tjaah... itselleen kun ei joskus voi mitään. eikö kellään mitään sanottavaa muka, jos samanlaisia on?
en väitä! et uskottomuus olisi oikein... mut jossain tapauksessa piristää elämää!
en väitä! et uskottomuus olisi oikein... mut jossain tapauksessa piristää elämää!
Vastaukset 30
Vanhimmat
Minua pelottaa sinunlaiset ihmiset. Itseeni ainakin sattuu niin saatanasti kun petetään parisuhteessa, että en ymmärrä miten joku voi kuvitella sen "piristyksen" jonka se aiheuttaa itselleen olevan sen arvoista että satuttaa rakastamaansa ihmistä pahimmalla mahdollisella tavalla. Toivon, että jokainen joka ajattelee, että pettäminen on ihan ok silloin tällöin tekisi sen _täysin selväksi_ jo alkuvaiheessa jotta voin lopettaa sellaisen suhteen alkuunsa. Taitaa olla turha unelma että vielä joskus löydän naisen joka ei pelaile selän takana, olen nimittäin sen verran saanut naisilta henkisesti turpaan että enää en takaiskuja kestä. .. en KESTÄ!!! :(
Kuulostaa aivan liian tutulta... Itse olen seurustellut 2 kertaa ja molemmilla kerroilla minua on petetty. Naisiin ei kai sitten ole luottamista, tai sitten olen tutustunut täysin vääränlaisiin naisiin...
se pikku HUORA tarinoi.
Tajuat kai sitten, että suhteessa on jotain mätää ja lopetat se. Jos ei pysty rehelliseen ihmissuhteeseen niin pitää olla sitten yksin!!! Tapoja on monia mutta huonoimmasta päästä on TAPA seurustella!!!!
Huoran puhetta!
Olet kevytkenkäinen huoraava lunttu. Yksinkertaista ja totta. Toivottavasti kohtaat jonku väkivaltasen psykopaatin joka raiskaa ja runnoo molempiin päihin järkeä. Kato, vahingoistahan sitä viisastuu... YÖK!
Toi on ehkä tarpeetonta!
Jos et voi luonteellesi mitään, ei sinuun voi luottaa tippaakaan. Ei suhde ole pelkkää seksiä, vaan kahden ihmisen halua olla yhdessä ja tehdä toisileen hyvää. Pitää myös osata hankaluuksia kestää ja korjata lukkiutunutta tilannetta. Sinä vain haluat luistella hankaluuksista pois. Enpä haluaisi olla sun kanssa suhteessa, jos et osaa piristää pitempää suhdetta.
Niin se vaan on että kyllä uskottomuus on aikayleistä,ainakin meillä nelikymppisillä.Itse olet kai tuon 19v ja en osaa sanoa miten te nuoret käyttäydytte,mutta luulenpa että kun kaikki menee vapaampaan suuntaan,niin suhteistakin muotoutuu vähitellen sellaisia ns.vapaitasuhteita, joissa molemmilla on toistensa hyväksyntä vieraissakäynneille.
Olen jopa tutustunut sellaisiin pariskuntiin jotka molemmat ovat yhtäaikaa samassa huvikeskuksessa ja etsivät molemmat sopivaa kumppania illaksi,ja olenpa ollut niin onnekas kerran ,että ole päässyt toisenosapuolen sulostuttajaksi yöksi.Ihan mukavat muistot on vieläkin tapahtuneesta.
Niin että turhaan täällä kauhistelette ja jeesustelette vieraissa käyntiä,se kuulkaa taitaa olla niin että se kuuluu täpänpäivän parisuhteisiin,kuin joulukirkossa käynti.
"minä ymmärrän sinua iitu"
oletkin näiden palstojen suurin PASKAPÄÄ.
Miten pettämistä voi verrata Joulukirkkoon!!!
Pettäminen on likaista ja Joulukirkko puhdasta!!!
Taitaa olla sun moraalissa vikaa!!
Niin mietin tässä vaan että mikä sitten luokitellaan pettämiseksi? Itse olin aina sitä mieltä että pettäminen on sitä jos nai vieraan kanssa.Itse olen aina vihannut pettämistä ylikaiken..siis mikään ei voi olla toista kohtaan niin pahasti tehty kuin naiminen vieraan kanssa. Mutta niin paljon kun sitä vastaan olinkin niin kylläpä vaan sattui omalle kohdalleni semmoinen tilanne mitä en olisi IKINÄ uskonut juuri minulle sattuvan. Siis olen seurustellut n.8 vuotta saman miehen kanssa. meillä tosiaankin on aina mennyt erittäin hyvin MYÖS sänky puuhissa,eli siihen olen aina ollut erittäin tyytyväinen.
jotenkin vaan ehkä tämä pitkä seurustelu sai minut sitten "hairahtumaan" erääseen toiseen mieheen. hän on eripaikkakunnalta ja tapasin hänet ihan "yllättäin"(jos sen nyt niin voisi vaikka sanoa) eli en häntä tuntenut aiemmin. Ja sehän siinä viehättikin,se sellainen uutuuden viehätys, perhosten kutina mahassa.Kaikki oli niin jännää. Oma avomieheni ei tietenkään tästä tiennyt. Meidän tapaamiset oli tietenkin järjestetty niin että pysyimme salassa omilta avokumppaneiltamme.Niinpä niin,eli hänelläkin oli oma avovaimo ja lapsikin. Nautimme noin kolmen kuukauden aikana toistemme seurasta VAIN kolme kertaa. meillä meni tosi hyvin,hellittelimme,hassuttelimme ja yksinkertaisesti pidimme hauskaa!MUTTA mikä kaikista ihmeellisintä..me EMME naineet!!! siis emme kertaakaan. jokatapauksessa tuosta kaikesta johtuen päättelin että minun olisi varmaan aika kertoa tapahtumista omalle avomiehelleni. ajattelin että pakkohan meidän suhteessa on jotain olla vialla koska olin "tieten tahtoen" tapaillut toista miestä,viettänyt toisen miehen seurassa kolme päivää ja kolme yötä ja en katunut sitä pätkääkään! eli kerroin tilanteen miehelleni ja samalla sanoin haluavani muuttaa erilleen. en hyväksynyt itseltäni sitä mitä olin mennyt tekemään vaikka periaatteessa (ainakin joidenkin mielestä) en ollut tehnyt yhtään mitään,ja se vain siksi koska en ollut NAINUT vieraan miehen kanssa.
loppujen lopuksi päätimme jatkaa oman mieheni kanssa suhdettamme,sillä eihän 8 vuotta kannata heittää hukkaan vain sen takia että menin hullaantumaan toiseen mieheen. missään vaiheessa en ajatellut "vaihtavani" miestä.eli olisin todella ollut eroamassa vain sen takia että halusin tietää millaista on olla sinkku! silloin olisi LUPA olla ja naida kenen kanssa huvittaa,ja ei tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa.
Mutta tästä kaikesta johtuen käsitykseni on muuttunut!!!
eli tulee mieleeni lause---> "mieluummin vaikka nai jonkun toisen kanssa KERRAN kuin että järjestäisi salassa mukavia, jännittäviä tapaamisia useamman kerran" (vaikkei siihen sisältyisi sitä naimista)
sillä pahemmaltahan se tuntuu jos on tapaillut jotain toista useammin kuin se että joskus nyt vaan sattuu esim. kännipäissään vieraan kanssa naimaan!!
niin että sitä vaan EI ITSELLEEN JOSKUS VOI MITÄÄN
.. ei pettämisen aina tarvitse olla seksiä.
Esimerkiksi itse keskustelen paljon erään miesystäväni kanssa hänen kotioloistaan ja siitä että hän etsii juuri nyt asuntoa itselleen, aikomuksena jättää vaimonsa jotta voisi seurustella erään toisen naisen kanssa.
Hän tekee tuon kaiken vaimoltaan salaa ja aikoo kertoa vaimolle vasta sinä päivänä kun lähtee, antamatta vaimolleen mahdollisuutta tehdä asialle etukäteen mitään.
Mielestäni tämä on paljon pahempaa pettämistä kuin yhden illan jutut.
Nojaa..Itse olen kohtalon kohde...Ex vaimoni kaa olimme 18 vee kunnes Ex oli tavanut 'kivan' miehen, joka oli juuri eronnut....Koska Ex on hyvin herkkä ja myötätuntoinen (hoitsu) ....ennenpitkää he NAIVAT missä hansa.....jopa ollessani lastemme harrastusten parissa pois viikonlopun...tosi masentavaa... Hän haki ja hoisi eropaperit, pyysi vain allekirj. Rahat puolix ja..jne.. Heti ku ero oli lainvoimainen he ostivat yhteisen asunnon..!!Itse olen omillani ja maksan, saatana, elatusmaksuja.......toisten hyvinvointiin!!!!!Lapset asuvat siellä tyys-sijassa....Vähän ottaa pattiin.....
..mites se guns n rosesin biisi menikään..
..used to love her but i had to kill her..
että niin se vain on ,että sitä ei voi aina itselleen mitään ,vaan kun tapaa mukavan naikkosen niin sitä tulee lähdettyä mukaan ja kylläpä se nainniksi menee ei kylläkään ihan aina.
Joskus on vaan mukava keskustella asioista varsinkin kun kumppaniksi sattuu sellainen ajattelija ja älykäs nainen jonka kanssa on helppo vaihtaa ajatuksia ,monesti paljon helpompi kuin siellä kotona muijan kanssa.
Niin että sille ei vaan voi mitään joskus.
en jaksanut lukea tuota pitkää mössöä.
M.O.T.
älykkyytesi ei riitä ymmärtämään kerralla kuin viisi sanaa,yritän tästä lähtien kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti, että sinäkin ymmärtäisit. Muistatko että tuon sinä olet kirjoittanut aiemminkin että JÖLLI = MÖLLI
niin että kopsaa seuraavalla kerralla niin näppiskin säästyy. ;-)
mitä hän pitäisi jos minä viettäisin aikaa nauttien ja hullutellen jonkun kivaksi tuntemani miehen kanssa, korostin vielä etten sormen päällänikään koskisi tähän mieheen. Hän vastasi: ettei pitäisi sellaisesta touhusta ollenkaan.
Olen samaa mieltä hänen kanssaan, en minäkään pitäisi jos hänellä olisi iloittelua varten joku toinen nainen. Kun olemme kerran menneet keskenämme naimisiin, tulisi meidän nauttia nimenomaan toistemme seurasta.
Valitettavasti jotkut ihmiset toteuttavat kaikki näennäisesti viattoman tuntuiset haaveet ja unelmat, sen enempää järjen kanssa asiota harkitsematta.
Totta kai olisi kiva jos olisi luotettava miespuolinen ystävä, mutta luulenmpa ettei noin yleensä ottaen suomalainen mies hyväksy sellaista. Ja onneksi otin asiasta selvää mieheltäni, ettei tule mukamas tietämättömyyttään tehtyä typeryyksiä.
osaa näköjään edes lukea ketjua.
No ethän muuten MÖLLI olisikaan.
se minun "toinen" mies sanoikin juuri noin että hänestä minun kanssa on TOSI helppo keskustella ihan mistä vaan asiasta. Omassa kotonaan he eivät kuulemma avovaimonsa kanssa paljon puhele asioita/asioista. niinä kolmena päivänä ja yönä kun yhdessä olimme,emme nukkuneet pätkääkään! siis ei edes yhtä tuntia. Me vaan keskusteltiin ja naureskeltiin...suudeltiin jne..mutta EI NAITU!
(onneksi meillä oman avomieheni kanssa EI ole keskustelu ongelmia)
Niin se elämä heittelee*hymyilee*
tuo idioottimainen käytös!
IDIOOTTI huutaa minulle fiksulle ihmiselle.
Kiitos.
Itselle ei voi aina mitään.. jotenkin asiat voi ajautua tilanteeseen jota ei pysty itse kontroilloimaan. Outoa? Asioilla aina kaksi puolta..
Tosin olen itse kuitenkin katunut tekosiani ja vannonut et ei enää koskaan...mutta toisin on käynyt. Kyse heikosta luonteesta ja itsekontrollista?
Minä tiedän kyllä ihan nimityksen sunkaltaisille naisille, ei hätää.. sähän oot kato täys huora!
Ja minä myönnän heti ensimmäisenä, että olen itse petollinen ja epärehellinen. Vaikka omassa parisuhteessa onkin kaikki hyvin - mies rakastaa ja minä rakastan - niin silti olen uskoton.
Sänkyyn en ole mennyt, mutta toista miestä silti tapaillut hetken aikaa lähes päivittäin poikaystäväni selän takana... Kai se on jotain jännityksenhakua. Tuntuu hyvältä, kun tämä toinen(kin) mies ihailee ja haluaa minua.
Olen kai liian lapsellinen vakavaan parisuhteeseen. Huono omatunto ei paljoa vaivaa; ajattelen, että se, mitä mies ei tiedä, ei satuta. En ikinä haluaisi loukata häntä, koska hän on minulle kaikista tärkein. Tämä seikkailuni ei ole mitään häneltä pois; vietän silti kaiken mahdollisen ajan hänen kanssaan, pidän hyvänä ja ajattelen häntä jatkuvasti.
Toisaalta hajoaisin, jos hän tekisi minulle näin...
Ja myönnän, että tämä kaikki johtuu siitä, että olen vielä niin kovin lapsellinen, vaikka iän puolesta mun kai pitäisi jo olla valmis vakiintumaan...
"Toisaalta hajoaisin, jos hän tekisi minulle näin... " - aatella, tyttöparka!
"Tämä seikkailuni ei ole mitään häneltä pois". Näin sanoi entinen akkakin ja ovat eronneet. Tosielämästä.
Niin,
Ja joskus piristää sekin elämää, että menee metelöivän naapurin oven taa, soittaa ovikelloa ja lataisee nyrkillä naamaan niin kovaa kuin sielu sietää. Sehän on vaan viettitoimintaa. Kun sattuu tuntumaan siltä, niin pitää toteuttaa itseään!! :(
aika hyvät kommentit.
:))