naiselle ei valtaa

niin voit päättää minkä merkkistä muonaa syötte ja mitä kanavaa telkkarista katselette. Ulosmenoaikojen suhteen saatat joutua joustamaan hänenkin kanssa asuessasi.

Jos ei tuo kuitenkaan ole tulevaisuuden tavoitteesi, niin varo ettei naisesi vaan näe tuota kirjoitelmaasi. ;)

mies puhuu asiaa.Sehän ontäysin selvää ettei naaisten rajoitetulla aivokapasiteetilla pysty mitään suurempia linjoja vetpämään,jäähän heille toki,tiskaaminen ruoan laitto jaa pyykkääminen.Hehän ovat luotu siihen hommaan ja pitävät siitä kun voivat palvella miestä.

naisista tosin saattaa olla älykkäämpiä.... kuten minä. Heh. Mitäs sitten tehdään.

Kyllä miehissäkin tyhmiä on, voi voi....

Just noin mekin ajattelimme. Siksipä päätimme, että mieheni hoitaa isot asiat ja minä pienet asiat.

Nyt on yhteiseloa takana jo kolmattakymmentä vuotta. Eikä isoja asioita ole vielä tullut.

Ja tämän viisaan tunnelmapalan meille tarjosi herra Tohvelisankari, nyrkin ja hellan välistä, oletan :D

riippuu vähän naisesta. Minun perheessä se ei kyllä onnistu, tasa-arvo tai ei mitään.
Taitaa olla sulla jotenkin aika antiikkinen kasvatus. No tiedoksi vain, että tällä vuosituhannella se on vanhanaikaista. Et tunne naisia yhtään, vain kuvitelmia ja stereotypioita.
Kasvahan vähän vielä. Sitäpaitsi minun valtaani minun ratkaisuihini ei voida ottaa pois, en minäkään silti yritä ottaa mieheltä sen oikeuksia pois. Molempi parempi.

Yllättävä kyllä mun on vastattava, että ap. puhuu asiaa, vaikka nainen olenkin! Olen jo vuosia seurannut vamhempieni eloa ja tullut tähän päätökseen. Äitini on pirttihirmu, joka kaipaa vierellen vahvaa miestä tarvittaessalyömään nyrkkiä pöytään. Valitettavasti hän ei ole itse näe asiaa ja on tyytymätön nössö miehensä kanssa. Mies kannattelee vaimoa ja antaa perheelle turvaa rakentamalla rajoja myös vaimolle.

Mies ottaa kantaa isoissa asioista ja nainen voi päättää pikkuasioista.

Isoja asioita:
- globaalit ilmiöt ja niiden spekulointi
- maailmanpolitiikka ja sen ilmiöiden ihmetteleminen

Pikkuasioita:
- talonhankinta/myynti
- auton hankinta/myynti (myös merkin valinta)
- perheen pyörittämiseen liittyvät asiat lapset
- muutto paikasta toiseen
- yhteiset lomamatkat
- kotimaan politiikka ja äänestyskäyttäytyminen

Mies voi ilmaista mielipiteensä seuraavista asioista kysyttäessä, mutta sen voi jättää huomiotta, jos nainen näin tahtoo:

Miehen mielipiteen ilmaisuvapaus kysyttäessä:
- kodin remontointi
- keittiöremontin ajankohta
- pesuhuoneremontti
- sisustukseen liittyvät asiat
- naisen vaatetukseen liittyvät asiat
- ruokatottumukset
- harrastukset
- ystävien kanssa meneminen

Miehen vapaa päätäntävalta:
- alushousujen koko(mallin päättää nainen)
- auton pesu(ajankohdan päättää nainen)
- kaikkien kotitöiden tekeminen, eli aloituspäätös, ajankohdan päättää nainen


Yhteinen päätäntävalta:
- toimitaan naisen mielen mukaan, johon mies mukautuu(vaihtoehdoton)

toimii näin että nainen on miehelle alamainen ja mies kunniotta naista kaikessa.

Jokaisella on vahvuutensa. Meillä mies pitää rahankäytölliset asiat paremmin kunnossa kuin minä, ja rajoittaa vähän ylisuuria kuvitelmiani remontin helppoudesta tms. =) Mutta kun mies koostaa ruokavalionsa pussimuussista ja coca colasta eikä ole kolmenkymmenen vuoden ikään mennessä oppinut, että pyykkiä kannattaa pestä ENNEN kuin kaikki puhtaat sukat / alushousut ovat loppuneet, en kyllä uskaltaisi laskea kaikkea päätösvaltaa hänen käsiinsä...

Sinä varmaan ainakin.

Meil ainakin asia etenee niin, että nainen ehdottaa asioita ja mikäli koen ne fiksuiksi niin ne sitten toteutetaan. Jokaiseen jonninjoutavuuteen nyt ei voi lähteä mukaan ja silloin vaimoke ymmärtää kun ne järkevästi perustelee. Hyvin on menny jo pitkän aikaa. Meidän perheessä ainakin se valta on minulla eikä sen kanssa ole mitään ongelmia ollut, vaikka kumpikin ollaan voimakastahtoisia ihmisiä. Riidellään kyllä, mutta riidat sovitaan.

Ainakin toi oma eukko-kultani häsää aina välistä vähän turhaa, ja ymmrtää sen itsekkin. Sitten pitää vaan todeta et otappas nyt rauhallisesti ja mieti uudestaan. Asioista keskustellaan ja perustellaan, sit riidellään, ja sit ymmärretään. Kuitenkin yleensä minun sana on lopullinen. En tiedä miks, mut niin se vaan menee. Kumpiki on tyytyväisiä, asiasta on puhuttu ja näin se homma vaan luonnostaan toimii.

Sen viel sanon et sovinisti en ole enkä vaimonhakkaajaksi halua. Meiän perheessä arvostetaan ja kunnioitetaan toista ja sen mielipiteitä. Kuunnellaan ja sit myönnetään ku oltiin väärässä, puolin ja toisin. Kyllä sitä meikäläinenki muutaman kerran on ehtiny väärässä oleen tän elämän aikana, ei montaa kertaa mut jokunen. Emäntä kyllä tietää et sit sanon anteeksi ku väärässä oon. Ehkä parhaan vaimokkeen oon itelleni löytäny, ei turhista kitise enkä minä sille. Ruokaa ollaan saatu aina ku on nälkä, eikä paskaankaan olla hukuttu. Autoki liikkuu ja renkaatki siinä on, sit ku vuodenaika vaihtuu niin ne renkaat vaihdetaan, joko yhdessä tai erikseen, tai sit komennetaan naapurin kakara vaihtaan ja annetaan sille 5 euroa. Jos pitää juopotteleen lähtee niin sit mennään, yhdessä tai erikseen. Ei siinä tarvi toista kytätä eikä pelätä et se jonku löytäs. Sitä ku alkaa pelkään niin saat joka helevetin sekunnin sitä miettiä. Me ollaan sanottu toisille ja sovittu et ihmisten kans saa puhua, hauskaa pitää, mutta jos mukaan pitää lähtee niin sit soitetaan kotia ensin ja sanotaan et asiat on näin. Ei oo vielä puheluja tullu.

Teettä ihmiset ihan liian vaikeeta elämästä. Sovinistit ja feministit on kaikki perseestä, eikä ikinä oikeesti onnellisia. Sitä pitää vaan olla ja lopettaa se kaiken maailman kiukuttelu, eihän siitä mitään tuu ku periaatteita on niin perkeleesti, että ei sekaan mahdu. Pitää niellä se kaikki ylpeys ja istua penkkiin ja puhua asioista. Huutaa vaikka kurkkusuorana, mut pahasti ei saa sanoa ja lopuksi pitää ottaa kunnolla kiinni, halata, pussata ja sanota et taian kuitenki rakastaa sua aika paljon, vaikka vähä omituinen ootki.

Erään viisaan sanoin:

Kun keskustelet mielipiteestä typeryksen kanssa, on kuin pitäisit lyhtyä sokean edessä. De Gaston