saksalaiset tehokkaita

Metsäteollisuus on viime aikoina taas hyökännyt voimakkaasti Paperiliittoa ja Paperimiehiä vastaan eri medioissa. Julkisuudessa on esitetty tietoa kuinka saksalaisen paperityöläisen tuottavuus on huomattavasti parempi kuin suomalaisen. Paperityöläisiä on syytetty joustamattomuudesta. Myöskin sairaspoissaolot ovat olleet esillä.

Metsäteollisuus on johtanut Suomalaisia aivan tarkoituksellisesti harhaan esittämällä julkisuudessa tietoja jotka on laskettu sellaisella tavalla mikä ei ole millään muotoa vertailukelpoista Suomalaisen paperiteollisuuden kanssa.

Esimerkiksi televisiouutisissa toimittaja totesi, että saksalainen paperityöntekijä tekee tuotantoa neljä kertaa enemmän kuin suomalainen paperityöntekijä. Aivan yhtä paikkansa pitävää on tilastoilla todistaa, että jonkin kotimaisen sellu- tai kartonkitehtaan työntekijä tekee kymmenen kertaa enemmän tuotantoa kuin jonkin yksittäisen paperitehtaan työntekijä. Ero selittyy tuotteiden erilaisuudella, sillä eihän tietenkään ole sama asia tehdä painavaa kartonkia ”jumborullina” kuin esimerkiksi kevyttä savukepaperia, joka rullataan todella pieniksi ”kiekoiksi”. Ja varmasti niin sellu-, kartonki- ja paperiteollisuudessa työntekijät tekevät työnsä jokaisella työpaikallamme yhtä tunnollisesti ja ahkerasti. Myös vertailussa Saksaan työnantaja tietoisesti ”unohtaa” Saksassa laajalti käytetyn ulkopuolisen työvoiman, joka työskentelee täysimääräisiä kustannuksia aiheuttaen täysipäiväisesti ko. vertailutehtaalla. Laskettaessa tonneja per henkilö otetaan huomioon vain ko. työnantajaan suoraan työsuhteessa olevat työntekijät. Tällainen laskutapa vääristää laskelmia todella pahoin, sillä eiväthän nämä pysyvästi työskentelevät ”ulkopuoliset” ilmaiseksi työtänsä tee.

Puolueettomien tutkimuslaitosten selvitysten mukaan totuus Suomen ja Saksan paperiteollisuudesta on aivan toisenlainen, kuin mitä julkisuudessa on viime päivinä kerrottu. Tuoreimmat saatavilla olevat tilastot vuodelta 2002 osoittavat, että työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa oli tuolloin maailman parasta. Metsäteollisuus ry:n oman selvityksen mukaan työn tuottavuus on vuoden 2002 jälkeen kehittynyt yhtä nopeasti kuin merkittävissä kilpailijamaissa, joten tämä selvä johtoasema maailmassa on säilynyt. Työn tuottavuus työtuntia tai työllistä kohti oli vuonna 2002 Suomessa noin kaksinkertainen verrattuna Saksaan. Myös jalostusarvolla mitattuna ero oli samansuuruinen. Työtuntia kohti laskettu jalostusarvo oli Suomessa noin 80 euroa tunnissa kun se Saksassa oli noin 40 euroa tuntia kohti laskettuna.

Nämä edellä kerrotut faktat selviävät laajalti maailmalla arvostusta saaneiden tutkimuslaitosten selvityksistä. (Tietolähteinä: Groningen Growth and Development Centre, 60-industry Database, February 2005 sekä USA Bureau of Labour Statistics, May 2004.) Mainittakoon, että myös vuonna 2004 valtioneuvoston aloitteesta tehdyssä eri alojen ns. globalisaatioselvityksessä käytettiin samoja tutkimuslaitoksia tietolähteinä. Tuolloinhan valtioneuvoston käynnistämää globalisaatioselvitystyötä johti silloinen valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Anne Brunila, joka nykyään toimii Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Myös hän kuuluu jäsenenä edellä mainittuun Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmään.

Suomalaista paperityöläistä on syytetty myös joustamattomaksi työntekijäksi ja joustoja halutaan lisätä. Kuitenkin tehtailla on käytössä järjestelmä, jolla koulutetaan työntekijät ristiin eri vakansseille, jotta he pystyvät siirtymään vakanssilta toiselle tarpeen mukaan. Myöskin ylityövalmius on ollut hyvä. Töihin on jääty jos on ollut henkilöstövajausta tai on tultu töihin jos työpaikalta on soitettu.

Ainoa asia mistä olen suurinpiirtein metsäteollisuuden kanssa samaa mieltä on sairaspoissaolot. Jokainen sairaspoissaolo on varmaan liikaa ja poissaoloja on kyettävä laskemaan. Sairaspoissaolojen vähentäminen on vaikeaa tilanteessa jossa työnantaja painostaa työntekijöitä todella voimakkaasti eikä ole valmis yhteistyöhön. Työntekijöiden motivaatio on heikko ja joillakin osastoilla pelko omasta tulevaisuudesta huolestettaa, aiheuttaen ylimääräisiä paineita ja stressiä.

Julkisuudessa on myös kerrottu kuinka paljon paperilaiset tienaavaat. Summat ovatkin aikalailla paikkaansa pitäviä, tosin julkisuuteen kerrotut palkat ovat ns. ykkösvakanssipalkkoja, joita on joka osastolla 1-2 kpl. Muiden työtekijöiden palkka on huonompi. Nämä palkat ovat niiden ihmisten palkkoja jotka tekevät jatkuvaa 3-vuorotyötä tuotannossa. On kuitenkin muistettava, että yli puolet työläisistä on muissa kuin tuotannollisissa tehtävissä ja tekevät säännöllistä päivätyötä. Näillä vakanseilla palkka ei nouse sen korkeammaksi kuin millään muulla alalla.

Toivoisin metsäteollisuus ry:ltä tiedotuspolitiikan muutosta. On aivan turhaan hyökätä agressiivisesti paperityöntekijöitä kohtaan, valheellisella informaatiolla. En usko että tällä tavalla nostetaan mahdollisuutta päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Puheillaan metsäteollisuus antaa ymmärtää, että Suomi on maa jonne ei kannata investoida. Tälläinen politiikka vaarantaa koko Suomen tulevaisuuden ei pelkästään metsäteollisuuden.