Mikä ihmeen avoliitto?!

Avoliitolla Suomen laissa tarkoitetaan sitä, että puolisot "elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa."


Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA
YHTEISET SÄÄNNÖKSET
1 luku
Yleiset säännökset


7 §

Avoliitto ja puolisoiden asuminen erillään

Kun etuuden saamiseen tai sen määrään taikka muulla tavoin vaikuttaa se, onko henkilö avioliitossa, noudatetaan seuraavaa:

1) jos mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa, heihin sovelletaan, mitä laissa säädetään puolisoista; ja

2) jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heihin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Puuha-Pete kirjoitti:

Avoliitolla Suomen laissa tarkoitetaan sitä, että puolisot "elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa."


Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA
YHTEISET SÄÄNNÖKSET
1 luku
Yleiset säännökset


7 §

Avoliitto ja puolisoiden asuminen erillään

Kun etuuden saamiseen tai sen määrään taikka muulla tavoin vaikuttaa se, onko henkilö avioliitossa, noudatetaan seuraavaa:

1) jos mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti avoliitossa eli yhteisessä taloudessa ja muutoinkin avioliitonomaisissa olosuhteissa, heihin sovelletaan, mitä laissa säädetään puolisoista; ja

2) jos aviopuolisot asuvat välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään eikä heillä ole yhteistä taloutta, heihin ei sovelleta puolisoita koskevia säännöksiä.


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290

Lue lisää

kerrankin löytyy asiallinen vastaus tähän aiheeseen.Varmaa tilastollista tietoa ei ole silmiini osunut,mutta uskon,että avoliittoja on aivan yhtä paljon kuin hurskaita avioliittoja.Toisen kunnioittaminen on kummankin liiton onnistumisen ehdoton edellytys.Että eläkäämme ja antakaamme toistenkin elää.

kirjoittajalle kirjoitti:

kerrankin löytyy asiallinen vastaus tähän aiheeseen.Varmaa tilastollista tietoa ei ole silmiini osunut,mutta uskon,että avoliittoja on aivan yhtä paljon kuin hurskaita avioliittoja.Toisen kunnioittaminen on kummankin liiton onnistumisen ehdoton edellytys.Että eläkäämme ja antakaamme toistenkin elää.

Lue lisää

Mutta laissa on kuitenkin epäkohta. Esim. toisilleen vieraat mies ja nainen eivät voi asua samassa taloudessa olematta avoliitossa (jolloin toisen tulot vaikuttavat toisen saamiin tukiin), kun taas toisaalta homoparin tapauksessa toisen tulot eivät vaikuta toisen saamiin tukiin, eli heillä on suhteellinen hyöty.

Puuha-Pete kirjoitti:

Mutta laissa on kuitenkin epäkohta. Esim. toisilleen vieraat mies ja nainen eivät voi asua samassa taloudessa olematta avoliitossa (jolloin toisen tulot vaikuttavat toisen saamiin tukiin), kun taas toisaalta homoparin tapauksessa toisen tulot eivät vaikuta toisen saamiin tukiin, eli heillä on suhteellinen hyöty.

Lue lisää

mun tietääkseni voi asua, jos pystyy jotenkin todistamaan että eivät seurustele... miten se sitten käytännössä toimii, en tiedä...

voi! kirjoitti:

mun tietääkseni voi asua, jos pystyy jotenkin todistamaan että eivät seurustele... miten se sitten käytännössä toimii, en tiedä...

Kaveri asui jo useampi vuosi sitten serkkujensa isän kanssa opiskeluaikana alivuokralaisena. Serkkujen isä oli n. 50 v ja kaverini tuolloin 18. Silti piti tehdä vaikka mitä sopimuksia ja käydä serkkujen äidinkin, eli kaverini tädin ja sen miehen ex vaimon antamassa lausuntoa, että ei ne seurustele... Eli hemmetin vaikeeta olis varmaan todistaa, että vaikka kaverukset asuis vaan kimppakämpässä!

Esimerkki kirjoitti:

Kaveri asui jo useampi vuosi sitten serkkujensa isän kanssa opiskeluaikana alivuokralaisena. Serkkujen isä oli n. 50 v ja kaverini tuolloin 18. Silti piti tehdä vaikka mitä sopimuksia ja käydä serkkujen äidinkin, eli kaverini tädin ja sen miehen ex vaimon antamassa lausuntoa, että ei ne seurustele... Eli hemmetin vaikeeta olis varmaan todistaa, että vaikka kaverukset asuis vaan kimppakämpässä!

Lue lisää

kun pyysin perustellun päätöksen kirjallisena voidakseni viedä sen lakimiehelleni jatkotoimenpiteistä päättämiseksi.

Soitin asiasta iltapäivällä klo 14 aikaan ja seuraavana aamuna 9 aikaan uudelleen kysyäkseni joko asia on selvä, silloin oli kuulemma jo päätetty että kyseessä ei ole avoliitto.

Ennen soittoani asiaa oli vetkuteltu monta viikkoa kun nuori vuokralaiseni oli yrittänyt selvittää asiaa. (Mukanaan mm. vuokrasopimus jossa liitteenä asunnon pohjapiirustus johon merkitty vuokrahuone sekä asunnon osat joihin käyttöoikeus ja allekirjoittamani vakuutus että kyse ei ole avoliitosta vaan vuokrasuhteesta)

voi! kirjoitti:

mun tietääkseni voi asua, jos pystyy jotenkin todistamaan että eivät seurustele... miten se sitten käytännössä toimii, en tiedä...

Kyllä voivat tosiaan asua yhdessä, todisteeksi saattavat tulla katsomaan makuuhuonejärjestelyitä sekä tiedustella esimerkiksi naapureilta asiasta, tai tahtoa mahdollisen tyttö- tai poikaystävän lausunnon asiasta.

Mutta, avioliitto kunniaan, sillä siitä saa sopimuksin muokattua juuri sellaisen kuin haluaa, ja silti saa mm. alhaisen perintöveron, leskeneläkkeen ja muut edut, joita avoliitto ei tuo mukanaan edes sopimusten kautta.

voi! kirjoitti:

mun tietääkseni voi asua, jos pystyy jotenkin todistamaan että eivät seurustele... miten se sitten käytännössä toimii, en tiedä...

"mun tietääkseni voi asua, jos pystyy jotenkin todistamaan että eivät seurustele... miten se sitten käytännössä toimii, en tiedä..."

Ihan oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että on olemassa paikkakuntia, joissa tuota ei voi todistaa mitenkään, ei edes seurustelukumppanin antama lausunto riitä ja olenkin vuoden päivät elänyt kelan toimesta (pakko)avoliitossa. Ilmeisesti toistaiseksi ei ole olemassakaan mitään yhteistä linjaa millä tavalla vastakkaisen sukupuolen edustajien keskinäinen kimppakämpässä asuminen tulisi tulkita. Olen kuullut tapauksia, joissa on riittänyt, että asianosaiset kertovat olevansa vain kämppiksiä keskenään ja sitten on tämä oma toisenlainen kokemukseni.

Oltiinpa avoliitoista tai naisten ja miesten välisestä kimppa-asumisesta mitä mieltä vaan, pitäisin kuitenkin tärkeänä sitä, että kela tekisi selkeän ja yhdenmukaisen tulkinnan tilanteesta paikkakunnasta tai kelan tädistä riippumatta.

johan teillä on ystäviä!!! valitkaa ne hieman tarkemmin...

Siinähän on mukava "naiskenella" muiden kanssa ja sitten on helppo lähteä kun ei mitään lainvoimaisuuksia ole.
Juridisesti avoliitto ei ole verrattavissa avioliittoon.

joku vaan kirjoitti:

Siinähän on mukava "naiskenella" muiden kanssa ja sitten on helppo lähteä kun ei mitään lainvoimaisuuksia ole.
Juridisesti avoliitto ei ole verrattavissa avioliittoon.

Lue lisää

Avoliitossa on puolisoilla myös elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Tämä vaikuttaa mm. tukiin mikäli jompikumpi niitä saa.

Avoliitoksi katsotaan myös jos joku yrittää keinotella rahaa, esim. eroamalla ja sen jälkeen toinen jää asumaan samaan asuntoon työttömänä vuokralle. Muistaakseni saattaa pari vuotta onnistua huijaamaan yhteiskunnan tukiaisia tällä tavoin, mutta sen jälkeen katsotaan avopariksi.

Myös avoliitossa yh:n kanssa poistetaan tukia ja nostetaan tarhamaksuja. Ja kun puolisot siis ovat elatusvelvollisia toista kohtaan niin saapi uusi puoliso maksaa palkastaan osuutensa eikä elä yhteiskunnan elätin siivellä toisena loisena.

Pitää olla jos avoliitossa on? Tiedäpä häntä :)

joku vaan kirjoitti:

Siinähän on mukava "naiskenella" muiden kanssa ja sitten on helppo lähteä kun ei mitään lainvoimaisuuksia ole.
Juridisesti avoliitto ei ole verrattavissa avioliittoon.

Lue lisää

sitten muuta elämässä, kuin naida napsutellaan ?

Lupaus avioliitosta.. eli kun et halua avioliittoon miten voit luvata avoliiton joka on lupaus avioliitosta?? olet pettänyt itsesi ja puolisosi.. mikään ei enää tunnu olevan pyhää.

on kylläkin.. kirjoitti:

Lupaus avioliitosta.. eli kun et halua avioliittoon miten voit luvata avoliiton joka on lupaus avioliitosta?? olet pettänyt itsesi ja puolisosi.. mikään ei enää tunnu olevan pyhää.

Lue lisää

Ööö, minkähän perinteen/tiedon mukaan avoliitto on lupaus avioliittoon menemisestä?
Kihlautuminen on sitä joskus ollut, mutta siihen ei todellakaan ole liittynyt yhteen muuttaminen mitenkään.

Kauniisti sanottu! "Sydänten liitto"... Kaikilla se ei tietysti ole sitä joillekin vain sitä, että säästetään asumiskuluissa yms.

Mutta hyvin avoliitto voi olla rinnastettavissa avioliittoon, jos lakipykäliä ei oteta huomioon. Eihän se onko naimisissa vai ei sitä suhteen tilaa määrää. Vaan monet, monet muut asiat...

Mulla kaveri on 15 vuotta ollut avoliitossa, toinen yli 20 ja itse 9 vuotta. Osa kavereistani on naimisissa. Mulle se on ihan sama, en ole huomannut muuttavan mitään suuntaan eikä toiseen.

Omilla vanhemmilla ei ole onnellinen avioliitto, pitkä kylläkin. Mutta ei se varmaan olisi sen onnellisempi vaikka olisivat avoliitossa. Olisivatko eronneet helpommin? Sitä en tiedä. Mutta tärkeintä kai on onnellisuus, eikä suhteen kesto?

ole kuten luulet kirjoitti:

Avoliitossa on puolisoilla myös elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Tämä vaikuttaa mm. tukiin mikäli jompikumpi niitä saa.

Avoliitoksi katsotaan myös jos joku yrittää keinotella rahaa, esim. eroamalla ja sen jälkeen toinen jää asumaan samaan asuntoon työttömänä vuokralle. Muistaakseni saattaa pari vuotta onnistua huijaamaan yhteiskunnan tukiaisia tällä tavoin, mutta sen jälkeen katsotaan avopariksi.

Myös avoliitossa yh:n kanssa poistetaan tukia ja nostetaan tarhamaksuja. Ja kun puolisot siis ovat elatusvelvollisia toista kohtaan niin saapi uusi puoliso maksaa palkastaan osuutensa eikä elä yhteiskunnan elätin siivellä toisena loisena.

Lue lisää

Jonkun Kelan mielestä kyllä, mutta ei lain mukaan. Siis sillä tavalla kuin aviopareilla on (avioliittolaki). Sehän onkin hauska asia, että avoparilla ei ole lain mukaan elatusvelvollisuutta, mutta silti avopuolison tulot vaikuttaa tukiin!

on kylläkin.. kirjoitti:

Lupaus avioliitosta.. eli kun et halua avioliittoon miten voit luvata avoliiton joka on lupaus avioliitosta?? olet pettänyt itsesi ja puolisosi.. mikään ei enää tunnu olevan pyhää.

Lue lisää

Ei kyllä ole! Sotket nyt kihlauksen ja avoliiton!
Jos muuttaa yhteen jonkun kanssa niin ei se kyllä vielä ole automaattisesti lupaus siitä, että mennään naimisiin. (jos niin on keskenään sovittu niin on eri asia) Jos on ajatellut mennä jonkun kanssa joskus naimisiin niin ei se varmaan ole poiskaan suljettu ajatus. Ei kai kukaan muuta yhteenkään, jos jo heti ajattelee että en tuon kanssa mene kyllä naimisiin! Mutta ensiksi kokeillaan yhdessä asumista.

Joanna kirjoitti:

Jonkun Kelan mielestä kyllä, mutta ei lain mukaan. Siis sillä tavalla kuin aviopareilla on (avioliittolaki). Sehän onkin hauska asia, että avoparilla ei ole lain mukaan elatusvelvollisuutta, mutta silti avopuolison tulot vaikuttaa tukiin!

Lue lisää

...sitten tosiaankin juridisesti avopuolisolla ei ole mitään merkitystä.
esim. ei ole perintö- oikeutta avopuolisoon, vaikka olisi oltu ja eletty yhdessä vuosikymmenet. (jos ei testamenttia)
jotenkin se tuntuu väärältä ettei avoliitossa asuvia "arvosteta" samalla lailla kuin avioliitossa olevia, koska käytännössä siinä ei ole mitään eroa. voisi esim. katsoa suhteen kestoa avoliitossa, jos se on kestänyt 5-10 vuotta ja on yhteisiä lapsiakin ja elettäsiin samassa taloudessa, niin olisi juridisesti samat oikeudet kuin avioliitossa elävillä.
sitäpaitsi nykyisin nuo avioliitot ovat niin lyhyitä että hyvä kun keretään sanoa tahdon, niin jo laitetaan eropaperit vireille. suomessa pitäisi kaikenlaiset liitot laittaa samalle viivalle. tasa-arvoisuuden nimissä!!

mutta kirjoitti:

...sitten tosiaankin juridisesti avopuolisolla ei ole mitään merkitystä.
esim. ei ole perintö- oikeutta avopuolisoon, vaikka olisi oltu ja eletty yhdessä vuosikymmenet. (jos ei testamenttia)
jotenkin se tuntuu väärältä ettei avoliitossa asuvia "arvosteta" samalla lailla kuin avioliitossa olevia, koska käytännössä siinä ei ole mitään eroa. voisi esim. katsoa suhteen kestoa avoliitossa, jos se on kestänyt 5-10 vuotta ja on yhteisiä lapsiakin ja elettäsiin samassa taloudessa, niin olisi juridisesti samat oikeudet kuin avioliitossa elävillä.
sitäpaitsi nykyisin nuo avioliitot ovat niin lyhyitä että hyvä kun keretään sanoa tahdon, niin jo laitetaan eropaperit vireille. suomessa pitäisi kaikenlaiset liitot laittaa samalle viivalle. tasa-arvoisuuden nimissä!!

Lue lisää

Itsekin elän avoliitossa, mutta olen tietysti menossa naimisiin. Jos kerran tiedostaa erot lainturvassa, niin miksi ihmeessä ei menisi naimisiin???? En keksi mitään syytä. Tuskinpa se naimisiin meno syynä niihin eroihin on. Ovat ne "avoerotkin" sen verran yleisiä.

joku vaan kirjoitti:

Siinähän on mukava "naiskenella" muiden kanssa ja sitten on helppo lähteä kun ei mitään lainvoimaisuuksia ole.
Juridisesti avoliitto ei ole verrattavissa avioliittoon.

Lue lisää

Et suinkaan luule, että papin aamen jollain lailla rajoittaa menoa ja muiden kanssa "naiskentelua". Kyllä avioliitosta on ihan helppo lähteä kuin avoliitostakin. Ihmisestä itsestään kaikki on kiinni!

Sitäpä tuolla koetettiinkin kysyä että mikä on se "liitto". Voihan sitä asua ja olla kenenkanssa vaan ja sopia mitä vaan. Mutta kukn kirjallisetkaan sopimukset ei "päde" niin mitenkä sitten kun ei ole mitään "sovittu".

Kysymys on tosiaan siitä että, "porskuttaa". ja sehän sopii aina niin kauan kunnes tulee jotain mistä pitäisi sopia.

Turhaa kirjoitti:

Itsekin elän avoliitossa, mutta olen tietysti menossa naimisiin. Jos kerran tiedostaa erot lainturvassa, niin miksi ihmeessä ei menisi naimisiin???? En keksi mitään syytä. Tuskinpa se naimisiin meno syynä niihin eroihin on. Ovat ne "avoerotkin" sen verran yleisiä.

Lue lisää

Joo kumma on kun se avioliitto on niin kumma tabu. Se ei maksakaan muuta kuin jonkun virkatodistuksen ja esteettömyystodistuksen ehkä parikymppiä euroina. Vihkiminen voidaan tehdä arkipäivänä joko kirkossa tai kaupunginvirastossa. Ei ole pukuvaatimuksia. Pari todistajaa kannattaa ottaa mukaan ettei tarvii haalia sitten paikan päällä.

Mutta siis mikään monimutkainen ja kallis asia se avioliittoon meneminen ei ole. Enemmän äklöttää tuhansien eurojen satuhäät vaikka on avioliittoa leikitty jo puolen tusinan kumppanin kanssa ja nykyisenkin kanssa vuosikaudet. Lapsia pyörii jo jaloissa ja kummankin aikaisempia. Ja exätkin on häissä siellä joo joo....

sehän on ihan sama kuin seukkaaminen

hengataan ja bunkataan niin kauan kunnes jompi kumpi kyllästyy

perusteista kirjoitti:

Sitäpä tuolla koetettiinkin kysyä että mikä on se "liitto". Voihan sitä asua ja olla kenenkanssa vaan ja sopia mitä vaan. Mutta kukn kirjallisetkaan sopimukset ei "päde" niin mitenkä sitten kun ei ole mitään "sovittu".

Kysymys on tosiaan siitä että, "porskuttaa". ja sehän sopii aina niin kauan kunnes tulee jotain mistä pitäisi sopia.

Lue lisää

Luuletko oikeasti, että 7 vuodessa ei ole tarvinnut sopia mitään?? Ja mitenkä se kirjallinen/laillinen sopimus (=avioliitto) erotilanteessa painaa?? Kummasti noista avioliiton kirjallisista sopimuksista huolimatta avioeroja tulee..
Kyllä me olemme sopineet kaikki asiat (esim. kuolema) jo ihan etukäteen. Testamentti kun on olemassa..
Eikä meidän liitto ole pelkästään ruusuilla tanssimista ja auvoista onnea ollut! Ollaanpa vaan niin sielunkumppaneita että joka sopasta ollaan selvitty! -Tähän saakka. Enkä usko että se AVIOliitto mitään ainakaan paremmaksi muuttaisi..

Haahu kirjoitti:

johan teillä on ystäviä!!! valitkaa ne hieman tarkemmin...

Ystävät pitäisi valita paremmin jos he joutuvat eroamaan?? En mä minkään statuksen takia ystäviäni ole valinnut.. Ei kai ystävyys suhdetta sen takia tarvi rikkoa jos hänellä/heillä suhde (=avioliitto) kariutuu?

se ole ihan kirjoitti:

sehän on ihan sama kuin seukkaaminen

hengataan ja bunkataan niin kauan kunnes jompi kumpi kyllästyy

avioliittokin voi päättyä kyllästymiseen avioerotilanteessa?? Eikä nykypäivänä ole mitenkään vaikea avioeroa hakea. Muuttaa pois yhteisestä kodista, ja harkinta-ajan jälkeen on virallinen ero selvä..
Ja mun mielestä seukkaaminen on sitä että asutaan omissa kämpissä mutta ei tapailla muita. Voin tietty olla väärässäkin, koska noita termejä ei enää vuosiin ole tarvinnut miettiä..

Rakastuneet menevät naimisiin. Epävarmat solmivat sitä jäljittelevän liiton lakipykälien avustuksella.
Jos tilastoihin tuijotetaan, avoliitto päättyy huomattavasti useammin eroon.
Seitsemäs vuosi on muuten se vaarallisin.

Avo- lakipykälistä kirjoitti:

Rakastuneet menevät naimisiin. Epävarmat solmivat sitä jäljittelevän liiton lakipykälien avustuksella.
Jos tilastoihin tuijotetaan, avoliitto päättyy huomattavasti useammin eroon.
Seitsemäs vuosi on muuten se vaarallisin.

Lue lisää

mutta olen edelleenkin umpi rakastunut puolisooni, ja hän minuun! Olemme toisillemme ns. sielunkumppaneita, tulisieluisia sellaisia.. ;-)
Mitä tarkoitat "lakipykälien avustuksella"? Mitään lakipykäliä en ole koskaan tuijottanut, saati niiden perusteella liittoamme solmineet..
Ja eikös tuo vaarallinen seitsemäs vuosi ole yhtä vaarallinen myös avioliitossa?? Täytyy uskoa että me tämän hoidamme, kuten aiemmatkin "vaaralliset" vuodet..

Avopuoliso.. kirjoitti:

mutta olen edelleenkin umpi rakastunut puolisooni, ja hän minuun! Olemme toisillemme ns. sielunkumppaneita, tulisieluisia sellaisia.. ;-)
Mitä tarkoitat "lakipykälien avustuksella"? Mitään lakipykäliä en ole koskaan tuijottanut, saati niiden perusteella liittoamme solmineet..
Ja eikös tuo vaarallinen seitsemäs vuosi ole yhtä vaarallinen myös avioliitossa?? Täytyy uskoa että me tämän hoidamme, kuten aiemmatkin "vaaralliset" vuodet..

Lue lisää

Pykäliäpä hyvinkin tarvitaan myös avoliiton rinnastamiseen avioliittoon. Nyt jo sorvattiin lakia homojenkin takia. Saa nähdä, koska saamme virallistaa liiton eläinten, vaikkapa kädellisten apinoiden kanssa? Sekin sitten samanarvoinen avioliiton kanssa?
Voi aikoja, voi tapoja.

mutta kirjoitti:

...sitten tosiaankin juridisesti avopuolisolla ei ole mitään merkitystä.
esim. ei ole perintö- oikeutta avopuolisoon, vaikka olisi oltu ja eletty yhdessä vuosikymmenet. (jos ei testamenttia)
jotenkin se tuntuu väärältä ettei avoliitossa asuvia "arvosteta" samalla lailla kuin avioliitossa olevia, koska käytännössä siinä ei ole mitään eroa. voisi esim. katsoa suhteen kestoa avoliitossa, jos se on kestänyt 5-10 vuotta ja on yhteisiä lapsiakin ja elettäsiin samassa taloudessa, niin olisi juridisesti samat oikeudet kuin avioliitossa elävillä.
sitäpaitsi nykyisin nuo avioliitot ovat niin lyhyitä että hyvä kun keretään sanoa tahdon, niin jo laitetaan eropaperit vireille. suomessa pitäisi kaikenlaiset liitot laittaa samalle viivalle. tasa-arvoisuuden nimissä!!

Lue lisää

Jos avoliitossa olisi juridisesti samat oikeudet kuin avioliitossa niin sehän olisi ihan sama kun avioliitto. Mitä eroa niissä enää olisi? Kutsuttaisiin vain eri nimellä? Varsinkin, jos avoliitto olisi virallinen ja se rekisteröitäisiin vaikka johonkin.

Menot maksellaan puoliksi se riittäköön kunnes on varma, että haluaa turvata toisen osuuden kuoleman käydessä kolkuttelemassa.

ruokakunta kirjoitti:

Menot maksellaan puoliksi se riittäköön kunnes on varma, että haluaa turvata toisen osuuden kuoleman käydessä kolkuttelemassa.

Ei olla silti avoliitossa.

Mitä järkeä koko AVIOliitossa on?

Viiden vuoden sisällä kolme (3) tuttavapariskuntaani on mennyt naimisiin ja jokainen kolmesta pariskunnasta on nyt jo eroamassa. Viimeisellä pariskunnalla ei mennyt edes vuotta.

Minä en mene paremman puoliskoni (ja AVOpuolisoni) kanssa naimisiin pitkään aikaan. Jos koskaan. Ei se muuta asioita yhtään parempaan suuntaan. Suhdekin pysyy vireämpänä eikä toista ota niin itsestäänselvyytenä, kun tietää ettei toisen lähtöä hidasta ainakaan mahdollinen pitkä ja tuskallinen omaisuuden jako.

Avioliitto tuntuu olevan ihmisille jonkinlainen "leikin loppu". Naimisiin päästyään ihmiset alkavat ajatella "hei, nythän mä sain napattua tuon ihmisen ihan 100% varmasti itselleni, joten ei mun kannata enää aatella kuin itseäni". Sitten muutaman vuoden päästä ihmetelläänkin jo kun toinen on lähdössä, tai itsellä menokenkä alkaa vipattaa.

Olkaa te "naineet" tyytyväisiä avioliitossanne. Katsotaan 10 vuoden päästä, kummat ovat vielä yhdessä.

Avecci kirjoitti:

Mitä järkeä koko AVIOliitossa on?

Viiden vuoden sisällä kolme (3) tuttavapariskuntaani on mennyt naimisiin ja jokainen kolmesta pariskunnasta on nyt jo eroamassa. Viimeisellä pariskunnalla ei mennyt edes vuotta.

Minä en mene paremman puoliskoni (ja AVOpuolisoni) kanssa naimisiin pitkään aikaan. Jos koskaan. Ei se muuta asioita yhtään parempaan suuntaan. Suhdekin pysyy vireämpänä eikä toista ota niin itsestäänselvyytenä, kun tietää ettei toisen lähtöä hidasta ainakaan mahdollinen pitkä ja tuskallinen omaisuuden jako.

Avioliitto tuntuu olevan ihmisille jonkinlainen "leikin loppu". Naimisiin päästyään ihmiset alkavat ajatella "hei, nythän mä sain napattua tuon ihmisen ihan 100% varmasti itselleni, joten ei mun kannata enää aatella kuin itseäni". Sitten muutaman vuoden päästä ihmetelläänkin jo kun toinen on lähdössä, tai itsellä menokenkä alkaa vipattaa.

Olkaa te "naineet" tyytyväisiä avioliitossanne. Katsotaan 10 vuoden päästä, kummat ovat vielä yhdessä.

Lue lisää

Ei voi muuta tehdä kuin ihmetellä, että jo on ihmisillä oudot käsitykset avio- ja avoliitoista!
Mikä ihme tätä nyky-yhteiskuntaa vaivaa? eikö avioliitto merkitse kenellekään enää mitään?
Naimisiin mennään rakkaudesta ja turvan tarpeen vuoksi.
Hiphei hurraa avoliitossa eläville joiden puoliso kuolee, etkä saa leskeneläkettä tai mitään muutakaan.

Tuntuu että nykyään kaikkien on pakko saada kaikki heti, ja sitten ihmetellään, että mikä meni vikaan.
Eikä sille tietenkään mitään voi jos ero tulee, jos se todellakin tulee painavista syistä, eikä siksi että "Mä en enää jaksa tota". Ei naimisiinmeno voi olla niin suuri muutos ihmisen luonteelle ja sille kuinka toista otetaan huomioon jne jne.

sAvoerotilastot ovat varmasti jopa suuremmat kuin avioerotilastot.
Niitä kun ei vaan kirjata mihkään ylös..

Niin ja ikää itseltä löytyy sen 22. Taidan vain olla joissain asioissa vanhoillinen.

Avecci kirjoitti:

Mitä järkeä koko AVIOliitossa on?

Viiden vuoden sisällä kolme (3) tuttavapariskuntaani on mennyt naimisiin ja jokainen kolmesta pariskunnasta on nyt jo eroamassa. Viimeisellä pariskunnalla ei mennyt edes vuotta.

Minä en mene paremman puoliskoni (ja AVOpuolisoni) kanssa naimisiin pitkään aikaan. Jos koskaan. Ei se muuta asioita yhtään parempaan suuntaan. Suhdekin pysyy vireämpänä eikä toista ota niin itsestäänselvyytenä, kun tietää ettei toisen lähtöä hidasta ainakaan mahdollinen pitkä ja tuskallinen omaisuuden jako.

Avioliitto tuntuu olevan ihmisille jonkinlainen "leikin loppu". Naimisiin päästyään ihmiset alkavat ajatella "hei, nythän mä sain napattua tuon ihmisen ihan 100% varmasti itselleni, joten ei mun kannata enää aatella kuin itseäni". Sitten muutaman vuoden päästä ihmetelläänkin jo kun toinen on lähdössä, tai itsellä menokenkä alkaa vipattaa.

Olkaa te "naineet" tyytyväisiä avioliitossanne. Katsotaan 10 vuoden päästä, kummat ovat vielä yhdessä.

Lue lisää

onkin varsin mielenkiintoinen AVOliiton purkautuessa.
Yhteisesti on hankittu sitä sun tätä. Miten se kaikki sitten "jaetaan", se on toinen juttu. Siitä vaan tyhmempi tai heikompi lumihankeen ja sillä hyvä. AVOpuolison sukulaiset rientävät silloin auttamaan. Kakarat saa mennä minne tykkää jne...
Pitäkäähän kuitit tallessa ja dokumentoikaa joka ikinen ostos, tulot, menot kaikkien auvoisten AVOvuosienne aikana. Rankkaa mutta totta. AVOliitossa kun ei tehdä edes avioehtosopimusta...

Ei sitä tarvi yhteen muuttaa että pääsee jonkun kanssa puuhastelemaan! Jos haluaa vaihtaa niin helpommin se käy kun ei muuta edes yhteen!

värittyneitä mielipiteitä. Tosiasia on kyllä, ettei avo ja avioliitossa ole mitään eroa. Kummassakin elää erilaisia ihmisiä, jotka soveltavat kaikkea oman käsityksensä mukaan. Ei avioliitto ole mikään tae siitä, että "pidetään huoli" toisesta. Onhan olemassa avioehto, jonka vuoksi toinen voi liiton loppuessa jäädä puille paljaille. Toisaalta avoliitossa osapuolet voi tehdä keskinäisen testamentin. Kaikkihan on sovittavissa ja riippuu täysin osapuolten sitoutumisesta ja vastuuntunnosta. Pisin tähän mennessä tuntemani avoliitto kesti 30 vuotta päättyen toisen osapuolen kuolemaan.

"Avioliitto kuuluu kuvaan sitten kun pari haluaa viettää loppuelämänsä yhdessä ja jakaa kaiken toistensa kanssa. Avoliitto on niille jotka haluavat ajatella vain itseään."

En ole samaa mieltä. Yli 30 vuotta ollaan oltu vain "avoliitossa", kaksi aikuista lasta on jo maailmalla omine perheineen. Vai lieneekö tämä nyt sitä, että me vain ajattelemme itseämme emmekä haluakaan viettää loppuelämäämme yhdessä?

Ketäs muuten pitäsi ajatella?

Se liitto on siinä avo-sanan jälkeen.

Minä olen loistavassa avoliitossa ja naimisiin emme mene, miksi ihmeessä menisimme kun näin on täydellistä?

avOliittolainen kirjoitti:

Se liitto on siinä avo-sanan jälkeen.

Minä olen loistavassa avoliitossa ja naimisiin emme mene, miksi ihmeessä menisimme kun näin on täydellistä?

Miten se avioliitto sitten muuttaisi nykyistä suhdettanne niin paljon, että ajatuskin mokomasta on mahdoton?

Tahtoo vain tietää.

avOliittolainen kirjoitti:

Se liitto on siinä avo-sanan jälkeen.

Minä olen loistavassa avoliitossa ja naimisiin emme mene, miksi ihmeessä menisimme kun näin on täydellistä?

Sama juttu.Hyvin menee ihan avoparinakin,miksi tässä nyt vielä pitää naimisiin mennä,kun ei se mitään muuta kumminkaan.Ja jos ero tulee,ni sitten se tulee,sitten mietitään mitä tehään asunnolle.

Vietimme äsken 15 v. hääpäivää. Sun kanssa samantapaisesti ajattelimme kihlauksen aikoihin. Mutta onneksi pian sen jälkeen ymmärsimme mikä kannattaa: avioliitto ja sitoutuminen. Miehenä haluan ajatella, että puoliso ja yhteinen elämä ei ole kokeilua, vaan oikeaa elämää. Monet kerrat olen ollut se töppö ja vaimoni samoin. Jos jää odottelemaan töitä, parempaa taloudellista tilannetta jne, voi olla, että niitä ei koskaan oikein tulekaan. Ja sitten vaan todetaan "kuinka kasvoimme erillemme"... Höpö höpö sanon minä. Kirkkohäät ja isot juhlat taipaleen alkupuolella, sitä voin suositella. Avioliitossa on se turvallisuus, jota avosuhteissa ei koskaan ole !

pahalla, mutta kihlaus ei suomen lain mukaan ole edes voimassa viiden vuoden jälkeen. Ja ohimennen, sillä tarkoitetaan sitä, että ollaan kohta menossa naimisiin, jos et ole kuullut.

No, kaikki omalla tavallaan.

Biit kirjoitti:

pahalla, mutta kihlaus ei suomen lain mukaan ole edes voimassa viiden vuoden jälkeen. Ja ohimennen, sillä tarkoitetaan sitä, että ollaan kohta menossa naimisiin, jos et ole kuullut.

No, kaikki omalla tavallaan.

Lue lisää

no, parempi myöhään ku ei millonkaan. pitääks mun nyt sit ilmottaa ukolle että ei me olla enää kihloissa ku parasta ennen -päivä meni jo? :D hätäillen ei tuu ku kusipäisii mukuloita, joten ootellaan.

15 naimisissa kirjoitti:

Vietimme äsken 15 v. hääpäivää. Sun kanssa samantapaisesti ajattelimme kihlauksen aikoihin. Mutta onneksi pian sen jälkeen ymmärsimme mikä kannattaa: avioliitto ja sitoutuminen. Miehenä haluan ajatella, että puoliso ja yhteinen elämä ei ole kokeilua, vaan oikeaa elämää. Monet kerrat olen ollut se töppö ja vaimoni samoin. Jos jää odottelemaan töitä, parempaa taloudellista tilannetta jne, voi olla, että niitä ei koskaan oikein tulekaan. Ja sitten vaan todetaan "kuinka kasvoimme erillemme"... Höpö höpö sanon minä. Kirkkohäät ja isot juhlat taipaleen alkupuolella, sitä voin suositella. Avioliitossa on se turvallisuus, jota avosuhteissa ei koskaan ole !

Lue lisää

Jos erilleen kasvamattomuus on suoraan verrannollinen tapaamispäivä ja hääpäivän väliseen aikaan, niin miks ihmeessä niin moni avioliitto päättyy eroon syynä "hätäiltiin liikaa, olis pitäny oottaa"? namisiinmenossa on kyse jostain iha muusta kuin suurista juhlista, miksi syöttää ja juottaa ihmisiä joista suurimmasta osasta ei pidä? turha ottaa työttömän ja opiskelijan suuria lainoja yhden päivän takia..

Avioeroja on kyllä paljon. Tosin hiljattain tehdyn tilaston mukaan avoparit, joilla on lapsia, eroavat neljä kertaa todennäköisemmin ja useammin kuin avioparit, joilla on lapsia. Eli opiskele faktoja ennen kuin avaudut julkisilla paikoilla!

Liitto ei ole synonyymi sanojen "asia" ja "sopimus" kanssa.
Liitto ja sopimus ovat kaksi eri asiaa.
Ei ihme, että menee avoliittolaisilta puurot ja vellit sekaisin:O
Kuvaa hyvin millä tasolla avoliitossa parisuhdetta hoidetaan.

asiamies. kirjoitti:

Liitto ei ole synonyymi sanojen "asia" ja "sopimus" kanssa.
Liitto ja sopimus ovat kaksi eri asiaa.
Ei ihme, että menee avoliittolaisilta puurot ja vellit sekaisin:O
Kuvaa hyvin millä tasolla avoliitossa parisuhdetta hoidetaan.

Lue lisää

Pakko vielä lisätä muutama fakta.

Suomen laissa ei ole viiden vuoden vanhentumisaikaa kihlaukselle. Sen sijaan laissa ei ole mitään määrämuotoa tai tarkkaa sääntelyä kihlauksesta. Se on lupaus tulevasta aviolitosta ja kihlaus ei vaadi edes mitään sormuksia, lehti-ilmoituksia ym. ollaakseen kihlaus.

Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta.
Suomen laissa on ristiriita yksityisoikeuden ja sosiaalioikeuden välillä. Yksityisoikeudellisesti juuri avopuolisoilla ei ole mitään velvoitteita toisiaan kohtaan ja laki kohtelee heitä useissa tilantessa kuin toisilleen vieraita henkilöitä. Esim. perintökaaren mukaan perinnönjaossa avopuoliso voi saada vainajalta perintöä, jollei muita sukulaisia ole. Tämä siis sen jälkeen kun on tehnyt valtionkonttorille selvityksen siitä, että on "erityisen läheinen henkilö" ja oikeutettu perintöön enemmän kuin valtio. Testamentin voi toki tehdä, mutta koska avopuoliso on kuin vieras, joutuu avopuoliso maksamaan kolminkertaisen perintöveron verrattuna aviopuolisoon.

Sosiaalioikeudessa avoliitto ja avioliitto usein rinnastetaan ja tätäkin on perusteltu sillä, ettei avoparit voi saada aviopareihin verrattuina suuria sosiaalisia, taloudellisia etuja. Tämä on paha ristiriita, mutta vaikka KELA pitää näitä parisuhteita tasa-arvoisena niin muualla avosuhteelle ei anneta arvoa.

OTK kirjoitti:

Pakko vielä lisätä muutama fakta.

Suomen laissa ei ole viiden vuoden vanhentumisaikaa kihlaukselle. Sen sijaan laissa ei ole mitään määrämuotoa tai tarkkaa sääntelyä kihlauksesta. Se on lupaus tulevasta aviolitosta ja kihlaus ei vaadi edes mitään sormuksia, lehti-ilmoituksia ym. ollaakseen kihlaus.

Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta.
Suomen laissa on ristiriita yksityisoikeuden ja sosiaalioikeuden välillä. Yksityisoikeudellisesti juuri avopuolisoilla ei ole mitään velvoitteita toisiaan kohtaan ja laki kohtelee heitä useissa tilantessa kuin toisilleen vieraita henkilöitä. Esim. perintökaaren mukaan perinnönjaossa avopuoliso voi saada vainajalta perintöä, jollei muita sukulaisia ole. Tämä siis sen jälkeen kun on tehnyt valtionkonttorille selvityksen siitä, että on "erityisen läheinen henkilö" ja oikeutettu perintöön enemmän kuin valtio. Testamentin voi toki tehdä, mutta koska avopuoliso on kuin vieras, joutuu avopuoliso maksamaan kolminkertaisen perintöveron verrattuna aviopuolisoon.

Sosiaalioikeudessa avoliitto ja avioliitto usein rinnastetaan ja tätäkin on perusteltu sillä, ettei avoparit voi saada aviopareihin verrattuina suuria sosiaalisia, taloudellisia etuja. Tämä on paha ristiriita, mutta vaikka KELA pitää näitä parisuhteita tasa-arvoisena niin muualla avosuhteelle ei anneta arvoa.

Lue lisää

Täyyttä asiaa mitä sanot ja ristiriitä on myös lisäksi. Esim: kun onettomuusuhrit ovat kokonainen perhe ja kaikki loukkaantuu. Niin lain tulkitsijat eroittelevat heidät ensiksi yksilöiksi. Jonka jälkeen heidän oikeudensa pilkotaan eri lainsäädäntöjen verkkoon jonka jälkeenalkaa käsittely julkisoikeudellisen ja siviilioikeudellisen vastuu velvoitten selvittely. Tämän jälkeen kun uhrit on saatettu itse tätä noin 10-25 tahoa ja instituutioita käsittävä "oikeus" vyyhti on saatettu uhrien itsensä selvitettäväksi ja vielä maksettavaksi niin tuntee oikeasti missä on "ristiriita".

Vielä fakta totuutta suomesta. Onettomuuden aiheuttajalta ei ole muuta kuin kysytty "miten se nyt tolleen pääsi tapahtumaan".

Perheenä si suomi kykene ottamaan vastaan ihmisiä ja perheeseen kuuluvia vastuita ja velvoitteita.

Nm: koettu on.

"Päällimmäiseksi jää, että ainakin toinen haluaa säilyttää vapautensa. Toisen on vain alistuttava."

Ei sen paremmin avio - kuin avoliitossakaan ole tarkoitus alistaa. Mikä se sellainen kumppanuus on, jossa toinen on alistettu?

Jos on alistetussa asemassa, kannattaa varmaan katsoa peiliin ja miettiä, miksi on sellaisessa suhteessa.

Säälittävää, kuinka joku voikin olla niin sinisilmäinen, että kuvittelee papin aamenen tuovan ikuisen onnen. Avioerossa harkinta-aika on ½ vuotta. Mitä se muuttaa?

Vai olisiko hienompaa mennä ennen ero naimisiin, jotta voisi "kunniallisesti" erota?