Miksi olet lihava?

vasta aloitettuani mielialalääkityksen, ja kun puoli vuotta myöhemmin lopetin juomisen niin aloin syödä sen sijaan. Vaa'alla en ole käynyt aikoihin mutta vaatteiden perusteella painoni on samassa lukemassa kuin silloin kun viimeksi kävin, ja sen mukaan BMI:ni on noin 26. Haluaisin pudottaa 15 kg mutta jo -10 kg olisi hyvä saavutus.

Tällä hetkellä yritän laihtua minimoimalla sokerin ja syömällä ylipäänsä vähemmän. Suklaa on pahin ongelmani ja siitä pitäisi nyt päästä irti.

Harkinnassa on OA (Overeaters Anonymous).

Mulla on huono itsekuri!!!
Haluan 14kg pois! :)
Mun keino on syömisten vähentäminen...

tuntuu,että aloin lihomaan kun aloin liikkumaan ala-asteella kaverini kanssa jonka kotona syötiin pelkkää makaroonia ja jäätelöä.siittä se jotenkin alko, ja karkit tietysti lisänä. tilanne pysy hallinnassa kuitenkin yläasteen loppupäähän asti. sillon aloin seurusteleen ja sitten tulikin jo paha tapa ravintolassa herkutteluista,krillistä, telkkarin edessä mässäämisestä, ja liikunnan laiminlyönnistä. myös tää saakelin netissä istuminen vähentää liikuntaa paljon.

nyt on alotettu elämäntapa remppa, BMI on tippunu 31 mutta tavoitteeseen on vielä pitkä matka. pyrin syömään alle 1200kcal, mutta en pidä mitään tiukkaa linjaa,vaan syön kaikkea kohtuudella. ja pidän yhden karkki/herkkupäivän per viikko!

en ole ollut aina, teini-iässä olin jopa alipainossa... tukevoiduin lukiossa lähelle 60kg, mihin painoon pyrin nyt takaisin. loput tuli kun epäterveellisemmiksi muuttui elämäntavat lapsuuskodista muutettuani ja minulla havaittiin myös metabolinen sairaus. maksimissaan paino on ollut n. 75kg ja pahimmillaan tuli vedettyä pitsa-kokis-karkki-linjaa. sain laihdutettua normaalipainoon. tällä toisella kerralla voin sanoa että lihoin syömällä pastaa ja kotona tehtyjä ranskalaisia perunoita... suklaatakin kohtuullisesti söin. nyt on menossa 2. laihis ja ruokavalio on taas muuttunut "parempaan".

painoindeksi on 24, en ole varsinaisesti lihava, mutta aika rajoilla lievän lihavuuden kanssa. Ennen painoindeksi näytti 19, jolloin vielä näytin hyvältä omasta mielestäni.

Lihoin koska, en jaksanut enää lähteä salille kun ei ollut kaveria(muutenkin motivaatio näyttää hyvältä katosi, kun jätin silloisen miesystävän, kun petti minua) ja rakastan suklaata ,jäätelöä ,pullia jne joita söin kyllä kun liikuinkin, mutta nyt jäi valtava ruoka ja varsinkin makean halu, ilman sitä päivittäistä liikuntaa. Ja toisaalta olisin halunut että minulle olisi tullut aa-kuppie tilalle rinnat(silloin pieni ylimäärä ei olisi haitannut), mutta kuppi koko nousi vain hädin tuskin a:han.

Pyrkimys takaisin samaan kuin enne, mutta tuskin toteutuu, ellen saa jotenkin makean himoani kuriin. Hedelmät tms. ei auta makean himoon.

Muuten ruokavalio tuntuisi olevan ok, kasviksia, aina vähä rasvaisimmat vaihtoehdot valitsen, leivät kokojyvää/ruista, hedelmiä jne. Mutta sitten en PYSTY vastustamaan sitä geisha tms patukkaa, tai jotain herkkuåullaa jonka tuoksu leijuu nenääni tms. Mitä helvettiä sille voi tehdä? Salaatin syömisen pitäisi auttaa siihen, mutta ei nähtävästi mulla. Kerpele että ärsyttää. Ja viime viikko menikin rasvaisissa merkeissä, kun kyllästyin kitumaan, pe,la ja su söin fazerina levyn plus muuta makeaa. Turhalta tuntuu, kun vittuuntunut olo eikä paino tipu. se himo jota ei saa tyydyttää on kidustusta.

Vi*uttaa.

Olen ollut jo kauan ylipainoinen tai itseasiassa olen luullut niin, todellisuudessa olenkin ollut ihannepainoinen mutta vuosi sitten rupesin lihomaan koska liikuntani väheni radikaalisti, kesä meni todella huonosti töissä ja söin suruuni! Olenkin lihonut vuodessa reilut 10 kiloa ja nyt olen todella aloittanut laihdutuksen lisäämällä taas liikuntaa, mm. kävelyä ja jumppaa (jota ennen en sietänyt ;)) Syön suruuni ja alakuloon mm. kasvava paino sai minut syömään, herkkuani on karkit! Saatan 10 minuuttiin syödä 200 g karkkipussin! Haaveilen karkista jatkuvasti, toivon että olen joskus niin hoikka että saan syödä karkkia! ..taidan olla sokeriaddikti.. Mutta nyt siis olen laihiksella ja olen jo onnistunut tiputtamaan 5 kiloa, vielä noin 10 jäljellä :) usko on vahva ja karkkia en tarvitse suruun koska tiedän että laihdun ja pienet takapakit kuuluvat asiaan!

itse olen aina ollut ylipainoinen, nyt olen laihtunut n. 10 kiloa ja vielä on jäljellä. paino alkoi todella nousta (n.8 kiloa vuodessa kahden vuoden ajan), kun söin kuin hevonen ja ihan mitä sattui liikuntamäärään nähden ihan liian paljon. olen aina harrastanut liikuntaa ja olen hyväkuntoinen, mutta ruokaa meni kurkusta alas sumeilematta enemmän kuin lääkäri määrää. ennen kaikkea irtokarkit, tuore leipä oikealla voilla, makkarat ja pizzat tuli huuhdeltua kaljalla alas ja siihen lisättynä vielä bailuillat(viinaa ja illan päätteeksi grillille,aamulla krapularuokaa ja sitte taas maanantaina "normaali" tahti jatkui). aijai, kyllä vain tuntuukin hyvältä muistella niitä aikoja ja katsella nyt vaa'an lukemia etenkin kun ottaa huomioon, että syön itselleni mieluisasti lähes kaikkea, mutta kohtuudella.

Oon ollu koko pienen ikäni pyöreä, sit joskus murkkuiän lopulla/varhaisaikuisuudessa laihduin sellaet 8kg. ...Mut ne tuli korkojen kans takasin opiskeluaikaan, kun ei ollu aikaa hoitaa kuntoa, eikä motivaatiota puuttua omaan ruokailuun. Tentteihin lukiessa tuli herkästi herkuteltua sipseillä ja karkilla. Limppareita en oikeestaan suuremmin oo juonu. ...Mut nyt ois tavotteena jälleen ne hoikat päivät, siihen matkaa vielä sellaset 5kg. BMI tällä hetkellä 24 ja rapiat. Terkkarikin suositteli laihduttamista ja siks pitää jotain itselle tehdä.