minua kiinnostaisi kuulla juuri sinun tarinasi, jos sinulla on kerrottaavaa
siitä kun joku on sinut jättänyt, niin miten olet päässyt tuskasta yli, vai oletko?
palkitsen tarinat myötätunnolla ja rukouksella sinun puolestasi, jos sitä tarvitset :)
en siis aio lohduttaa sinua, vaan haluan huomata miten monta meitä on ja sen että yhtä monta on tarinaakin
kiitos...
siitä kun joku on sinut jättänyt, niin miten olet päässyt tuskasta yli, vai oletko?
palkitsen tarinat myötätunnolla ja rukouksella sinun puolestasi, jos sitä tarvitset :)
en siis aio lohduttaa sinua, vaan haluan huomata miten monta meitä on ja sen että yhtä monta on tarinaakin
kiitos...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kauan sitten minäkin rakastuin,olin tietty nuori mutta yhä vieläkin tavoilleni uskollinen.
Seurustelu alkoi kesän kynnyksellä jatkui aikansa, tuli kihlat tuli pappi. Tuli lapsi,toinen ja kolmaskin ja he kasvoivat.
Kävin työssä ja palasin illoin,en koskaan juopuneena mutta usein väsyneenä.En vaatinut milloinkaan valmiiksi laitettua ruokaa,kahvia tai mitään muutakaan. Olihan jo lasten parissa äidillä liiaksi työtä.
Iltaisin leikin heidän kanssaan,piirtelin ja vehtasin. Paimensin pihoilla,milloin etsien missä ovat. Milloin leivottiin,milloin tehtiin mitäkin. Valvoin päiväunien aikaan ja äiti sai levätä,tai olin vain pyykillä. Siivoilin tai kokkasin. Niin vuodet vierivät kauan,sitten tuli ovesta kuningas alkoholi. Ylväästi astellen ja kantaen merkkiä Prinssi Eversti,tuo hunajankeltainen. Kimaltaen kuin kullattu pinta ja tuoden vaimoparalle iloa ja riemua.
Usein varoittelin kaikesta,kerroin miten lopulta käy. Sanoinpa mitä hyvänsä,ei uskottu olin valehtelia.Olin se joka ei tehnyt mitään,olin kaikkea mitä humalainen ihminen voi sanoa.
Viimein sanoin,ehkä on paras että huonona poistun
etten ole tielläsi ja niin tein.
Mutta mukavinta oli se,olin saanut opettaa hänelle kaiken koska hän ei osannut mitään.
Tuona hetkenä kun poistuin,hän seisoi ovella ja sanoi "kiitos kun opetit niin paljon".
Totesin vain,pääasia kun kelpasi. Käännyin ja suljin oven hiljaa.
Nyt yksin ollen kahden kisuni kanssa,tulee mieleen.Kuinka monta hyvää ihmistä minulta onkaan samainen kuningas vienyt,
Rohkenen kommentoida tätä seuraavaa:
"Kuinka monta hyvää ihmistä minulta onkaan samainen kuningas vienyt"
Tässä lauseessa oli jotain mistä en välttämättä pidä. Tunnetko olevasi marttyyri, vai parempi ihminen kuin nämä "hyvät ihmiset"?
Miksi annoit rakkaasi alkoholille, luovutit oikein, lähtemällä pakoon, mukamas huonona.
Kirjoituksestasi päätellen olit kaikki tekevä isä teidän perheessä ja kuitenkin käytit nimimerkkiä " Niin huono isä".
Pyydän anteeksi etten voi kommentoida kirjoitustasi, sanomalla kuinka hyvä sinä olitkaan, kuinka epäoikeudenmukaista elämä on sinulle ollut tai että olisit ansainnut parempaa jne.
puolustat juoppoja?
löydä tekstistäni mitään sellaista lausetta, joka kuvaisi minun "puolustavan" alkoholistia. Miksi tulkitsit viestini niin?
tulin jätetyksi.
järkytyin - itkin - petyin - suutuin - vihasin - raivosin - ryyppäsin - itkin - itkin - jäädytin sydämeni.. - annoin anteeksi - rakensin elämäni uudelleen.
aika auttaa, vaikkai kliseeltä se kuulostaakin.
Olipa hyvin tiivistettynä se mitä olen kokenut viimeisen puolen vuoden aikana.Keväällä tapasin enkelini uudestaan yhteisestä "toiveesta".Hän tosin edelleen naimisissa, josta tilanteesta en ollut varma.Yhteinen laulu/kararaokeharrastuksemme veivät meitä silti tilaisuuksiin yhdessä,.Varoin rakastumasta häneen ,koska hänhän oli toisen oma ja äiti.Yritin pysyä ystävänä ja tapailin kavereitani entiseen malliin.Huomasin kuitenkin ajattelevani ystävääni enemmän ja enemmän.Vappuna keskustelimme kiusallisista tunteistamme ja pian sen jälkeen erosimme syystä että;minä tunsin rakastuneeni tähän enkelimäiseen olentoon ja sovimme ,ettemme voi elää näin ja loukata toisia osapuolia .Kesä meni poismuistamisen harjoittelussa.Olin kylmettänyt itseni muilta suhteiltaja panostin harrastuksiin ja erossa asuviin lapsiini.Sisällä kyti kuitenkin liekki kauniista suhteestamme.Sain tekstiviestin jota pelkäsin ja odotin yhtä paljon.Hän haluaisi tavata.Tapasimme siellä missä enkelin voi tavata ;kirkon portailla.Hänen siipensä olivat tosin käpertyneet kehonsa ympärille, mutta kasvonsa loistivat.Alkusyksyn olemme käyneet enemmän tai vähemmän kauniita asioita läpi ,onhan ihminen tunteiden ristiaallokossa ,jossa ex ja lapsi repivät ihmistä joka suuntaan.Kaikki uudelleenrakennus/avioeromenetelmät eivät ole meillä onnistuneet ja viikottain olemme päätyneet tuskallisiin mustasukkaisuus- ja ristiriitaisuusmyrskyihin. Toivon kuitenkin hänet saavani joskus pitää sylissäni ja hänen ymmärtävän
kuinka paljon hänestä välitän.Aika parantaa haavat ja siksi minun pitää antaa hänelle aikaa, oli hänen lopullinen ratkaisunsa mikä tahansa. Näen kuitenkin hänet hymyilevänä, onnellisena mieluumminkuin siipirikkona enkelinä.