heippa!
tässä laihduttelen, mutta mitä tehdä kun ahmimiskohtaus yllättää? miten saada itsensä olemaan syömättä? vinkkejä pliis!
tässä laihduttelen, mutta mitä tehdä kun ahmimiskohtaus yllättää? miten saada itsensä olemaan syömättä? vinkkejä pliis!
mitä tehdä kun ahmimiskohtaus yllättää??
tytsä
7748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mieti vaikka samassa tilanteessa olevia Holocaustin aikaan, työleirillä. Oli tärkeämpää miettiä, pysyykö hengissä.
Tarkoitus oli ihmetellä, miten ihmisillä on nykyään niin vähän selkärankaa? Sitä pystyy mihin vain, kun tarpeeksi tahtoo. Ei se jääkaappi ole maailman napa, me syömme elääksemme, emme elä syödäksemme.
PS. Voisit ongelmaasi esimerkiksi kokeilla vaikka juoda puoli litraa-litran vettä.
Se on ihan hullua, kun ahmimiskohtaus tulee! Aivot on silloin narikassa. Mä ainakin alitajuisesti ihan yritän huijata itseäni syömään, sit vasta ku on ihan älyttömän huono olo, alkaa *ituttaa. Ahmimista ei pysty keskeyttämään, se pitäisi pystyä estämään kokonaan ja se taas vaatii jatkuvaa mielenliikkeiden valvontaa! Ote ei saa herpaantua yhtään, omaa tavoitetta ja päättäväisyyttä pitää toistella mielessään koko ajan! Tsemppiä!
no jos mun tekee mieli jotain hyvää, niin sit mä ajattelen et haluunko mä nyt syyä ja lihoo vai mitä mä oikeesti haluun, laihtuu! ja se ei onnistu jos nyt alan ahmii kaikkee!! meen vaa pois jääkapilta ja keksin jotain muuta tekemistä, vaikka meen kuuntelee jotai tosi hyvää biisii jost tulee hyvä fiilis ja ajattelen et kohta oon hyvissä mitoissa.... ja yritän unohtaa ruuan ajattelemisen. päättää vaa et nyt ei saa popsii mitää hyvää!!
kyllä siihen pystyy kuka vaa! ainaki ku mäki kerta oon pystyny ja oon tällänen kunnon herkkuperse joka ajattelee koko aika ruokaa!
Mulla ahmimiskohtaus iskee lähinnä sillon kun on verensokeri alhaalla = en oo syöny pariin tuntiin. Elikäs ei oteta mallia Suurimman Pudottajan punasten joukkueesta (jätetään pari ruokaa väliin ni kilot lähtee) vaan syömällä parin tunnin välein pieniä annoksia / välipaloja, verensokeri pysyy normina eikä tuu sellasta hillitöntä pakkosyömisen tarvetta.
Ite lipitän aina teetä kun tekee mieli jotain herkkuja. Se täyttää plus että saa sen oraalisen tyydytyksen, jonka syöminen tuottaisi.
Elikkäs mun ongelma on ahmimiskohtaukset ja niihin ei auta mikään ajattelu! Oon huomannut että yleisimpiä päiviä ahmimiselle ja herkuttelulle ovat juuri maanantait, johtuiskohan sitten siitä että viikonlopun jälkeen koulu tuntuu tuskalta. Sillon kun kaikki tuntuu menevän päin honkia niin tulee turvauduttua suklaaseen ym. Ja kun saatan syödä sitä niin kun leipää. Eikä siihen auta se vaikka olisin just syönyt jotain oikein kunnon ruokaa ties kuinka paljon. KUn sitä vaan syö ja syö.. ja sitten masentaa. En todellakaan tiedä miten saisin itseni kuriin.. kun silloin aivot ovat totaalisesti narikassa :(.
Mua auttaa huomattavasti, jos kotona ei oo mitään, millä herkutella, joskus riittää sekin, että herkut on poissa silmistä ja vaatii viitseliäisyyttä käydä esim. keittiön kaapista perältä se karkkipussi ettimässä. :) Niin ja itteeni oon myös huijannu sillä, että oon kuorinu ja palotellu hedelmiä ja porkkanoita pakasterasiaan ja laittanu jääkaappiin odottelemaan sitä illan ahmimiskohtausta (tää oli kyllä vanha vinkki täällä). Joskus jopa xylitol-purkan pureksiminen vie multa sen makeannälän pois. ...Ja sit tietysti se, että lähden vaikka lenkille, niin en oo siellä jääkaapin vieressä. ...Ja taskusta kaikki pikkuhilut pois, niin ei sittenkään pääse tulemaan mielitekoa käydä kioskilla.
Kannattaa kokeilla. ;)
...hankit valmiiks kaappiin jotain pientä maanantai-illan varalle. Esim. pieni pussi lakuja tai Dietorelleja, pieni jäätelö tms. Sit saat ne syödä hyvällä omalla tunnolla ja sit ku loppu, niin sit on LOPPU. Ei oo mitään kaapissa enää. ...Tai jatka hedelmillä ja vihanneksilla.
Näinkin olen joskus tehnyt, riippuen siitä, milloin ahmimispäivä iskee. Näin vuorotyötä tekevällä se ei ole aina kovinkaan säännöllisesti se joku tietty päivä. Yleensä se on se päivä/ilta, jolloin tietää, että alkaa vapaapäivät.