Olemme seurustelleet vuoden ja alusta asti on ollut selvää että olemme aika erilaiset. Eniten tämä erilaisuus haittaa siinä mielessä, että emme osaa tulkita toisiamme oikein. Mieheni esim. saattaa sanoa kesken mukavan tapahtuman että: "Sulla oli äsken ihan kypsä ilme", vaikka tosiasiassa nautin täysillä. Hän ei edes usko että nautin seksistä hänen kanssaan ja se onkin vaikuttanut niin, etten enää osaakaan nauttia. Samoin hän koittaa aina löytää sanomisistani jotain ihme piiloviestejä, aina negatiivisessa mielessä tietenkin.
Minä taas en ymmärrä milloin hän vitsailee ja milloin on tosissaan, hän kun saattaa heittää vitsin vakavastakin asiasta, mikä järkyttää minua.
Ja nyt nämä asiat ovat alkaneet tosissaan ärsyttämään minua. Tuntuu etten uskalla mitään sanoa ja pitää varoa ilmeitäni, ettei vaan hän taas ymmärrä minua väärin! Se ei kuulosta kovin toimivalta suhteelta?
Huusin nämä asiat hänelle päin naamaa ja hän sanoi tuntevansa itsensä tyhmäksi, mutta minä saan nyt sitten tuntea itseni julmaksi kun toinen on ihan masentunut.
Minä taas en ymmärrä milloin hän vitsailee ja milloin on tosissaan, hän kun saattaa heittää vitsin vakavastakin asiasta, mikä järkyttää minua.
Ja nyt nämä asiat ovat alkaneet tosissaan ärsyttämään minua. Tuntuu etten uskalla mitään sanoa ja pitää varoa ilmeitäni, ettei vaan hän taas ymmärrä minua väärin! Se ei kuulosta kovin toimivalta suhteelta?
Huusin nämä asiat hänelle päin naamaa ja hän sanoi tuntevansa itsensä tyhmäksi, mutta minä saan nyt sitten tuntea itseni julmaksi kun toinen on ihan masentunut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole ehkä niitä helpoimpia asioita, mutta kuuluu ehdottomasti tärkeimpiin.
Miehelläsi ilmeisesti on hieman heikko itsetunto ja hän on epävarma sinusta, päätellen siitä, että hän tarkkailee intensiivisesti ilmeitäsi eikä usko sinun nauttivan seksistä kanssaan.
Samalla hän "pallottelee" sinua nimenomaan "vitseillä" jne. Kuulostaa siltä että hän tuntee alemmuutta sinua kohtaan. Tuttu tilanne kokonaisuudessaan... Se, mikä sitten on "toimiva"suhde ja mikä ei...lienee jokaisen itsensä ratkaistavissa mitä elämältään haluaa =)
Ehdottaisin, että kirjoittaisit miehellesi kirjeen, jossa esim. seksistä käytät hieman "ylisanojakin" poistaaksesi epävarmuutta, ja muutenkin kerrot miltä sinusta mikäkin asia tuntuu, mukaan lukien ilmeittesi tarkkailu. Onhan se mukavaa että toinen jaksaa katsella, mutta tarkkailu ei tosiaan tunnu hyvältä. Kerro se. Ja miksikö kirje? Sen takia, että kirjeessä hän ei voi tarkkailla ilmettäsi vaan hänen yksinkertaisesti on pakko keskittyä sanoihin, kirjeen voit kirjoittaa rauhassa, ja miettiä mitä kirjoitat ja miten.
Toisen syyllistäminen saa helposti ahdistusta aikaan, kuten ilmeisesti on jo käynyt...ja siitä alkaa alamäki, parempi pysäyttää puoleen väliin ja kiivetä takaisin ylös niin kauan kuin se on vielä mahdollista.
Eli, ehdottaisin että ainakin harkitsisit kirjeen kirjoittamista, meillä se auttoi paljonkin, keskustellessa tuli liikaa väärinkäsityksiä ilmeistä ja eleistä sun muusta, kirjeen voi kirjoittaa ja lukea silloin kuin haluaa, eikä tarvitse vastata samalla minuutilla, vaan voi käyttää aikaa miettimiseen mitä todella itse ajattelee asioista.
Toimivaa suhdetta tai ei...meillä se toimii edelleen, ja suhde on siltäkin osin onnellinen, koska nyt kumpikin ymmärtää toistaan paremmin kuin aiemmin, eikä mieti tyhjänpäiväisyyksiä.
Molemminpuolista ymmärrystä suhteeseen =)