Jos miehesi jaksaa vain olla kärsivällinen ja ymmärtää että tää on sulle vaikee juttu..
Itse olen vahvasti sitä mieltä että isäsuhde vaikuttaa aika paljon tytön/naisen myöhempiin miessuhteisiin. Kannattaa miettiä miksi tunnet isääsi kohtaan siten kuin tunnet ja hyväksyä ne omat tunteet ja sitä kautta yrittää ymmärtää että miehesi on kuitenkin eri ihminen kuin isäsi. Itselläni samantyyppisiä kokemuksia, vaikea välillä tajuta että jotkut miehet voivat oikeesti olla ihania ja huomioon ottavia.
Mutta tsemppiä sulle vain, älä liikaa syyllistä ittees siitä ettet "osaa" näyttää tunteita. Kyllä ne siitä ajan kanssa tulevat kuin itsestään kun luottamus kasvaa.
olen odottanut 6 vuotta, että puolisoni oppisi näyttämään tunteensa minua kohtaan, mutta ei vaan ole oppinut...ennenkuin kerroin haluavani erota suurimmaksi syyksi siksi, koska hän ei osaa/ pysty/ halua näyttää tunteitaan minua kohtaan. ei osaa antaa läheisyyttä, ei jaa kanssani asioita, jotka selvästi ovay hänellä mielen päällä. on aika turhauttaavaa ja näyryttävää aina kerjätä huomiota ja rakkautta toiselta.
nyt hän on herännyt ja katuu käytöstään hirvittävästi. hän yrittää kamalasti paikata, mutta minä olen jo luovuttanut ja minun on kamalan vaikeata päästää häntä enää lähelle...