Niin kiitos kullanmurut kannustuksesta,
ihan sitten vaan yritän rauhoittua päivä päivältä enemmän. Ja lasten kanssa rutiinit sujuu sutjakkaasti ja ulkoillaan paljon..isi käy joka päivä leikkimässä.
Hassua kyllä miten elämä muuttuu pienessä hetkessä...sitä elää vaan perheen arjessa ja yhtäkkiä huomaakin olevansa ilman miestä, vaikka mäkin kuvittelin ettei me koskaan erota. Mutta mikäs siinä onhan se tosiaan uusi alku mullekin ja kun en toiselle mitään voi...haluaa vapauteen perhe-elämän vastuista ja sidoksista, ja on nyt sitten niin rakastunutkin : )
Mä en itse pystyisi tuohon millään...jättämään yhtäkkiä koko elämääni jota on vuosia yhteistuumin rakennettu...hyvät muistot tekee surulliseksi ja kaikki se miten on yhdessä puurrettu ja rakennettu ja suunniteltu kotia ja elämää.
Mutta hän on nyt päättänyt erota, välit on loistavat ja lupasi että jättää kaiken meille ennalleen...suurinpiirtein ottaa kenkänsä ja kävelee..mulle jää velat ja vastuu kaikesta lapsia myöten...haluaisi mulle yksinhuoltajuuden, vaikkakin sanoo lasten olevan hänelle kaikki kaikessa...
Ja jostain syystä olen ihan valoisalla mielellä, uskon vain että jostain syystä näin pitikin käydä ja jotain parempaa on vielä tulossa ja uskon pärjääväni ja olen ajoittain onnellisen luottavainen tulevaisuuden suhteen : ) Jos tämä ei tapahtuisi nyt luultavasti lähivuosina, hänellä levoton mieli ja uskon menneen ennenkin..Muutos on vain valtava 15 yhteisen vuoden jälkeen...Mutta kai ero voi olla positiivinenkin asia : )
ihan sitten vaan yritän rauhoittua päivä päivältä enemmän. Ja lasten kanssa rutiinit sujuu sutjakkaasti ja ulkoillaan paljon..isi käy joka päivä leikkimässä.
Hassua kyllä miten elämä muuttuu pienessä hetkessä...sitä elää vaan perheen arjessa ja yhtäkkiä huomaakin olevansa ilman miestä, vaikka mäkin kuvittelin ettei me koskaan erota. Mutta mikäs siinä onhan se tosiaan uusi alku mullekin ja kun en toiselle mitään voi...haluaa vapauteen perhe-elämän vastuista ja sidoksista, ja on nyt sitten niin rakastunutkin : )
Mä en itse pystyisi tuohon millään...jättämään yhtäkkiä koko elämääni jota on vuosia yhteistuumin rakennettu...hyvät muistot tekee surulliseksi ja kaikki se miten on yhdessä puurrettu ja rakennettu ja suunniteltu kotia ja elämää.
Mutta hän on nyt päättänyt erota, välit on loistavat ja lupasi että jättää kaiken meille ennalleen...suurinpiirtein ottaa kenkänsä ja kävelee..mulle jää velat ja vastuu kaikesta lapsia myöten...haluaisi mulle yksinhuoltajuuden, vaikkakin sanoo lasten olevan hänelle kaikki kaikessa...
Ja jostain syystä olen ihan valoisalla mielellä, uskon vain että jostain syystä näin pitikin käydä ja jotain parempaa on vielä tulossa ja uskon pärjääväni ja olen ajoittain onnellisen luottavainen tulevaisuuden suhteen : ) Jos tämä ei tapahtuisi nyt luultavasti lähivuosina, hänellä levoton mieli ja uskon menneen ennenkin..Muutos on vain valtava 15 yhteisen vuoden jälkeen...Mutta kai ero voi olla positiivinenkin asia : )
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaatia??
Kun kerran kaiken sait ja vielä 15 vuotta toisen elämää.
en todellakaan
kommentti. Luuletko että kaikki ihmiset vaan -vaatii- jotain?
"Kaiken sait ja 15 vuotta elämää" - ei ole mitään siinä jos toivoo rakkautta tai toista ihmistä. Mutta väkisin ei voi. Oletko itse katkera jostakin, ootko antanut jollekin kaikki, suostunut johonkin "vaatimuksiin" ja viel kuluttanut vaikka 15 vuotta elämää vaikka huutavan ihmisen kanssa? Eläisit tässä hetkessä.
Vai mikä on??
Kyllä ne nykyajan miehet ovat vastuuttomia. Kuinka jotkut voi haluta "vapauden" sillä hinnalla, että omat lapset ja perhe jää toiseksi? Sikamaisen itsekästä ja LAPSELLISTA. JA LAPSETHAN NE SIINÄ KÄRSII VAIN. ETTÄ KIITOS VAAN.
t. AVIOEROLAPSI
Hoida nyt nopeasti ne raha-asiat kuntoon, nimittäin hänen mieli voi muuttua aika pian.
Takapakkia voi tulla myös lainan siirtämisessä nimiisi, pankki ei ehkä hyväksy sitä. Eli toimi.
Mietin itsekin että miehen täytyy olla jossain euforisessa tilassa, ettei nyt kyllä oikein tajua mitä tekee...potee varmaan huonoa omaa tuntoa ja siksi on lupaamassa vaikka mitä...mutta uskon kyllä että taitaa herätä piankin todellisuuteen...yleensä on niin sentin tarkka ja kitsaskin raha-asioissa. Kai tässä vielä tullaan riitelemään, ainakin arjessa riideltiin rahasta...ei kai se nyt yhtäkkiä näin anteliaaksi ryhtyisi: ) Taitaa olla vähän pihalla omasta elämästään juuri nyt....
Luultavasti et kirjoittanut ironiseen sävyyn. Kaikki varmasti järjestyy.Itsekin olen ihmetellyt tilannettani. Kaikki koettu yhdessä
( ajattele, 34 vuotta !!! ) ja yks kaks joku seksinpuutteessa oleva itsensäpaljastajan leski muuttaa kaiken.!! Netistä löytyy seuraa, joten varokaa nuoremmat!Itse olen vielä avioliitossa, mutta vuoden kuluttua eläkkeelle jäätyäni voi asiat olla toisin. Elämää on ILMAN PETTURIMIEHIÄKIN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!