Mua kiinnostais tietää kuinka kauan seurustelitte ennenkuin muutitte yhteen tyttö- tai poikaystävän kanssa? Kuinka kauan olette asuneet nyt yhdessä vai oletteko kenties jo eronneet? Entäs mitenkä menee tällä hetkellä?
Musta tuntuu että ihmiset usein kiirehtii noissa asioissa. Ku itellä on se periaate että hiljaa hyvää tulee.
Hiljaa hyvää tulee!
tuihtu
32
2828
Vastaukset
- tyttönen vain
Ehdimme seurustella lähes viisi vuotta ennen yhteenmuuttoa, syynä hyvin nuori ikäni. Ensi kuussa on vuosi vietetty saman katon alla, eikä vielä ole tullut esiin yhtään syytä, miksi yhteenmuuttopäätös olisi ollut väärä... ehtihän tuota hyvin miettiä ja tutustua =)
- morsian.
Ei mekään kiirettä olla pidetty, vaikka jonkun mielestä nopeasti mennytkin.
1kk seurusteltu (plus muutama kuukausi tunnettu) ja päätettiin muuttaa yhteen, pari kuukautta meni ja saatiin asunto, siitä pari kuukautta ja kihloihin, nyt asutaan ja ollaan yhdessä kolmatta vuotta ja odotellaan esikoista ;) Hyvin menee!- olikohan toi vitsi?
Teillä on kyllä mielestäni supernopeaa toimintaa.
- oioi
Mekää ei olla kiirehditty, vaikka nopeasti ollaan edetty. Nuoriakin vielä ollaan, minä neljännestä vaille 19 ja poikaystävä 24½. Yhteenmuutosta ollaan sovittu, ja muutetaan maaliskuun alusta tai myöhemmin, riippuu miten kämppää löytyy. Kihloihi mentiin viime viikonloppuna. Naimisiinmenoa suunniteltu jo ens kesäksi. (Siitä pari vuotta (opiskelu) ja vois yrittää lasta.) Ei tässä olo ole kyllä yhtään kiirehtiväinen, vaikka joku varmastikin kauhistelee tätä tahtia. ;) Mut hyvältä (oikealta) tää tuntuu, ja sehän se tärkeintä on, vai mitä? :)
- oioi
oioi kirjoitti:
Mekää ei olla kiirehditty, vaikka nopeasti ollaan edetty. Nuoriakin vielä ollaan, minä neljännestä vaille 19 ja poikaystävä 24½. Yhteenmuutosta ollaan sovittu, ja muutetaan maaliskuun alusta tai myöhemmin, riippuu miten kämppää löytyy. Kihloihi mentiin viime viikonloppuna. Naimisiinmenoa suunniteltu jo ens kesäksi. (Siitä pari vuotta (opiskelu) ja vois yrittää lasta.) Ei tässä olo ole kyllä yhtään kiirehtiväinen, vaikka joku varmastikin kauhistelee tätä tahtia. ;) Mut hyvältä (oikealta) tää tuntuu, ja sehän se tärkeintä on, vai mitä? :)
että ollaan seurusteltu vasta puoli vuotta :D
- tuihtu
oioi kirjoitti:
että ollaan seurusteltu vasta puoli vuotta :D
Olette seurustelleet niin lyhyen aikaa että olette nyt alkuhuumassa hätiköimässä, jolloin ei vielä näe ihmisen huonoja puolia. Entäs sitten ku karu arki astuu enemmin tai myöhemmin kuvioihin? oletteko miettineet sinne asti? muista mitä sanoin 20 vuoden päästä.
- Yx mies vaan.
tuihtu kirjoitti:
Olette seurustelleet niin lyhyen aikaa että olette nyt alkuhuumassa hätiköimässä, jolloin ei vielä näe ihmisen huonoja puolia. Entäs sitten ku karu arki astuu enemmin tai myöhemmin kuvioihin? oletteko miettineet sinne asti? muista mitä sanoin 20 vuoden päästä.
Me tunnettiin vaimon kanssa vuosi, alettiin seurustelemaan 2kk ja kihloihin, siitä 2kk ja naimisiin ja samalla yhteen muutto kun naimisiin mentiin.
Nyt oltu yhdessä 16 vuotta ja menty normaalisti välillä ylä, valillä alamäkiä.
Tuulta on edelleen purjeissa reilusti, einkä ole ollenkaan pessimisti tai kyyninen tulevaisuuden suhteen. Ikääkin vasta reilut 30 ja lapset(2) kohta murrosiässä. Lapset täysi-ikäisiä, kun itse ehdin nippa nappa 40 täyttää.
Sanoisin, että paljon se on tahdosta kiinni. - morsian.
olikohan toi vitsi? kirjoitti:
Teillä on kyllä mielestäni supernopeaa toimintaa.
Kun ryhdyttiin pohtimaan ajankohtaa jolloin voisi muuttaa yhteen - kun asuttiin eri paikkakunnilla ja pohdin sitten omia opintojani, koska mies ei tuolloin vielä opiskellessaan pystynyt vaihtamaan paikkakuntaa, suunnitelmat menivät ensin parin vuoden päähän.. sitten seuraavalle syksylle, jolloin sanoin, että voisin silloin muuttaa samaan kaupunkiin mutta omaan asuntoon. Mies sanoi, ettei antaisi minun yksin muuttaa ;) Sitten suunniteltiin syksyä, josta päästiin taas siihen, että kätevämpi olisi muuttaa kesällä kun ei ole syksyn muuttoruuhkia. Siitä sitten päästiinkin siihen, että no voisihan sitä jo keväälläkin alkaa asuntoa katselemaan. Niin että lopulta sitten alettiin katsella sitä asuntoa samantien :D
Eli ei ollut vitsi, ei. Missään vaiheessa ei ollut kummallakaan tunnetta mistään asiasta, että nyt ja heti pitää tehdä sitä ja tätä, vaan asiat menivät omalla painollaan. - morsian.
tuihtu kirjoitti:
Olette seurustelleet niin lyhyen aikaa että olette nyt alkuhuumassa hätiköimässä, jolloin ei vielä näe ihmisen huonoja puolia. Entäs sitten ku karu arki astuu enemmin tai myöhemmin kuvioihin? oletteko miettineet sinne asti? muista mitä sanoin 20 vuoden päästä.
Riippuu ihan ihmisistä, onko toisesta nähnyt kaikki puolet jo puolessa vuodessa tai lyhyemmässä ajassa. Itse olen sen verran suora ja rehellinen tyyppi, että voin sanoa mieheni tietäneen minusta jo kaiken, kun alettiin seurustella. Se oli edellytyskin kyseiselle "virallistamiselle". Eikä ole ukostakaan tähän mennessä mitään ylläreitä paljastunut. Harvinaisen upea pakkaus se vaan on! :D
- oioi
tuihtu kirjoitti:
Olette seurustelleet niin lyhyen aikaa että olette nyt alkuhuumassa hätiköimässä, jolloin ei vielä näe ihmisen huonoja puolia. Entäs sitten ku karu arki astuu enemmin tai myöhemmin kuvioihin? oletteko miettineet sinne asti? muista mitä sanoin 20 vuoden päästä.
Tottakai tulee arki vastaan! Ja tottakai toisessa ilmenee niitä vähemmän mukaviakin puolia, mutta niitten kanssa voi opetella elämään. Rakkaudessahan on paljon kyse TAHDOSTA. Ja sitä riittää, molemmilla!
Me ollaan hyvin luonnollisesti toistemme seurassa (ja paljo vietetään aikaa yhdessä), kumpiki voi olla just rennosti oma itsensä. Toisen lähettyvillä tuntee olevansa kotona. (Vaikka ei yhdessä mitään puuhattaiskaan.)
Minä odotan arkea. Ollaan kyllä juteltukin asiasta, ja mietitty. Ollaan tietoisia että se tulee. (En elättele mitään ruusunpunaisia tulevaisuudenkuvia.) En vain näe siinä arjessa mitään pahaa, sitähän tässä ollaan yritetty elää tähänkin asti. Sellainen huuma vain ehkä haihtuu, mutta riittääkö, että sanon, että me viihdytään erittäin hyvin toistemme seurassa? Minä haluan elää normaalia arkea minulle rakkaimman ihmisen kanssa. Meillä on hyvin samanlainen ajatusmaailma, joten sen puolesta ei pitäisi kovin pahoja ristiriitoja tullakaan.
Väitän, että tunnen hänet hyvin. Ja tiedän, että hän on just oikeanlainen (vikoineen päivineen).
Näin... En ymmärrä miksi pitäisi ajatella pessimistisesti, jos asiaan luottaa ja uskoo sen olevan oikein ja haluaa tehdä työtä sen eteen. - ---
morsian. kirjoitti:
Kun ryhdyttiin pohtimaan ajankohtaa jolloin voisi muuttaa yhteen - kun asuttiin eri paikkakunnilla ja pohdin sitten omia opintojani, koska mies ei tuolloin vielä opiskellessaan pystynyt vaihtamaan paikkakuntaa, suunnitelmat menivät ensin parin vuoden päähän.. sitten seuraavalle syksylle, jolloin sanoin, että voisin silloin muuttaa samaan kaupunkiin mutta omaan asuntoon. Mies sanoi, ettei antaisi minun yksin muuttaa ;) Sitten suunniteltiin syksyä, josta päästiin taas siihen, että kätevämpi olisi muuttaa kesällä kun ei ole syksyn muuttoruuhkia. Siitä sitten päästiinkin siihen, että no voisihan sitä jo keväälläkin alkaa asuntoa katselemaan. Niin että lopulta sitten alettiin katsella sitä asuntoa samantien :D
Eli ei ollut vitsi, ei. Missään vaiheessa ei ollut kummallakaan tunnetta mistään asiasta, että nyt ja heti pitää tehdä sitä ja tätä, vaan asiat menivät omalla painollaan.Me ollaan poikakaverini kanssa seurusteltu yli vuosi ja tänä keväänä olisi tarkoitus muuttaa yhteen. Puhuttiin jo viime keväänä yhteenmuuttamisen ajankohdasta. Nyt alkas kummastakin tuntumaan siltä, että on oikea aika.
- Tuutikki
Oltiin tunnettu melkein 4 vuotta ja seurusteltu vajaa puoli vuotta, kun muutettiin yhteen. Nyt oli vuosi yhteisasumista ja hyvin menee, vaikka aluksi tuntuikin että aika nopeesti edettiin.
- frida
Me muutettiin yhteen noin puolen vuoden (olin 15, mies 17) yhdessäolon jälkeen...ollaan asuttu yhdessä nyt 5 vuotta ja kaikki on täydellistä :D Kihloihin ei olla menty, mies kyllä haluaisi, mutta mulla on periaatteena se, ettei kihloihin mennä ennen kuin on rahaa ostaa sormukset, ilman että eletään sitte seuraava kuukausi kaurapuurolla!
:D Kaikki riippuu itse parista...toiset jahkaavat (en sano pahassa mielessä) monta vuotta ja toiset toimivat hetken mielijohteesta (joka ikävä kyllä ei aina sitte osoitukaan niin hyväksi ideaksi). Pääasia on, että molemmat osapuolet ovat HALUKKAITA asumaan saman katon alla, ja että suhteen pelisäännöt on tehty SELVÄKSI. - liian hiljaa
jommankumman mielestä kaatuu suhde siihen.
- niin..
TOTTA! pitäähän suhteen edetä jossakin vaiheessa..
- Elliskä
Kirjoiteltiin kolmisen viikkoa - tavattiin, 3pv jälkeen muutin miehen luokse ja viikon sisään siitä päätettiin hankkia perheenlisäystä. Nyt takana puoli vuotta yhteiseloa, vatsa kasvaa eikä ilmi ole toisistamme tullut yhtään mitään, minkä voisi kuvitella tulevan olemaan kompastuskivi suhteessamme. Päinvastoin, hyvin menee ja tunnemme toisemme jo erittäin hyvin ja luonteet natsaavat yhteen. Mies ei suostu paljastamaan milloin aikoo kosia, mutta tulossa on sekin päivä vielä tänä vuonna. Haluaa tehdä sen ilmeisesti tosi huolella, joten muita puheitamme aiheesta ei lasketa. Jotenka olemme myös hahmotelleet häitä ensi vuodelle, joskin tietysti täysin epävirallisesti, ku ei kihlasormuksiakaan ole vielä.
Tosin en todellakaan suosittele kaikille tällaista etenemistä. Vain erittäin harvoin tällainen nopeus saattaa toimia. Jos olet "hiljaa hyvä tulee"-tyyppinen ihminen, niin käytä ihmeessä aikaa niin paljon kuin tarvitset tätä päätöstä tehdessäsi.- Mies.
puolen vuoden yhdessäolon jälkeen näin:
...tutustumme toisiimme jo erittäin hyvin ja luonteet natsaavat yhteen.
Itsellä yhteiseloa yli 15 vuotta, enkä oikein voi sanoa tuntevani vieläkään toista erittäin hyvin, melko hyvin kuitenkin. Tuneminen syvenee sitä kautta, kun elämässä käy läpi monenlaisia vaiheita, hyviä ja huonompia. - luuviis
Mies. kirjoitti:
puolen vuoden yhdessäolon jälkeen näin:
...tutustumme toisiimme jo erittäin hyvin ja luonteet natsaavat yhteen.
Itsellä yhteiseloa yli 15 vuotta, enkä oikein voi sanoa tuntevani vieläkään toista erittäin hyvin, melko hyvin kuitenkin. Tuneminen syvenee sitä kautta, kun elämässä käy läpi monenlaisia vaiheita, hyviä ja huonompia.Itse ajattelen myös, ettei toista voi mitenkään tuntea alle kahden vuoden suhteessa "kunnolla", siinähän on vielä kuherruskuukausi menossa ja tutustumisvaihe ihan kesken.
Tietysti toisille sopii nopea toiminta, eikä se ole automaattisesti huono valinta. Toiset taas saattaa seurustella vuositolkulla, ja todeta, ettei mennyt kuten piti.
Me seurustelimme ...ööö...melkein 2,5 vuotta, kunnes muutimme yhteen. Minä vaihdoin paikkakuntaa. Nyt olemme asuneet yhdessä 1,5 vuotta. Häät suunnittelillä ensi syksyksi, jolloin olemme olleet yhdessä noin neljä vuotta. - Elliskä
Mies. kirjoitti:
puolen vuoden yhdessäolon jälkeen näin:
...tutustumme toisiimme jo erittäin hyvin ja luonteet natsaavat yhteen.
Itsellä yhteiseloa yli 15 vuotta, enkä oikein voi sanoa tuntevani vieläkään toista erittäin hyvin, melko hyvin kuitenkin. Tuneminen syvenee sitä kautta, kun elämässä käy läpi monenlaisia vaiheita, hyviä ja huonompia.Juu, tuo tunteminen taisi olla vähän turhan vahva ilmaisu. Totta kai toisesta yhä löytyy puolia, joita ei ole päässyt näkemään ja jotkin harvemmin nähdyt puolet tulevat tutummiksi kun aikaa kuluu ja niitäkin pääsee näkemään.
Kuitenkin uskaltaisin väittää, että tunnemme toisemme ja olemme päässeet hyvälle lähietäisyydelle toistemme kanssa paremmin kuin keskimäärin tällä tuntemisella. Onhan niitä parejakin, jotka pitävät naamioita parisuhteessaankin vuosikausia eivätkä siis juuri koskaan tule paljastaneeksi puolisoilleen oikeaa nahkaansa. Estoja syystä tai toisesta, ehkä toisen menettämisen pelkoa kukaties.
Meillä taas sukellettiin heti syvälle ja puhuttiin aroistakin asioista, selviteltiin toistemme kantoja ja asenteita mihin vain huomasi. Kyselen kovasti kaikenlaista ja erittäin harvoin pelkään kuulla vastausta, oli se millainen tahansa. Kysyn, kyseenalaistan ja olen onnellinen, että mieheni on ihminen, jolla on halua, älyä ja kykyä vastata ja etsiä vastauksia, jollei niitä vielä valmiina ole. Ei pelkää kohdata ja paljastaa minulle omia heikkojakaan tai pimeitä puoliaan ja itse myös kerron hänelle kaikesta. Rehellinen pohja.
Tokihan siinä ihan alkuun oli se pieni perusjännitys päällä, kun tiesi toisesta kuitenkin niin vähän, mutta nyt kaikki on niin kovin luontevaa ja ihanan arkista.
Totta että tuo erittäin hyvin tunteminen voi usein olla mahdottomuus, koska harva tuntee itseäänkään niin hyvin vielä se, että ihmiset muuttuvat elämänsä varrella. Avoin ja kattava keskinäinen kommunikointi tosin vähentänevät tätä huomaamattaan erilleen kasvamisen ilmiötä, kun on aina selvillä siitä, millaisten asioiden kanssa toinen painiskelee ja pohtii. Mutta se vaatii toisaalta tosi vahvaa luottamusta toiseen ja rohkeutta kohdata myös hankalia ja ikäviä asioita elämässään.
- petra
muutettiin saman katon alle 3 kuukauden seurustelun jälkeen. oltiin kyllä tunnettu ehkä joku puoli vuotta toisemme ennenkuin ruvettiin seurustelemaan. ja mies kyllä tavallaan asui mun työnä sen kolmekuukauttakin, kävi vain töissä välillä ja tuli taas:) nyt ollaan asuttu n. 5 kk yhdes. ja hyvin menee! :)
- dwea
Ilmeisesti ei olla oltu niin kiireisiä kuin jotkut vastaajat täällä. Muutettiin yhteen kun oltiin seurusteltu vähän päälle kymmenen kuukautta, oltas kyllä muutettu aikasemminki mutta olosuhteet oli sellaset ettei oikein onnistunu. Ollaan nyt asuttu yhessä vuos ja kolme kuukautta. Ja onnellisia ollaan. Mies haluis jo perheenlisäystä, mutta ollaan sovittu että minä käyn ainakin koulun loppuun ennen sitä.
Kyllähän sitä on välillä ongelmia ollut, mutta tiedän että niitä olis ollu ilman yhessä asumistakin. - Nonna
Samoilla linjoilla kuin esim. Dwea, ollaan seurusteltu mieheni kans nyt puoli vuotta eikä olla vielä yhteen muuttamassa. Todella onnellisia ollaan ja molemmista tuntuu että tämä on loppuelämän juttu, jota arvostaa niin paljon ettei halua kiirehtiä mihinkään. Mutta en silti sano että olisi typerää muuttaa yhteen muutamankin kuukauden seurustelun jälkeen, kyllähän ihmiset ovat erilaisia ja pitää tehdä niin niinkuin itsestä tuntuu:)
- muutimme
13-14kk päästä siitä kun oli tavattu...oltiin yhdessä 3,5 vuotta.
nyt olen seurustellut tuon samaisen ajan ja pari kk päälle.. eli 1,5 vuotta ja haluaisin muuttaa yhteen, mutta mies ei vielä... sitä ootellessa =)) - Olga Synd
Olen itse samaa mieltä siinä, että hiljaa hyvä tulee. Olemme poikaystäväni kanssa seurustelleet nyt reilun vuoden ja yhteenmuutto on edessä, mutta ei vielä ajankohtainen. Suoraan sanottuna kauhitutti lukea joidenkin teidän vastauksia, kuinka menitte yhteen jo parin kuukauden jälkeen. En arvostele, mutta en itse voisi missään nimessä tehdä samoin. Aivan kauhistuttaa ajatuskin siitä. Mutta niin. Mitä todennäköisimmin ollaan seurusteltu reilut puoltoista vuotta, kun tämä yhteenmuutto on edessä. On mun mielestä hieman kohtalaisempi ajankohta. Mutta onnea kaikille oman kultansa kanssa!
- näin se vaan menee
Ootteko miettiny että miksiköhän suurin osa ihmisistä eroo ja eroo. Oliskohan siitä että näyttää siltä että monella on aika nopeeta toimintaa. Jo alkuhuumassa muutetaan yhteen asumaan ku ei toista vielä tunneta. Nopeeta ja huonoo tulee. Olkoon tämä nyt uusi sanonta.
- morsian.
Ihmiset eroavat sen takia, kun suhteessa ei kaikki ole kunnossa, johon voi olla monia syitä esim. epärehellisyys, valehtelu, pettäminen, luottamuksen puute - ja nämä jutut taas eivät liity mitenkään siihen, missä ajassa on muutettu yhteen tai oltu muuttamatta. Se on kiinni siitä, osaako kunnioittaa toista ihmistä.
- dwea
morsian. kirjoitti:
Ihmiset eroavat sen takia, kun suhteessa ei kaikki ole kunnossa, johon voi olla monia syitä esim. epärehellisyys, valehtelu, pettäminen, luottamuksen puute - ja nämä jutut taas eivät liity mitenkään siihen, missä ajassa on muutettu yhteen tai oltu muuttamatta. Se on kiinni siitä, osaako kunnioittaa toista ihmistä.
Jos se toinen ei olekaan sellainen kuin mitä on luullut, niin eiköhän se ero tule asu sitten yhdessä tai ei.
Ja koska elämä on nykyään niin hektistä, niin eiköhän se vaikuta aika paljon suhteisiinkin. - aino
dwea kirjoitti:
Jos se toinen ei olekaan sellainen kuin mitä on luullut, niin eiköhän se ero tule asu sitten yhdessä tai ei.
Ja koska elämä on nykyään niin hektistä, niin eiköhän se vaikuta aika paljon suhteisiinkin.Voisiko yhteenmuuttaminen olla suhteen katalysaattori? Jos suhde on mennäkseen pieleen, tulee ero, ja se tulee nopeammin kuin jos ei asuttaisi yhdessä.
Jos taas on päätetty taistella ongelmien läpi, ei yhteenmuuttaminen muuta asiaa. Etenkin, jos on jo vietetty öitä yhdessä hyvinkin säännöllisesti.
Kyllä se on se asenne suhdetta ja varmasti eteen tulevia ongelmia kohtaan. - N24
Olipa kyllä hölmösti sanottu. Siis mielestäsi "suurin osa ihmisistä eroo ja eroo" koska he muuttavat liian nopeasti yhteen? Eli jos he seurustelisivat vuosikausia erillään he eivät eroaisi? Eiköhän sitä erottaisi ihan samalla lailla riippumatta missä asutaan - ihmisestä riippuviahan ne erojen syyt ovat, eivät asuintilan.
Yhteenmuuton ideahan on juuri siinä että opitaan tuntemaan toinen, ja myös ne huonot puolet, koska harva ihminen pystyy peittelemään paheitaan 24/7... Miksi turhaan viivytellä jos molemmat sitä haluaa? Yhteensopimattomuuden huomaa kyllä erilleenkin asuen, aika paljon suuremmalla viiveellä vain kuin yhdessä asuen. Sitten muutetaan erilleen jos toinen ei tunnu sopivalta. Ennemmin minä kannatan tällaista kuin että porukka hipsisi vihille ennen yhteenmuuttoa.
- Heli
.. muutettiin yhteen (minä miehen luo) 3 kk seurusteltuamme. Tätä ennen jo kerettiin kihlatkin vaihtaa :) Ennen seurusteltua oltiin tunnettu n.10 kk. Nyt seurusteltu aika tarkalleen kolme vuotta ja hyvin menee! Niin ja jos iällä jotain merkitystä niin minä nyt 23 ja mies 32.
- onnelliset
Me tavattiin toukokuussa 2005 sattumalta, kesä meni ettei yhteyksiä pidetty. Elokuussa 2005 tavattiin ihan kahvien merkeissä ja siitä kaikki lähti eteenpäin. Marraskuussa 2005 muutettiin yhteen ja vieläkin yhdes ollaan. Kihlat on vaihdettu.
Se että suhde toimii hyvin on paljon kiinni siittä että pystyy puhumaan tunteistaan ja muistakin asioista. Myöntää itselleen sen että joskus se arkikoittaa eikä elä pilvilinnoissa.
- viivyttelemään?
Me tapasimme 10 v. sitten ja jo parin viikon päästä aloimme viettää yömme samassa osoitteessa säännöllisesti. Parin kuukauden päästä hommasimme yhteisen, isomman asunnon. Siihen aikaan ajattelin, että näinhän sitä parhaiten selvittää meidän kahden sopivuuden. Ainahan voimme erota ja hommata omat asunnot jos ei onnistu yhteiselo. Miksi sitä pitäisi vuosia ensin tutustua toisiinsa? Nyt, kun on jo lapsia, ei tulisi mieleenkään muuttaa kenenkään uuden tuttavuuden kanssa heti yhteen. Siis ihan hypoteettisesti tätä pohdin, sillä, kuten sanottu, ollaan edelleen yhdessä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal1254793Veli Sofia teki urosmehiläisen työn
Paljastaessaan kuinka TPS:ssä ei joukkuehenki toimi sooloilijoiden vuoksi, jonka takia koko seura ei pärjää kilpailussa113459Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no1283241Hjallis Harkimon, 72, Jasmine-rakas, 37, paljastaa suhteen alusta: "Vähän..."
Liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo ja tuottaja-juontaja Jasmine Pajari ovat pariskunta. He asuvat yhdessä Sipooss282696Unisex-vessat
Ahdistaa. Miksi kaikki pitää tasapäistää tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo on sitä, että kunnioitetaan sukupuolien erilaisu822424Jutta Larm, 52, haluaa kumota tämän piintyneen ikämyytin
Oletko samaa mieltä? Jutta Larm on 52-vuotias ja tehnyt pitkän uran yrittäjänä. Hän haluaa kumota tämän piintyneen ikämy181803Henri Alen tilittää yllättäen Vappu Pimiän uudesta MasterChef -pestistä: "Vaikka hän ei..."
Vappu Pimiä on uusi MasterChef Suomi -tuomari. Hän liittyi uudella MasterChef Suomi -kaudella arvovaltaiseen tuomaristoo91424Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista
Olen huomannut tuttavapiirissäni ihmisiä, joilla on mt-diagnooseja. Sen sijaan, että millekään asialle yritettäisiin teh1201293Minkä kouluarvosanan 4-10 annat Beck-leffoille?
Vähiin käy ennen kuin loppuu... Beck-elokuvia on tullut tv:stä jopa 2-3 viikossa. Nyt leffojen esitystiheys on muuttunut101249Jäit kiinni siitä
että katselet minua. Käänsin pääni, minäkin etsin sinua, ja meidän katseemme kohtasivat. Eikä se haittaa - molemmat ky41218