Äidit hyvässä ja pahassa...

Olen samaa mieltä edellisen kanssa, noin pienet lapset ovat liian nuoria jäämään yksin kotiin pariksikin tunniksi. Olisiko naapurissa joku, joka voisi katsoa lapsesi perään, kun olet itse tanssitunneilla. Tietysti sinulla on oikeus harrastaa jotakin, mutta täytyy ajatella myös lasten parasta. Jos ei muuta vaihtoehtoa löydy, niin pyydä äitiäsi hoitamaan lapsiasi pariksi tunniksi, kun se on hänelle niin sydämen asia.

Vai ei tuon ikäiset voi olla keskenään kotona paria tuntia. Jopa on ihmeellistä kannanottoa, kun kuitenkin koulun jälkeen lapset voivat ja joutuvat olemaan tuntikausia kotona ilman vanhempia. Illalla eivät muka voi olla keskenään, vaikka tietävät, missä äiti on ja puhelin käytössä. Tässä varmaan haluttiin taas kerran syyllistää yksinhuoltajaäitiä. Lapset varmaan mieluimmin haluavat, että äiti on tyytyväinen harrastuksensa parissa, kuin että kotona olisi kaikkensa uhraava marttyyri.

SusQ kirjoitti:

Olen samaa mieltä edellisen kanssa, noin pienet lapset ovat liian nuoria jäämään yksin kotiin pariksikin tunniksi. Olisiko naapurissa joku, joka voisi katsoa lapsesi perään, kun olet itse tanssitunneilla. Tietysti sinulla on oikeus harrastaa jotakin, mutta täytyy ajatella myös lasten parasta. Jos ei muuta vaihtoehtoa löydy, niin pyydä äitiäsi hoitamaan lapsiasi pariksi tunniksi, kun se on hänelle niin sydämen asia.

Lue lisää

Meillä ovat lapset olleet keskenään 9 ja 11 vuotiaasta lähtien ilta- ja yövuoroni!! Kaikki on mennyt hyvin, läksyt tehty, paikat kunnossa kun tulen kotiin, ruokaa kaapista saatu. Koulut sujuu, ovat kivoja ja fiksuja.

Kun se elämä vaan on joillakin tällaista. Tiedän toki ystäväperheitäni joissa lapset eivät ole koskaan olleet keskenään kotona tuon ikäisinä. En nyt kenellekkään kehu, että tämä on maailman paras vaihtoehto, mutta ei huonokaan. Ja minun elämässäni pakollinen ratkaisu jos aion jostakin perheelleni elannon repiä!

Jokainen lasten kanssa yksin oleva tietää, mikä kamaluus ja huoli alkaa kun päiväkodin vaaleanpunainen turvattu maailma loppuu. Jos otat koululaiselle hoitajan kotiin ja maksat vaaditun liksan niin eipä sinun kannata töissä käydäkkään.

Meillä ainakin lapset ovat kasvaneet aika vastuullisiksi, huolehtivat toinen toisistaan ja kissasta. Lapsia he ovat, tiedän toki, mutta mielestäni tämä ei ole ollut liian suuri kuorma kannettavaksi. Ehdotin alussa että otanko tänne hoitajan, mutta vannoivat pärjäävänsä ja hyvin on mennyt. Eivät halunneet enään sohvalle makaamaan vierasta tyttöä televisiota katsomaan. Pari sellaistakin tuli kokeiltua.

Päivätyötä tein kolmisen vuotta. Lähdin ennen kahdeksaa ja päivät venyivät iltakuuteen. Nyt on ihania arkivapaat. Ennen iltavuoroa ehdin laittaa kaiken kuntoon kotona; ruoat ja siivouksen. Lapset menevät nukkumaan kun lähden yöhön ja soittelen vielä töistä ennen kymmentä. Näin meillä. En kaipaa kenenkään moralisointia, koska oikeasti tämä on toistaiseksi ainakin ok juttu.

Olen kyllä ihan varmaan ekaluokkalaisesta lähtien viettänyt välillä aikaa yksin kotona ja ihan normaali ihminen olen ja välitkin vanhempiin ovat aivan mainiot. 10-vuotiaana olin ollut varmaan yötäkin yksin; vanhempi sisarus voi hyvin katsoa nuoren perään.
Ja tanssihan on vain pari tuntia pari kertaa viikossa, pliis mitä jengiä.

en yh olekaan, olemme käyneet tanssimassa, kun lapset olivat n. 10-vuotiaita. Kutsuivat kavereita yökylään ja ihan odottivat, että saavat viettää iltaa haluamallaan tavalla. Aina olivat menneet nukkumaan ennen kuin kotiin ehdittiin. Asumme kyllä kerrostalossa omassa osakkeessa ja ympärillä on turvallista porukkaa ja lapset vierailevat toistensa luona paljon päivittäin. En itsekään halunnut enää 10-vuotiaana vanhempieni kyläreissuille, vaan jäin mieluummin kotiin. Jos lapsi tuntee itsensä turvalliseksi ja kotiin palataan sovittuna aikana, voivat hyvinkin viihtyä välillä ilman nalkuttavia vanhempia ja varsinkin, jos harrastus parantaa jaksamista muina aikoina.