Mitä tiedämme kristinuskoa edeltäneiden uskontojen jumalten pojista ja vapahtajista:
Syntynyt neitsyestä 25. joulukuuta
Tähti ilmestyi syntyessä
Viisaat miehet idästä kävivät tapaamassa
Muuttivat veden viiniksi
Paransivat sairaita
Ajoivat demoneita ulos
Tekivät ihmeitä
Transfigured seuraajiensa edessä
Ratsastivat aaseilla kaupunkiin
Petettiin 30 hopearahan takia
Nauttivat yhteisöllisen aterian: leipää ja viiniä
...jotka edustivat henkilön lihaa ja verta
Tapettiin puuhun tai ristille
Laskeutuivat 'helvettiin'
Nousivat kuolleista kolmantena päivänä
Nousivat taivaisiin...
...istuakseen iänkaikkisesti isänsä, jumalan vierellä tullakseen jumalallisiksi tuomareiksi
Se että nämä samat tapahtumat löytyvät myös Raamatusta on tietenkin 'puhdas sattuma' ;) Eikös niin... Leikitäänkö niin? ;)
Marttyrikuoleman kokenut Kirkkoisä Justin joskus vuoden 100 paikkeilla jo myönsi, että kristinuskon 'ihmeet' ovat niin suoria kopioita vanhemmista uskonnoista, että se on suuri ongelma koko uskonnon uskottavuudelle - kuka kopioon luottaisi...
Mooses ei muuten ollut ensimmäinen henkilö, joka legendan mukaan laskettiin kaislakorissa virtaan, nostettiin sieltä ja päätyi "johtajaksi". Hän ei myöskään ollut ensimmäinen myyttinen hahmo, joka muka sai jumalalta korkealla paikalla (ylänkö vs. vuori) kymmenen käskyä, jotka hakkasi kivitauluun.
Raamatussa Jeesus lupasi palata pian, ennenkuin kaikki hänen opetuslapsistaan ehtisivät kuolla - hänen paluustaan vain ei ole mitään merkkiä. Viikunapuu-vertaus ei selitä, miksi tämä lupaus jäi toteuttamatta (Jeesus oli tavallinen kuolevais-saarnaaja ja häneen yhdistettiin myöhemmin vanhoja jumaltenpoikien myyttien sankaritekoja. Raamattuhan kasattiin/sisällöstä päätettiin vasta 380 luvulla Nikean kirkolliskokouksessa.
Jo Paavalin aikaan kristityt väittelivät siitä, mitä tämä jeesus oikeastaan oli tai ei ollut opettanut.. kukaan ei tuntunut kunnolla tietävän. (tyyppi jonka kirjoituksiin meidän käsityksemme Jeesuksen opeista perustuu, ei koskaan tavannut Jeesusta itse tämän elämän aikana, vaan näki hänet vain näyssä)
Markus on ensimmäinen joka alkoi yhdistämään vanhojen jumalanpoikien (Mithran, Osiriksen, Dionysuksen jne.) ihmeitä, kuten vetten päällä kävelyn, veden viiniksi muuttamisen jeesuksen tekemiksi, eli vasta paljon Jeesuksen jälkeen. Hän kirjoitti ensimmäisen Raamatusta löytyvän evankeliumin. Jeesuksen kuolemasta Markuksen evankeliumin kirjoittamiseen meni kymmeniä vuosia, eikä hänen arvella itsensä kuvitelleen kirjoittavan mistään todellisesta hahmosta, joka oikeasti olisi joskus elänyt.
Syntynyt neitsyestä 25. joulukuuta
Tähti ilmestyi syntyessä
Viisaat miehet idästä kävivät tapaamassa
Muuttivat veden viiniksi
Paransivat sairaita
Ajoivat demoneita ulos
Tekivät ihmeitä
Transfigured seuraajiensa edessä
Ratsastivat aaseilla kaupunkiin
Petettiin 30 hopearahan takia
Nauttivat yhteisöllisen aterian: leipää ja viiniä
...jotka edustivat henkilön lihaa ja verta
Tapettiin puuhun tai ristille
Laskeutuivat 'helvettiin'
Nousivat kuolleista kolmantena päivänä
Nousivat taivaisiin...
...istuakseen iänkaikkisesti isänsä, jumalan vierellä tullakseen jumalallisiksi tuomareiksi
Se että nämä samat tapahtumat löytyvät myös Raamatusta on tietenkin 'puhdas sattuma' ;) Eikös niin... Leikitäänkö niin? ;)
Marttyrikuoleman kokenut Kirkkoisä Justin joskus vuoden 100 paikkeilla jo myönsi, että kristinuskon 'ihmeet' ovat niin suoria kopioita vanhemmista uskonnoista, että se on suuri ongelma koko uskonnon uskottavuudelle - kuka kopioon luottaisi...
Mooses ei muuten ollut ensimmäinen henkilö, joka legendan mukaan laskettiin kaislakorissa virtaan, nostettiin sieltä ja päätyi "johtajaksi". Hän ei myöskään ollut ensimmäinen myyttinen hahmo, joka muka sai jumalalta korkealla paikalla (ylänkö vs. vuori) kymmenen käskyä, jotka hakkasi kivitauluun.
Raamatussa Jeesus lupasi palata pian, ennenkuin kaikki hänen opetuslapsistaan ehtisivät kuolla - hänen paluustaan vain ei ole mitään merkkiä. Viikunapuu-vertaus ei selitä, miksi tämä lupaus jäi toteuttamatta (Jeesus oli tavallinen kuolevais-saarnaaja ja häneen yhdistettiin myöhemmin vanhoja jumaltenpoikien myyttien sankaritekoja. Raamattuhan kasattiin/sisällöstä päätettiin vasta 380 luvulla Nikean kirkolliskokouksessa.
Jo Paavalin aikaan kristityt väittelivät siitä, mitä tämä jeesus oikeastaan oli tai ei ollut opettanut.. kukaan ei tuntunut kunnolla tietävän. (tyyppi jonka kirjoituksiin meidän käsityksemme Jeesuksen opeista perustuu, ei koskaan tavannut Jeesusta itse tämän elämän aikana, vaan näki hänet vain näyssä)
Markus on ensimmäinen joka alkoi yhdistämään vanhojen jumalanpoikien (Mithran, Osiriksen, Dionysuksen jne.) ihmeitä, kuten vetten päällä kävelyn, veden viiniksi muuttamisen jeesuksen tekemiksi, eli vasta paljon Jeesuksen jälkeen. Hän kirjoitti ensimmäisen Raamatusta löytyvän evankeliumin. Jeesuksen kuolemasta Markuksen evankeliumin kirjoittamiseen meni kymmeniä vuosia, eikä hänen arvella itsensä kuvitelleen kirjoittavan mistään todellisesta hahmosta, joka oikeasti olisi joskus elänyt.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksei näistä asioista puhuta uskonnontunneilla, vaikka opetuksen pitäisi väitteiden mukaan olla riippumatonta, ja nämä nyt kuitenkin ovat kristinuskon kannalta varsin mielenkiintoisia asioita, jotka (vaikkakaan eivät kenties näin kärjistetysti) ovat totta?
Eipä ole näkynyt ainuttakaan kommenttia. Olikohan esittämäni asiat jotain täysin uutta ja ennen tietämätöntä palstan vahvasti uskovaisille...
Ymmärtänette itsekin tämän tietopläjäyksen jälkeen, miksi kaikki eivät ota uskontoanne niin tosissaan, tai kuvittele, että lait ja säännöt pitäisi määritellä jonkin vanhan kopiomytologian mukaan...
tietää että, te ette ota tosissaan.
Yrität vain tyrkyttää ateistista epäuskoa.
Tarjoat kristillisyytenä asioita, jotka eivät käytännössä edes ole kristillistä.
Nimikristityt kyllä mnevät vaikka mihin
"kristillisyyteen" mukaan ja eksyvät siten.
Tietysti jos ei usko mitä raamatussa totuutena niin tietysti tuo oman totuuden tilalle ja sitten sen totuuden mukaisesti.. ja tietämättään syyllistyy valehtelemiseen ja sitten jopa tahallaaan valehtelee.
Mutta ainoastaa uskon kohde vain muuttuu..
Taidat määritellä kristillisyyden vain ja ainoastaan kirkon oppien mukaisesti ja siten eksyt uskomaan ja uskottelet ettei tarvi ottaa vakavasti. Eihän kristityt ota sinunkaan sanojasi vakavasti. Kirkkoa on sanottu myös portoksi siis huoraaja, joka ottaa eri uskonnoista jotain ja sitten tarjoa sitä kristillisyytenä. Oikeat kristityt eivät iahn sokeasti usko vain omankohtaisen kokemuksen ja tutkistelun jälkeen päätyvät uskomaan..
Osittain ihan silkkana provona otetaan sinun tekstisi ja luulet että säikyttäis.. heikkouskoiset kyllä lankea sinun selityksiin ja sinun epäuskoon.
kyllä sitä tulee selitystä kun ei haluta uskoa ja kovasti selitettään miksi ei tarvitse uskoa jotain..
ateistit kyllä uskottelee omia päätelmiäänsä totuutena kun eivät usko totuutta..
>kyllä kristityt tietää että, te ette ota tosissaan.
Olen tosissani. Mitä tarkoitat?
>Yrität vain tyrkyttää ateistista epäuskoa.
Kerron vain asioista. En ole ateisti - olen agnostikko.
>Tarjoat kristillisyytenä asioita, jotka eivät käytännössä edes ole kristillistä.
Mitä sellaista 'tarjosin kristillisenä' mikä ei ole kristittyä?
>Tietysti jos ei usko mitä raamatussa totuutena niin tietysti tuo oman totuuden tilalle
Höpöhöpö.. Älä selitä. Kerroin vain että nämä ihmeet ja tarinat ovat 'vanhoja tuttuja' ajoilta ennen kristinuskoa - kovasti vaikuttaa siis siltä, että ne on kopioitu osaksi kristinuskoa siinä, missä on usko on ominut vanhat "pakanalliset" juhlapäivätkin... En minä mistään omasta päästäni noita keksinyt.
Osoita missä kohtaa olen väärässä... vai etkö kykene siihen ja turvaudut siksi tuollaisiin ympäri pyöreisiin selityksiin... kenties pelastaaksesi oman uskosi?
Uutta pääosin minulle ainakin. Laitapas vähän viitteitä ja tietoja, mistä vanhemmista uskonnoista nuo myytit tarkalleen ovat peräisin.
Jupiter-jumalien pojat ja Mithralaisuus. Periaatteessa kyllä jotkut muutkin, mutta niistä en ole lukenut itse.
Asiaa löysin googlella ja wikipedian kautta. Muistaakseni wikipediassa piti kikkailla sanojen kanssa, joten esimerkiksi pelkällä "mithra" -haulla ei löytynyt oikeaa artikkelia tjsp.
Kaikista härkäpäisimmät sivut pyrin ohittamaan - jotkut tahot kun puhuvat epämääräisistä mahdollisuuksistakin varmoina totuuksina.
Yksi lähtökohta on tietenkin katsoa Flemingin "The God Who Wasn't There" tai tutustua opukseen nimeltä "The Incredible Shrinking Son Of a Man", jonka kirjoittajaa en nyt juuri saa päähäni... googlella selviää sekin. Fleming veti kyllä hieman mielestäni överiksi, joskaan mitään suurta virhettä en havainnut.