Paratiisikokemuksia Puhtaassa mielteessä

Toteemipaalu kirjoitti:

Taianomaisen herkkiä ja kaunopuheisia sooloja ja kuoro-osuuksia sekä intohimoisempia duettoja löydämme Deliusin Songs of sunset-laulusarjasta sekä lumoavan säihkyviä Farewell-sarjasta kaksoiskuorolle elämänsä viime vuosilta, jotka ainakin surumielisen ja viipyilevän hakeassa sävelkudonnassaan, vaikkakaan eivät taivaallisia näkyjä tavoittelevassa aina Bachinkin jälkeensä ja varjoonsa jättävässä kohisevassa kuorofuugiensa ylimaallisisessa kohisevassa pauhussaan ja häkellyttävässä kirkkaudessaan elämän messussa, luovat persoonallisemman hohteen kuin Deliusin erään 1900-luvun merkittävimpiin kuuluvassa merkkiteoksessaan, ratonalistisesta rehellisestä filosofisesta näkemyksestän huolimatta, näyttäytyen korkeimpina taivaallisina paratiisinäkyinä heti ykkösnyrkin, Mozartin, Schubertin jne. jälkeen mitä maailma on ihmiskunnalle milloinkaan antanut aihetta suoda luonnon ainutkertaisena mestariteoksina, ansaitsemattomina lahjoina ja säbveltäjäpersoonina ihmiskunnalle, joille ei milloinkaan ole löytynyt vertaista. Ugga Bugga, olen vähän niinkuin puhunut, mutten totalitrismissa, vaan vapaassa yhteiskunnassa moniarvoisessa, jossa taiteilijalla on oikeus ilmaista itseään sisäisen pakon sanelemana.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä