ravinto

kuntosali, ja muita fittnes lajeja kuten body combat, spinning.....lenkkeily ym...

treenin jälkeen kirjoitti:

kuntosali, ja muita fittnes lajeja kuten body combat, spinning.....lenkkeily ym...

Joo eli ennen nukkumaan menoa kannattaa syödä proteiinia (mielellään hitaasti imeytyvää) ja enrgian lähteeksi rasvaa (esim rypsiöljy,kalaöly..)
Hieman ongelmallinen tilanne mielestäni jos/kun menee heti lihasrääkin jälkeen nukkumaan ilman että on syönyt pariin otteeseen, mutta eiköhän tuokin pelitä kunhan ei ihan tyhjällä koneella kuukahda sängyn pohjalle.

pesukarhu kirjoitti:

Joo eli ennen nukkumaan menoa kannattaa syödä proteiinia (mielellään hitaasti imeytyvää) ja enrgian lähteeksi rasvaa (esim rypsiöljy,kalaöly..)
Hieman ongelmallinen tilanne mielestäni jos/kun menee heti lihasrääkin jälkeen nukkumaan ilman että on syönyt pariin otteeseen, mutta eiköhän tuokin pelitä kunhan ei ihan tyhjällä koneella kuukahda sängyn pohjalle.

Lue lisää

Eikös melkein kaikki nestemäiset protskuvalmisteet imeydy nopeesti just sen nesteen takia. Siksi juuri kannaittais varmaan vetää jotain kiinteää missä on rotskua. Näin olen jostain lukassut.... mene ja tiedä

Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä! kirjoitti:

Eikös melkein kaikki nestemäiset protskuvalmisteet imeydy nopeesti just sen nesteen takia. Siksi juuri kannaittais varmaan vetää jotain kiinteää missä on rotskua. Näin olen jostain lukassut.... mene ja tiedä

Lue lisää

Totta tuokin on. Kiinteä ruoka imeytyy hitaammin joten esim rahka tai raejuusto käy hyvin illan viimeiseksi ateriaksi, mutta maidosta on valmistettu myös lisäravinteita jotka imeytyvät hitaasti kuten kaseiini/maitoproteiini. Rasvan nauttiminen samalla on myös suotavaa sillä rasva hidastaa proteiinien imeytymistä niin, että imeytymistä tapahtuu pitemmälle yöhön jolloin kroppa myös rakennuspalikoita tarvitsee.Rasva on myös siinä suhteessa hyvä energianlähde ennen nukkumaanmenoa, että unessa ihmisen elimistö käyttää rasvaa ensisijaisena energiana ja hiilihydraatit varastoituvat.

pesukarhu kirjoitti:

Totta tuokin on. Kiinteä ruoka imeytyy hitaammin joten esim rahka tai raejuusto käy hyvin illan viimeiseksi ateriaksi, mutta maidosta on valmistettu myös lisäravinteita jotka imeytyvät hitaasti kuten kaseiini/maitoproteiini. Rasvan nauttiminen samalla on myös suotavaa sillä rasva hidastaa proteiinien imeytymistä niin, että imeytymistä tapahtuu pitemmälle yöhön jolloin kroppa myös rakennuspalikoita tarvitsee.Rasva on myös siinä suhteessa hyvä energianlähde ennen nukkumaanmenoa, että unessa ihmisen elimistö käyttää rasvaa ensisijaisena energiana ja hiilihydraatit varastoituvat.

Lue lisää

tarvitset palautuaksesi ennen kaikkea hiilihydraatteja.

kova lenkki, spinu, combat, kirjoitti:

tarvitset palautuaksesi ennen kaikkea hiilihydraatteja.

Jos hän tulee treeneistä,syö ja menee nukkumaan niin hiilarit kertyvät vain läskiksi, sitä paitsi hiilihydraatit ovat ihmiselle periaatteessa täysin turhia.Proteiinia tarvitaan ja rasvaa tarvitaan ja niistä elimistö pystyy muodostamaan kaiken tarvitsemansa energian/rakennuspalikat. Hiilihydraatteja kannattaa ehdottomasti syödä aamulla/aamupäivällä jolloin kroppa niitä kuluttaa.

pesukarhu kirjoitti:

Jos hän tulee treeneistä,syö ja menee nukkumaan niin hiilarit kertyvät vain läskiksi, sitä paitsi hiilihydraatit ovat ihmiselle periaatteessa täysin turhia.Proteiinia tarvitaan ja rasvaa tarvitaan ja niistä elimistö pystyy muodostamaan kaiken tarvitsemansa energian/rakennuspalikat. Hiilihydraatteja kannattaa ehdottomasti syödä aamulla/aamupäivällä jolloin kroppa niitä kuluttaa.

Lue lisää

hiilarit eivät todellakaan ole turhia kovalle fitnessharrastajalle, mutta kevyesti liikkuvalle aika turhia....hiilarit eivät ole turhia jos treenaa ja kuluttaa niitä anaerobisella harjoittelulla, hiilarivarastoja ei saa täydeksi muilla kuin hiilareilla, sitä ei rasvat ja proteiinit pysty tekemään, vai...miksi hiilarit menee rasvaksi nukkuessa???treenin jälkeenhän keho on valmiimpi vastaanottamaan hiilareita ja myös protskuja....... hiilarivarastojen täydellinen palautuminen vie 24 h, joten kovaa harjoittelevan pitää niitä säännöllisesti saada...eli nukkumaan mennessä kiinteää ruokaa paljon vain, niin riittää yön ajaksi pidemmälle, kaikenlaiset juomat imeytyy AINA nopeammin kuin kiinteä ruoka, vai...

edi kirjoitti:

hiilarit eivät todellakaan ole turhia kovalle fitnessharrastajalle, mutta kevyesti liikkuvalle aika turhia....hiilarit eivät ole turhia jos treenaa ja kuluttaa niitä anaerobisella harjoittelulla, hiilarivarastoja ei saa täydeksi muilla kuin hiilareilla, sitä ei rasvat ja proteiinit pysty tekemään, vai...miksi hiilarit menee rasvaksi nukkuessa???treenin jälkeenhän keho on valmiimpi vastaanottamaan hiilareita ja myös protskuja....... hiilarivarastojen täydellinen palautuminen vie 24 h, joten kovaa harjoittelevan pitää niitä säännöllisesti saada...eli nukkumaan mennessä kiinteää ruokaa paljon vain, niin riittää yön ajaksi pidemmälle, kaikenlaiset juomat imeytyy AINA nopeammin kuin kiinteä ruoka, vai...

Lue lisää

Niin paljon virheitä etten jaksa niitä kaikkia korjata. Suosittelen tutustumaan aiheeseen.

pesukarhu kirjoitti:

Niin paljon virheitä etten jaksa niitä kaikkia korjata. Suosittelen tutustumaan aiheeseen.

Edi aika hyvin kertoi mistä on kysymys.

Hiilihydraatit ovat elimistön polttoainetta, eivät suinkaan turhaa tavaraa.
Kuinka paljon hiilareita tarvitaan, riippuu liikunnan laadusta ja määrästä. Mitä enemmän kestävyysharjoittelua, sitä enemmän hiilareita.
Oletko joskus nähnyt läskin kilpamaratoonarin tai -pyöräilijän?

Hiilihydraatteja tarvitaan n.4-8 g/painokilo/vrk.
Proteiineja n.1-2 g/kg/vrk

Riittävä määrä hiilihydraatteja säästää myös elimistön proteiineja.
Vaikkapa siihen lihasten kasvatukseen.

Opiskele, jos haluat pois s... kirjoitti:

Edi aika hyvin kertoi mistä on kysymys.

Hiilihydraatit ovat elimistön polttoainetta, eivät suinkaan turhaa tavaraa.
Kuinka paljon hiilareita tarvitaan, riippuu liikunnan laadusta ja määrästä. Mitä enemmän kestävyysharjoittelua, sitä enemmän hiilareita.
Oletko joskus nähnyt läskin kilpamaratoonarin tai -pyöräilijän?

Hiilihydraatteja tarvitaan n.4-8 g/painokilo/vrk.
Proteiineja n.1-2 g/kg/vrk

Riittävä määrä hiilihydraatteja säästää myös elimistön proteiineja.
Vaikkapa siihen lihasten kasvatukseen.

Lue lisää

Eipä kannata laittaa sanoja mun suuhuni. En jaksa vääntää asiasta kättä, mutta kuten sanoin niin ihmisen elimistö EI tarvitse hiilihydraatteja! En sanonut, että ne ovat turhia! Niitä ei vain kannata syödä illalla!!

pesukarhu kirjoitti:

Eipä kannata laittaa sanoja mun suuhuni. En jaksa vääntää asiasta kättä, mutta kuten sanoin niin ihmisen elimistö EI tarvitse hiilihydraatteja! En sanonut, että ne ovat turhia! Niitä ei vain kannata syödä illalla!!

Lue lisää

vaikkapa Patrik Borgin, Mikael Fogelholmin ja Hannele Hiilloskorven kirjan "Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön".
Kehonrakentajat usein näillä palstoilla tolkuttavat omia urbaanilegendojaan järkkymättömällä itsevarmuudella, vaikkeivät oikeasti ole opiskelleet ravintotietoutta päivääkään.
Suomen johtavat ravitsemustutkijat kyllä tietävät mistä puhuvat.

kirjastosta kirjoitti:

vaikkapa Patrik Borgin, Mikael Fogelholmin ja Hannele Hiilloskorven kirjan "Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön".
Kehonrakentajat usein näillä palstoilla tolkuttavat omia urbaanilegendojaan järkkymättömällä itsevarmuudella, vaikkeivät oikeasti ole opiskelleet ravintotietoutta päivääkään.
Suomen johtavat ravitsemustutkijat kyllä tietävät mistä puhuvat.

Lue lisää

On tullut kirja jos toinenkin luettua vaan kaikkea ei pidä uskoa mitä kirjoitetaan. Edelleen samasta aiheesta: proteiinit ovat täysin korvaamattomia, samoin rasva, mutta hiilihydraatit eivät. Ihminen voi elää ilman hiilihydraatteja terveestikkin, mutta ilman rasvaa tai proteiinia ei. Jos kulutus on kova niin tottakai kannattaa syödä tarpeeksi energiapitoista ravintoa jolloin hiilihydraatit myös kuuluvat, mutta niitä ei varsinaisesti tarvita! Itsekkin syön hiilareita aamulla,päivällä ja iltapäivällä, mutta en koskaan yötä vasten sillä ihmisen nukkuessa rasva on ensisijainen energian lähde ja hiilihydraatit varastoituvat myöhempää käyttöä varten.Toisin sanoen ne muuttuvat läskiksi!

pesukarhu kirjoitti:

On tullut kirja jos toinenkin luettua vaan kaikkea ei pidä uskoa mitä kirjoitetaan. Edelleen samasta aiheesta: proteiinit ovat täysin korvaamattomia, samoin rasva, mutta hiilihydraatit eivät. Ihminen voi elää ilman hiilihydraatteja terveestikkin, mutta ilman rasvaa tai proteiinia ei. Jos kulutus on kova niin tottakai kannattaa syödä tarpeeksi energiapitoista ravintoa jolloin hiilihydraatit myös kuuluvat, mutta niitä ei varsinaisesti tarvita! Itsekkin syön hiilareita aamulla,päivällä ja iltapäivällä, mutta en koskaan yötä vasten sillä ihmisen nukkuessa rasva on ensisijainen energian lähde ja hiilihydraatit varastoituvat myöhempää käyttöä varten.Toisin sanoen ne muuttuvat läskiksi!

Lue lisää

Olet kirjoitellut monia hyviä viestejä tälle palstalle, mutta kestävyyslajien kohdalla tietämyksesi on ilmeisen heikkoa.

Olet aivan oikeassa siinä, ettei kaikkea lukemaansa kannata uskoa.
Ymmärrystä vaatii erottaa ns. luotettavat ja epäluotettavat lähteet toisistaan.
Todellista viisautta vaatii lukemansa ymmärtäminen, oppiminen ja soveltaminen käytäntöön.

"Terveydellä ja fyysisellä suorituskyvyllä voidaan myydä erilaisia ideologioita ja tuotteita. Näiden markkinoinnissa tieteellisiä tuloksia tulkitaan valikoiden, väärin tai kokonaan unohtaen. Kuluttajalle hämmentäväksi asian tekee se, että markkinointiviesteihin sortuvat myös korkean koulutuksen saaneet henkilöt. Lisäksi jotkut julkisuuden henkilöt, kuten huippu-urheilijat, tukevat "henkilökohtaisin kokemuksin" tieteellisiä tuloksia vääristeleviä väittämiä."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita
(käytetään mm. ammattilaisten oppikirjana)

Kaikki muuttuu läskiksi, kun sitä liikaa syö.
Ihan sama, onko se proteiinia, rasvaa vai hiilihydraatteja.

Valmennuksessa on aina otettava huomioon valmennettavan elämänrytmi ja harjoitteiden laatu.
On nähtävä kokonaiskuva ja tietoa on osattava soveltaa tilanteen mukaan.

Pelkkää proteiinia ja rasvaa syömällä liikkuva ihminen ei kovin pitkään hyväkuntoisena taaperra.
Voimat loppuvat siitä yksinkertaisesta syystä, ettei energiaa saada tuotetuksi elimistön käyttöön riittävän nopeasti.
Kun glykogeenivarastot tyhjenevät, ne voidaan täyttää tehokkaasti vain hiilihydraateilla.

"Mitä pitkäkestoisempaa ja tehokkaampaa liikunta on, sitä enemmän rasituksen aikana käytetään elimistön hiilihydraatteja energiaksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoista. Glykogeenivarastojen riittävyys rasituksen aikana riippuu pääosin glykogeenivarastojen täyttymisasteesta, lähtötilanteesta sekä liikunnan tehosta ja kestosta.
Glykogeenivarastot voivat tyhjentyä noin 1-2 tuntia kestävän kovatehoisen liikunnan aikana. Rasituksen jälkeen nämä huvenneet glykogeenivarastot tulee täyttää seuraavaan harjoitukseen tai kilpailusuoritukseen mennessä.
Glykogeenivarastojen täyttäminen perustuu nopeaan ja tehokkaaseen hiilihydraattien nauttimiseen ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina, jonka jälkeen riittää normaali energiantarpeen kattavan ja hiilihydraatteja sisältävän ruoan nauttiminen. Suhteellisen vähän energiaa kuluttavissa lajeissa (mm. taito- ja voima-nopeuslajit) glykogeenivarastojen korvaaminen on helppoa eikä vaadi erityishuomiota, mutta runsaasti energiaa kuluttavissa lajeissa (kestävyyslajit, monet palloilulajit ja mailapelit) glykogeenin palautuminen on usein puutteellista ja vaatii erityistä huomiota hiilihydraattipitoisen ja tarpeeksi energiatiheän ravinnon valitsemiseen.
.....
Glykogeenivarastojen täyttyminen lähes tyhjistä varastoista kestää parhaimmillaankin noin vuorokauden. Jotta varastot voivat täyttyä tehokkaasti, tulee rasitusta seuraavan vuorokauden energiansaannin vastata kulutusta. Muussa tapauksessa ravinnon hiilihydraatteja käytetään enemmän energiantuottoon ja vain pieni osa varastoidaan glykogeeniksi.
Glykogeenivarastojen maksimaalinen palautuminen saadaan alkuun nauttimalla noin 1-1,5g hiilihydraattia kehon painokiloa kohti rasitusta seuraavan tunnin aikana.
.....
Tehokkaan glykogeenin palautumisen jatkamiseksi hiilihydraattien sopiva kokonaismäärä seuraavan vuorokauden aikana on kestävyyslajien urheilijoilla 6-8g/kg.
Ääritapauksissa lähes tyhjät glykogeenivarastot voidaan täyttää vuorokauden aikana nauttimalla jopa 10-12 g/kg hiilihydraatteja. Näin tehokas "glykogeenitankkaus" voi olla hetkellisesti tarpeellista kovan kilpailuruuhkan keskellä - muun muassa palloilulajien turnaukset, pyöräilyn etappiajot - tai kovan harjoituskauden aikana kestävyyslajeissa. Lajeissa, joissa energiankulutus (ja siten glykogeenin kulutus) on vähäisempi ei harjoituksen jälkeisen ja vuorokautisen hiilihydraattien nauttimisen tarvitse olla yhtä suurta.
.....
Nopeasti imeytyvät eli suuren glykemiaindeksin hiilihydraatit ovat suositeltavin valinta harjoituksen jälkeisiksi hiilihydraateiksi. Hiilihydraatit, joiden glykemiaindeksi on suuri, voivat olla jopa kaksinkertaisesti tehokkaampia glykogeenin palauttajia kuin hyvin pienen glykemiaindeksin hiilihydraatit. Tämä vaikutus johtuu sekä nopeammasta imeytymisestä että suuremmasta insuliinivasteesta. Hiilihydraatin lähteen muodolla (neste vs. kiinteä) ei ole merkitystä glykogeenin palautumisen kannalta, joten esimerkiksi nestemäiset glukoosipolymeeripohjaiset hiilihydraattivalmisteet ja vähäkuituiset viljavalmisteet ovat yhtä tehokkaita glykogeenin palauttajia.
Mitä nopeammin hiilihydraattien nauttiminen aloitetaan rasituksen jälkeen, sitä tehokkaammin glykogeenivarastot palautuvat.
Ensimmäisinä liikunnan jälkeisinä tunteina lihassolut varastoivat normaalia tehokkaammin glykogeenia, koska glykogeenia syntetisoivan entsyymin aktiivisuus ja insuliinista riippumaton glukoosin imeytymismekanismi soluun on tehostunut. Nämä tunnit tulisikin käyttää hyödyksi.
Lisääntyneen varastointikyvyn lisäksi pelkästään lisääntynyt varastointiaika ennen seuraavaa suoritusta suosii hiilihydraattien nauttimista mahdollisimman pian harjoittelun jälkeen. Tilanteissa, joissa palautumisen tulee olla erittäin nopeaa, tulee hiilihydraattia nauttia jo rasituksen aikana 30-60g/t, esimerkiksi urheilujuomana."

Liikkujan ravitsemus - teoriasta käytäntöön: Borg/Fogelholm/Hiilloskorpi 2004 Edita