Silmiini pisti hesarin tämän päivän (13.2) yleisönosasto. Sielä tilastokeskuksen asiantuntija oikoo väärin tulkittuja tilastoja vedenkulutuksesta.
Eräs lukija on tulkinnut vuosikirjan taulukoita vedenkulutuksesta siten, että suomalaisen vedenkulutus/pää olisi 12 m3/asukas. Tilastokeskus kuitenkin oikaisee lukijan väärinkäsityksen ja vedenkulutus onkin 439 m3/asukas. Tästä kotitaloudet kuluttavat 53 m3/pää vuodessa. Tulkinnat menivät siis hehtaaripyssyllä pieleen, mikä johtunee tilastokeskuksen sekavasta esitystavasta. No, vedenkulutuksesta ei sen enempää.
Sen sijaan, Tilastokeskus esittelee paitsi työttömyyslukuja, myös palkkatilastoja. Mielenkiintoinen onkin tilastkeskuksen miesten viimeisin palkkatilasto:
- v. 2004 tulot miehillä 2600 eur/kk
- v. 2005 tulot miehillä 2780 eur/kk
Olen nähnyt esitettävän tulkintoja, että palkaus nousisi nimen omaan irtisanomisten lisääntyessä. Ts. katseet irtisanomisissa suuntautuvat henkilöstössä alaspäin, ja suurempipalkkaiset jäävävät viimeksi, ennen kuin konkurssi koittaa.
Tämä olisikin mielenkiintoinen reunaehto, ja tähän tarvittaisiin tilastokeskuksen tulkintaa asiasta.
Toinen reunaehto tässä nimenomaisessa palkkatilastossa on "säännöllinen kokopäväivätyö".
Kun kuuntelemme yritysten jokaisen vuosineljänneksen tuloksen jälkimaininkeja, niin tuloksena on eurojen lisäksi YT-neuvottelut. Pääsääntöisesti.
Herääkin kysymys, neuvotellaanko näissä YT-neuvotteluissa palkkoja ylöspäin, vai olisiko sittenkin niin, että "säännöllistä kokopäivätyötä" tekevien LUKUMÄÄRÄÄ VÄHENNETÄÄN yt-neuvottelujen seurauksena. Jos näin, niin jäljelle jäävien keskipalkka luonnollisesti nousee. Olettaen, että pienempipalkkaisia lähtee yt-tuloksena ensimmäisinä.
Oletteko, arvoisat palstan lukijat, viitsineet tutkia näitä tilastokeskuksen vuosikirjoja tältä osin. Pitääkö teoriani siis paikkansa?
Siis se, että IRTISANOMISET nostattavat näitä teoreettisia tilastollisia palkkalukuja.
Mitä TILASTOT kertovat ?
6
273
Vastaukset
- Tsekkaaja
Kyllä vain. Luettuani kirjoituksesi muistelen, että asiasta on tehty ihan tutkimuskin. Siinä päädyttiin juuri esittämääsi. Pitääkin hieman kehua retostaa Haansia: osoitat hyvää asioiden yhdistämisen oivaltamisen kykyä, jota saisi esiintyä rutkasti enemmänkin.
- Haans
Sillä sehän olisi mukava meidän kaikkien lukea.
Mitäs mieltä itse olet siitä julkaisulogiikasta, jonka itsekkin oikeaksi päättelin eli siis mitä tavoitetta nuo Tilastokeskuksen palkkatilastot palvelevat? Siis kun eivät avoimesti kerro, että IRTISANOMISETHAN ne niitä lukuja kasvattavat?
Sitä tässä takaa ajankin. Kyllähän jokainen näkee, että 2700 on AKATEEMISTEN palkkaus, ja tusikimpa suomalaiset sentää keskimäärin akateemisia ovat ! - Tsekkaaja
Haans kirjoitti:
Sillä sehän olisi mukava meidän kaikkien lukea.
Mitäs mieltä itse olet siitä julkaisulogiikasta, jonka itsekkin oikeaksi päättelin eli siis mitä tavoitetta nuo Tilastokeskuksen palkkatilastot palvelevat? Siis kun eivät avoimesti kerro, että IRTISANOMISETHAN ne niitä lukuja kasvattavat?
Sitä tässä takaa ajankin. Kyllähän jokainen näkee, että 2700 on AKATEEMISTEN palkkaus, ja tusikimpa suomalaiset sentää keskimäärin akateemisia ovat !Taisin lukea tuosta tutkimuksesta painetusta sanasta, about muutama kuukausi sitten. Joko Hesarista tai Suomen Kuvalehdestä, veikkaan... näillä eväillä on tietysti vähän hintelää ryhtyä netin tarjoamasta infotulvasta etsiskelemään.
Tilastot itsehän ovat tavallaan "syyntakeettomia". Ne kertovat vain lahjomattomasti miten luvut asettuvat kulloinkin toteutettavan politiikan seurauksena. Juuri siksi niitä pitää osata lukea. Kulunutta, mutta mainiota ilmaisua käyttääkseni: kun on pää pakastimessa ja jalat uunissa, on keskimäärin hyvä olla.
Keskipalkkojen tilastollinen nousu voi olla hyvä juttu - tai sitten ei. Jos ajateltaisiin, että Suomessa olisi pienikin lauma ihmisiä, joiden palkka olisi vaikkapa kymmenen miljardia vuodessa, keskipalkka tietysti nousisi. Tämä tuskin hirveästi lohduttaisi niitä janan toisessa päässä olevia osa-aikaisia, pätkätyöläisiä tai alipalkattuja. Heidän protestointiinsa olisi vastapuolella kuitenkin lyödä pöytään sellaiset rätningit, joilla yks'kantaan voitaisiin osoittaa että "kattokaa nyt, kuinka hyvin noudatettava politiikka puree".
Kuten aseet, tilastotkaan eivät itsessään "tapa", ellei niitä siten käsitellä. Näkisin, että näitä tilastoja käytetään vallitsevan tyylin puolustamiseen: valtakunnassa kaikki hyvin, jatketaan samaa linjaa, valitus on virheellistä. Ihmisten erottaminen nostaa keskipalkkaa, halpa/ilmaistyö parantaa kilpailukykyä, työttömien siirto pakkotyöläisiksi vähentää työttömyyslukuja. Hienosti menee, nukkukaa hyvin.
- Laama
Kohta trollit saavat lisää vettä myllyyn, kun huomaavat paperimiesten palkkojen nousseen 5000 egeä parissa vuodessa.
Mistä tämä sitten aiheutuu? Tietenkin ulkoistamisista mitä työnantajat vaativat. Pienempipalkkaiset poistetaan paperimiesten tulotilastoista, siivoojat, kunnossapito ym. ja jäljelle jää vain käyttöhenkilöstö. Lisäksi joulu ja juhannus tulivat käyntipäiviksi, joka omalta osaltaan nostattaa vuosiansioita.
Tilastot ovat kylläkin paikkansapitäviä mutta pitää tietää mistä tiedoista tilasto on tehty.
Ei millään muulla ole niin helppoa huijata ihmisiä kuin tilastoilla.- Tsekkaaja
Aivan näin. Tästä taas tuli mieleeni Ari Ojapellon kirjoitus.
Hallitus rauhoittelee ihmisiä kertoen, että teollisuustyöpaikat kylläkin Suomesta vähenevät, mutta ei huolta: palvelusektorin työllisyys kohoaa.
Nämä ovat kuitenkin seurausta toisistaan. Tietysti palvelusektorin työllisyys kohoaa, kun teollisuusyritysten irtisanotut siirtyvät tekemään töitä sen nimikkeen alle. Yhä tehostuvasta teknologiasta johtuen ihmistyön tarve kuitenkin laskee koko ajan, ja entinen teollisuusyrityksen kuukausipalkkalainen huomaakin yht'äkkiä olevansa palvelusektorin osa-aikainen, pätkätyöläinen, "yrittäjä" - tai työtön. Joka tapauksessa ansiot pienenevät ja epävarmuus kasvaa.
Tapaus luetaan kuitenkin ei-työttömäksi joka sellainen kuukausi, kun hän tekee lyhyenkin pistokeikan. Ja jälleen ovat asiat maassa hyvin, kiitos taidokkaan hallituksen. Niinpä voimmekin matkata kohti teollisuusyritysten voittojen seitsenkertaistamista (nythän ne ovat vain kuusinkertaistuneet 15:ssä vuodessa) ja jättää perimättä vuotuisesti miljardin euron verran veroa ulkomaisilta sijoittajilta osinkotuotoista. Tämän takaavat Ryynänen ja Tahvanainen, jotka suostuvat tulotasonsa reippaaseen pudottamiseen jalon asian, eli maamme kilpailukyvyn parantamiseksi. - =))
Tsekkaaja kirjoitti:
Aivan näin. Tästä taas tuli mieleeni Ari Ojapellon kirjoitus.
Hallitus rauhoittelee ihmisiä kertoen, että teollisuustyöpaikat kylläkin Suomesta vähenevät, mutta ei huolta: palvelusektorin työllisyys kohoaa.
Nämä ovat kuitenkin seurausta toisistaan. Tietysti palvelusektorin työllisyys kohoaa, kun teollisuusyritysten irtisanotut siirtyvät tekemään töitä sen nimikkeen alle. Yhä tehostuvasta teknologiasta johtuen ihmistyön tarve kuitenkin laskee koko ajan, ja entinen teollisuusyrityksen kuukausipalkkalainen huomaakin yht'äkkiä olevansa palvelusektorin osa-aikainen, pätkätyöläinen, "yrittäjä" - tai työtön. Joka tapauksessa ansiot pienenevät ja epävarmuus kasvaa.
Tapaus luetaan kuitenkin ei-työttömäksi joka sellainen kuukausi, kun hän tekee lyhyenkin pistokeikan. Ja jälleen ovat asiat maassa hyvin, kiitos taidokkaan hallituksen. Niinpä voimmekin matkata kohti teollisuusyritysten voittojen seitsenkertaistamista (nythän ne ovat vain kuusinkertaistuneet 15:ssä vuodessa) ja jättää perimättä vuotuisesti miljardin euron verran veroa ulkomaisilta sijoittajilta osinkotuotoista. Tämän takaavat Ryynänen ja Tahvanainen, jotka suostuvat tulotasonsa reippaaseen pudottamiseen jalon asian, eli maamme kilpailukyvyn parantamiseksi.Teidän niin kiroama duunariosasto on veroillaan mahdollistanut tämänkin asian, mitä olette käyttäneet häikäilemättä hyväksenne.
Tuleeko ahneus tiensä päähän, sen ratkaisee eduskunta jos rohkeus riittää....??
Tässä lainaus:
"Yritystukien takaisinperintää ehkä tarkennetaan
HJ, 14.2.2006
Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää parhaillaan, onko valtion yrityksille myöntämien yritys- ja innovaatiotukien takaisinperintäsäädöksiä syytä tarkentaa. Kysymys on kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan ajankohtaistunut monien tukia saaneiden yritysten siirrettyään toimintojaan ulkomaille.
Pekkarinen puhui tiistaina Tapiola-ryhmän neuvottelukuntien yhteiskokouksessa Tampere-talossa.
Yritystukilain mukaisten tukien osalta takaisinperintään voidaan pääsääntöisesti ryhtyä, mikäli yritys siirtää viiden vuoden kuluessa tuen maksusta kohteena olevan liiketoiminnan pois maasta tai lopettaa toiminnan maassa ilman pakottavaa syytä.
Tekesin innovaatiotukien takaisinperinnässä tapauskohtainen harkinta on laajempaa. Keskeinen tekijä takaisinperinnästä päätettäessä on tukipäätöksen vaikuttavuus ja kokonaiskilpailukyky yrityksen Suomeen jäävän toiminnan kannalta."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi434036Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron
Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal513681- 703238
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak943115Mitäs nyt sijoittajat?
Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no892094- 352048
- 241909
- 351870
- 311861
Olisitpa se hellä
Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k231794