Vastaus: Sitä ei ole. Kaikki tuntuu vähintään toisesta osapuolesta pahalta (jos suhde on ollut oikea suhde). Että jos nyt on pakottava tarve suhteen lopettamiseen niin paras tehdä se just sillai niinkuin itsestä sillä hetkellä tuntuu! Seuraukset on ihan samat.
tiedän parhaan tavan lopettaa suhde..
viisastunut
61371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei se noin mee koska jotkin tavat ilmottaa suhteen päättymisestä tuntuvat pahemmalta ta ei niin pahalta!
sä voit lopettaa suhteen joko niin että kuitenkin osoitat arvostavasi sitä toista, tai niin kuin itsekkäästi sulle itsellesi on helpointa. lopputulos ei ole sama. muistot jäävät.
Samaa mieltä!
Niin,onhan teillä kuitenkin ollut kauniita muistoja ja olette pitäneet toisistanne aikoinanne.
Tajusin oman juttuni vähän väärin.. Siis ulkoinen tapa on ihan sama, olkoonpa se tekstiviesti, sähköposti, puhelin, kirje tai ihan reilusti kasvokkain.
Mutta sillä on eroa, millä tavalla (=miksi) suhde loppuu. Jos se loppuu niinkuin minulla (sain tietää asiasta eka viestin kirjoittamisen jälkeen.. olin osannut aavistella eroa jo laittaessani ensimmäistä viestiä) niin tuntuu kyllä helvetin pahalta. Muutama kuukausi aikaisemmin ero olisi tuntunut paljon, paljon helpommalta. Sattunut ehkä tavallisesti vähän aikaa, mutta tämä alkaa olla jo liikaa.
Kuvio on tämä: Olemme olleet pitkään yhdessä, joitakin vuosia. Ollaan erottu ja palattu yhteen, juuri lopun edellä kaikki alkaa mennä ihan kuin seurustelun alkuaikoina, olen pitkästä aikaa rakastunut.. Kuinka ollakkaan toinen osapuoli haluaa etäisyyttä.. Ollaan muutama päivä erossa.. Luulen hänen tekevän sen tällä kertaa todella vain itsensä takia. Mikään ei viittaa muuhun. En osaa edes epäillä.. Paitsi sitten kun mitään ei ala kuulua.. Saan toista kautta selville, että kumppanillani on uusi suhde. En tiedä, onko ns. petosta tapahtunut, mutta tämä on pitkän monivuotisen suhteen jälkeen oikeastaan pahempaa.. Yhtenä iltana hetkellinen ihastus saa pään täysin sekaisin. He alkavat seurustella. Olen luullut olleeni yhdessä edes hiukan järkevän ihmisen kanssa. Paskan marjat ja kissan vitut! Minut on häpäisty. Ei välttämättä ulkoisesti, mutta tunteillani ja elämälläni on leikitty niin raa'asti, että epäilen leikkijän olevan täyttä ymmärrystä vailla. Sillä hänenkaltaisensa kiltti ihminen ei voisi tehdä mitään tuollaista pelkkää pahuuttaan. Ymmärrän, jos tämä uusi ihastus olisi joku täydellinen, itseäni parempi, mutta ymmärrykseni mukaan ei lainkaan vastaa (ex)kumppanini ihannetta. Hän on suoraan sanonut aiemmin, ettei ole siitä ihmisestä kiinnostunut ja olen täysin varma, että hän on tarkoittanut sitä, koska hän ei ole aikaisemminkaan pystynyt peittelemään tuollaisia asioita. Ja toisaalta työpaikalla, josta ihastus on bongattu on useita paljon kiinnostavampia tapauksia, joista hän on joskus jopa puhunut.
Ymmärtäisin myös, jos itse olisin tehnyt jotain ilkeää viime aikoina, mutta en mitään. Eikä hän ole edes suostunut keskustelemaan asiasta.
Kauheinta ja säälittävintä tässä on se, että kaipaan edelleen tätä ihmistä ja haluaisin takaisin! En voisi ajatella elämää kenenkään muun kanssa, niin kiintynyt olen. Muuten tuollaisen teon jälkeen ei olisi paljon vaihtoehtoja.
Mutta asiaan.. tavalla on todella väliä. Myönnän sen nyt.
Kaikista paras tapa on erota niin ettei toinen edes tiedä että ero on tullut. Esim. muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Ja antaa ajan mennä joten se hiljalleen kivuttomasti kuolee pois.
Jos on pakko niin ihan snadisti vihjailla että on toinen. Missään nimessä ei mene ja sano että nyt on poikki ja mä olen jo pettäny 20 kertaa nigerian akka fudis joukkueen ja muutaman missin kanssa ja niillä oli kaikilla parempi ulkonäkö yms.
On mahdollista erota ystävinä, mutta se ei käy hetkessä vaan pitkän ajan kanssa.
Esim ero mun yhdestä muijasta sattu paljon vähemmän kuin se että kaveri kusetti viime viikonloppuna että lähtee dokaan ja sitten se homo ei lähtenytkään. ;)
Eihän ole olemassa yhtä oikeaa?! tapaa lopettaa mitään suhdetta. Siinä kohtaa vaan missä huomaa että yhteinen elämä tai seurustelu ei enää tunnu oikealta kannattaa miettiä että mitä sitten jos tästä lähden? Mitä minulla on sitten? enkä tarkoita nyt materiaa. Samalla kannattaa miettiä että mitä minulla on jos jatkan. Ja sama sen mahdollisen uuden rakkauden kanssa: mitä minulla on jos lähden ja valitsen uuden tai lähden elämään yksin. Mieti sitten mitä asioita tuli mihinkin vaakakuppiin. MUTTA ennenkaikkea mieti asiaa ihan oman elämäsi kannalta. Et voi elää elämääsi vain toiselle VAAN sinulla on tämä yksi elämä itseäsi varten ( tottakai joku aina loukkaantuu ystävistäkin ja hylkää sinut ). Uskon että meistä useimmat kuitenkin miettivät miten muuttaa asioita ennenkuin lopettavat.
Tosi rakkaus on TOSI RAKKAUTTA ja siihen kannattaa uskoa ja sen eteen kannattaa tehdä töitä. Joskus joutuu loukkaamaan toista osapuolta mutta jos jätettävä on aikuinen ihminen niin kyllä hän sen kestää.
Enemmän loukkaat jäämällä epätyydyttävään suhteeseen kuin lähtemällä. Sillä se toinen osapuoli varmaan haluaa oikeaa suhdetta eikä kestämistä.