Yksin- ja yhteishuoltajuudesta kysymys.

yhteishuoltajuudessa etävanhempi saa vain lisää oikeuksia ja muodollisia velvoitteita, joita laki ei kuitenkana valvo. Miksi ihmeessä sitten "kannattaa" edes valita yhteishuoltajuus, kun siitä lähivanhempi saa vain turhia päänvaivoja. Tai ei siis tietenkään silloin, jos homma toimii hyvin, mutta kyseessä on nyt isä, joka vain vaatii itselleen kaiken haluamansa, määrää itse tapaamiset, muttei todellakaan rahallisesti tai muutenkaan avusta lasten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Maksaa elatusmaksua alle minimin ja kuluttaa omana elämäänsä reilusti enemmän, kuin minulla ja lapsilla on kuukaudessa tuloja =(

Yh-äiti kirjoitti:

yhteishuoltajuudessa etävanhempi saa vain lisää oikeuksia ja muodollisia velvoitteita, joita laki ei kuitenkana valvo. Miksi ihmeessä sitten "kannattaa" edes valita yhteishuoltajuus, kun siitä lähivanhempi saa vain turhia päänvaivoja. Tai ei siis tietenkään silloin, jos homma toimii hyvin, mutta kyseessä on nyt isä, joka vain vaatii itselleen kaiken haluamansa, määrää itse tapaamiset, muttei todellakaan rahallisesti tai muutenkaan avusta lasten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Maksaa elatusmaksua alle minimin ja kuluttaa omana elämäänsä reilusti enemmän, kuin minulla ja lapsilla on kuukaudessa tuloja =(

Lue lisää

ihmettelen samaa mitä sinäkin että ymmärränkö oikein, sama tilanne meillä ei toimi yhteishuoltajuus, yleinen käytäntö olis että etä vanhempi ottais lapset yöksikin, mutta kaikilla ei ole niin, tässä tapaukasessa etävanhempi ei ota vaikka on monia keinoja tarjottu ja mikään ei käy kuin päivätapaamiset,ei muka osaa hoitaa lapsiaan ja elatustuesta ei maksa edes minimiäkään vaan siitäkin vain puolet , loppuosan maksaa kela, jolle tämäkin asia on nyt siirtynyt.vaikka töissäkäyvällä luulisi olevan varaa ja sen palkan mukaan laskettuna oikeasti pitäisi maksaa vähintään300e. eipä tämäkään isä mitään osta ,huvittelee vain uusperheensä kanssa ja laittaa rahansa menemään. mua ei hetkauta sen uus perhe ja menonsa, kunhan pitäis lastensa tapaamiset aisoissa ja ottais lapsensa myös yöksikin niin että ei tarvi valhella joka puolella että ex ei anna tavata lapsiaan , itse kun monet kerrat jättäny väliin. tuntuuko tämä jonkun mielestä oikealta?mun mielestäni ei , hän sais ottaa lapsensa pidemmäksikin aikaa, mutta hän ei halua, olisiko täm' sitä exän kiusaamista ja ja vääristellä myös asioita.

minä vai kirjoitti:

ihmettelen samaa mitä sinäkin että ymmärränkö oikein, sama tilanne meillä ei toimi yhteishuoltajuus, yleinen käytäntö olis että etä vanhempi ottais lapset yöksikin, mutta kaikilla ei ole niin, tässä tapaukasessa etävanhempi ei ota vaikka on monia keinoja tarjottu ja mikään ei käy kuin päivätapaamiset,ei muka osaa hoitaa lapsiaan ja elatustuesta ei maksa edes minimiäkään vaan siitäkin vain puolet , loppuosan maksaa kela, jolle tämäkin asia on nyt siirtynyt.vaikka töissäkäyvällä luulisi olevan varaa ja sen palkan mukaan laskettuna oikeasti pitäisi maksaa vähintään300e. eipä tämäkään isä mitään osta ,huvittelee vain uusperheensä kanssa ja laittaa rahansa menemään. mua ei hetkauta sen uus perhe ja menonsa, kunhan pitäis lastensa tapaamiset aisoissa ja ottais lapsensa myös yöksikin niin että ei tarvi valhella joka puolella että ex ei anna tavata lapsiaan , itse kun monet kerrat jättäny väliin. tuntuuko tämä jonkun mielestä oikealta?mun mielestäni ei , hän sais ottaa lapsensa pidemmäksikin aikaa, mutta hän ei halua, olisiko täm' sitä exän kiusaamista ja ja vääristellä myös asioita.

Lue lisää

Oiotaanpa nyt noita pahimpia:

"meillä ei toimi yhteishuoltajuus, yleinen käytäntö olis että etä vanhempi ottais lapset yöksikin, mutta kaikilla ei ole niin, tässä tapaukasessa etävanhempi ei ota"

Huoltajuusmuodolla (yhteis- vai yksinuoltajuus) ei ole mitään tekemistä tapaamisoikeuden kanssa. Kummassakin tapauksessa lapsella on täsmälleen sama oikeus tavata toista vanhempaansa. Huoltajuusmuoto määrää ainoastaan sen, kuka (molemmat vanhemmat yhdessä vai toinen vanhempi yksin) tekee lasta koskevat päätökset.


"elatustuesta ei maksa edes minimiäkään vaan siitäkin vain puolet , loppuosan maksaa kela, jolle tämäkin asia on nyt siirtynyt.vaikka töissäkäyvällä luulisi olevan varaa ja sen palkan mukaan laskettuna oikeasti pitäisi maksaa vähintään300e"

Lapsen elatuksen tarve on lapsen iästä riippuen vajaa 500 euroa kuussa. Tästä lapsilisä (ja mahdollinen yksinhuoltajakorotus) kattaa satasen tai enemmän. Loppuosa jaetaan elatusvelvollisten (vanhempien) kesken elatuskyvyn suhteessa. Myös sinulla on aivan yhtälainen velvollisuus elättää lastasi kuin sillä etävanhemmalla. 300 elatusmaksuja tuomitaan ainoastaan tilanteissa, missä etä on todella hyvätuloinen ja lähivanhempaa ei töiden teko ja lastensa elättäminen pätkääkään kiinnosta, ja hyvin harvoin silloinkaan. Tietenkin jos kuulut tähän jälkimmäiseen ryhmään, voit koittaa sysätä oman vastuusi kokonaan sille toiselle.


"eipä tämäkään isä mitään osta ,huvittelee vain uusperheensä kanssa ja laittaa rahansa menemään."

Maksettuaan sovitun/tuomitun elatusmaksun etä on vastuunsa hoitanut (eli myös ostanut lapsille sen, mitä lasten kohtuudella on katsottu tarvitsevan). Muut tienaamansa rahat jokainen saa käyttää ihan mihin haluaa. En minä ainakaan niitä ex-kumppanini talouden parantamiseen pistäisi.


Jos haluat lapsillesi paremman elintason, hanki paremmat tulot. Sitä se lähivanhempana olo tarkoittaa. (Itse olen muuten myös lähivanhempi, ettei tästä tekstistä joku vedä vääriä johtopäätöksiä.)

Yh-äiti kirjoitti:

yhteishuoltajuudessa etävanhempi saa vain lisää oikeuksia ja muodollisia velvoitteita, joita laki ei kuitenkana valvo. Miksi ihmeessä sitten "kannattaa" edes valita yhteishuoltajuus, kun siitä lähivanhempi saa vain turhia päänvaivoja. Tai ei siis tietenkään silloin, jos homma toimii hyvin, mutta kyseessä on nyt isä, joka vain vaatii itselleen kaiken haluamansa, määrää itse tapaamiset, muttei todellakaan rahallisesti tai muutenkaan avusta lasten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Maksaa elatusmaksua alle minimin ja kuluttaa omana elämäänsä reilusti enemmän, kuin minulla ja lapsilla on kuukaudessa tuloja =(

Lue lisää

Miksi ihmeessä etävanhemman pitäisi maksaa enemmän kuin hänen osuudekseen lapsen kohtuullisesta tarpeesta on katsottu?

Mikset itse hanki paremmin palkattua työtä?

Vai oletko säälittävä reppana, joka ei halua kantaa vastuuta itsestään ja lapsestaan, vaan haluaa vain elellä mukavasti muiden kustannuksella. Näitä tapauksia on valitettavan paljon...

..... kirjoitti:

Oiotaanpa nyt noita pahimpia:

"meillä ei toimi yhteishuoltajuus, yleinen käytäntö olis että etä vanhempi ottais lapset yöksikin, mutta kaikilla ei ole niin, tässä tapaukasessa etävanhempi ei ota"

Huoltajuusmuodolla (yhteis- vai yksinuoltajuus) ei ole mitään tekemistä tapaamisoikeuden kanssa. Kummassakin tapauksessa lapsella on täsmälleen sama oikeus tavata toista vanhempaansa. Huoltajuusmuoto määrää ainoastaan sen, kuka (molemmat vanhemmat yhdessä vai toinen vanhempi yksin) tekee lasta koskevat päätökset.


"elatustuesta ei maksa edes minimiäkään vaan siitäkin vain puolet , loppuosan maksaa kela, jolle tämäkin asia on nyt siirtynyt.vaikka töissäkäyvällä luulisi olevan varaa ja sen palkan mukaan laskettuna oikeasti pitäisi maksaa vähintään300e"

Lapsen elatuksen tarve on lapsen iästä riippuen vajaa 500 euroa kuussa. Tästä lapsilisä (ja mahdollinen yksinhuoltajakorotus) kattaa satasen tai enemmän. Loppuosa jaetaan elatusvelvollisten (vanhempien) kesken elatuskyvyn suhteessa. Myös sinulla on aivan yhtälainen velvollisuus elättää lastasi kuin sillä etävanhemmalla. 300 elatusmaksuja tuomitaan ainoastaan tilanteissa, missä etä on todella hyvätuloinen ja lähivanhempaa ei töiden teko ja lastensa elättäminen pätkääkään kiinnosta, ja hyvin harvoin silloinkaan. Tietenkin jos kuulut tähän jälkimmäiseen ryhmään, voit koittaa sysätä oman vastuusi kokonaan sille toiselle.


"eipä tämäkään isä mitään osta ,huvittelee vain uusperheensä kanssa ja laittaa rahansa menemään."

Maksettuaan sovitun/tuomitun elatusmaksun etä on vastuunsa hoitanut (eli myös ostanut lapsille sen, mitä lasten kohtuudella on katsottu tarvitsevan). Muut tienaamansa rahat jokainen saa käyttää ihan mihin haluaa. En minä ainakaan niitä ex-kumppanini talouden parantamiseen pistäisi.


Jos haluat lapsillesi paremman elintason, hanki paremmat tulot. Sitä se lähivanhempana olo tarkoittaa. (Itse olen muuten myös lähivanhempi, ettei tästä tekstistä joku vedä vääriä johtopäätöksiä.)

Lue lisää

sitä minäkin ihmettelen, että mikseivät ihmiset hanki asioista faktatietoa sen sijaan, että täällä käydään marisemassa ja natisemassa "selän takana"..?! Valitetaan omaa ja lasten kurjuutta, ja kadehditaan etä-exän uusperhe-elämää sen sijaan, että yritettäisiin itse tehdä jotain tilanteen eteen!
Juu ja minä olen myös lähivanhempi - ja huomannut ajat sitten, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa, myös lapseni etäisän kanssa.

Yh-äiti kirjoitti:

yhteishuoltajuudessa etävanhempi saa vain lisää oikeuksia ja muodollisia velvoitteita, joita laki ei kuitenkana valvo. Miksi ihmeessä sitten "kannattaa" edes valita yhteishuoltajuus, kun siitä lähivanhempi saa vain turhia päänvaivoja. Tai ei siis tietenkään silloin, jos homma toimii hyvin, mutta kyseessä on nyt isä, joka vain vaatii itselleen kaiken haluamansa, määrää itse tapaamiset, muttei todellakaan rahallisesti tai muutenkaan avusta lasten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Maksaa elatusmaksua alle minimin ja kuluttaa omana elämäänsä reilusti enemmän, kuin minulla ja lapsilla on kuukaudessa tuloja =(

Lue lisää

Yhteishuoltajuus on Suomessa pakko valita, ellei ole tosi painavia perusteita yksinhuoltoon. Yhteishuoltajuudessa annetaan vain etävanhemmalle mahdollisuus sählätä enemmän tapaamisten kanssa. Kukaanhan ei voi pakottaa etävanhempaa tapaamaan lastaan. Lähivanhemman on siksi usein kannettava koko vastuu.

Kuulin uutisissa vastikään, että muualla on yksinhuoltajia paljon enemmän kuin Suomessa. Kymmeniä prosentteja. Suomessa yhteishuolto on silti vain näennäistä. On se hienoa, että paperilla on erolapset lähestulkoon kaikki yhteishuollossa, mutta käytännössä varmaan pienempi % kuin muualla...

Paskat ittelles, sori. Minun ja exän tulot samansuuruiset. Suostuin oikeudessa "kohtuullistamaan" elatusmaksuja 150e/kk, koska ex sinnikkäästi asuu yksin leveämmin ja kalliimmin kuin minä ja kaksi teini-ikäistä lastaan.

Kertaakaan teinit eivät ole isänsä sotkuhuushollissa viihtyneet edes yhtä yötä, saati jokatoista viikonloppua, kuten tunteja (turhaan) väännetyssä tapaamissopimuksessa lukee. Vanhempi pyrähti viimeksi isällään viime kesänä hakemassa tavaroitaan (muutimme keväällä). Nuorempi on käynyt pari kertaa kesän jälkeen koulusta tullessaan. Se ei ole mikään ihme, sillä isänsä ei osaa hoitaa edes itseään. Ei välitä ihmisistä. Lapset ovat pelkkä ikävä menoerä ja riesa. Sitten ihmettelee, kun he eivät käy hänen luonaan. Ylisuurta ja kallista asuntoaan ei tietenkään pidä suurena kulueränä.Mutta kun lapset ovat luonani, niin minulle ei tule heistä mitään, ei kerrassaan mitään kustannuksia. Pitää maksamiaan minimielareitaan aivan järisyttävän suurena summana.

Näkökulmaa lisätäkseni täytyy myös mainita, että kun olin esim. matkalla yhden nuoren kanssa vielä silloin kun asuimme yhdessä . Kolmas ja kaikista vanhin lapsi asui silloin myös vielä kotona. Jätin lasten isälle ruokarahaa selkeäsanaisesti LASTEN ruokiin. Tämä oli kuitenkin käyttänyt ne omiin kaljoihinsa ja muihin omiin herkkuihin.Vieläpä leveillyt lapsille sillä!

Lapsia ei missään tapauksessa olisi voinut antaa exälle hoitoon. Siksi erosin vasta sitten kun he olivat kaikki täyttäneet 12v. Muuten olisi tullut oikeusriita siitäkin asiasta. On se kumma, että ex sanoi useaan otteeseen, että joutuisi hukkaan ja pulaan lasten kanssa. Kun erosimme, hän oli tasaveroinen huoltaja, mielestään.

Elatusmaksujen kanssa ei kikkailla yhtään mitään. Se sopimus mikä oikeudessa on saatu väännetyksi, on se ja siinä. Ei voi muuttaa. Sossusta ei saa mitään.

Onneksi on ystäviä, joiden kautta saa esim. erinomaisia käytettyjä tietokoneita, ohjelmia. Käytettyjä, mutta uudelta näyttäviä vaatteita/urheiluvälineitä ym. Fillareiden huoltoa. Kuljetuspalveluja ym. Silti olisin suonut lapsille kunnon isän, joka välittää. Jolla olisi edes hyvä tahto. Joka ei ainakaan kiusaisi lapsiaan.