onko oikeesti vittumainen anoppi kaatanut suhteita?? ...ei olla naimisissa,..."anoppi" sitä tuskin hyväksyisikään...tälläinen bitch hänen KULTApoikansa kanssa... --mutta ollaan siis oltu avoliitossa 5 vuotta.
-suhteessa on muutakin mätää, mutta LIIKAA kränää aiheuttaa "anoppi" jonka sairaalloinen puuttuminen pojan elämään saa meikäläisen sekoamaan. Kyse on juuri sellasesta äidistä joka seuraa poikaansa vaikka suihkuun ihan vaan ihailemaan omaa poikaansa ja katsomaan että kaikki on hyvin. Soittoja, huolehtimista, ruokkimista (koska eihän kukaan muu osaa laittaa ruokaa), omimista, suorastaan kateutta jos poika osoittaa hellyyttä tms. huomiota mulle hänen nähtensä. --onko KENELLÄKÄÄN muulla tällästä, vai onko tää just niin pimeetä kun mä ajattelen??
-suhteessa on muutakin mätää, mutta LIIKAA kränää aiheuttaa "anoppi" jonka sairaalloinen puuttuminen pojan elämään saa meikäläisen sekoamaan. Kyse on juuri sellasesta äidistä joka seuraa poikaansa vaikka suihkuun ihan vaan ihailemaan omaa poikaansa ja katsomaan että kaikki on hyvin. Soittoja, huolehtimista, ruokkimista (koska eihän kukaan muu osaa laittaa ruokaa), omimista, suorastaan kateutta jos poika osoittaa hellyyttä tms. huomiota mulle hänen nähtensä. --onko KENELLÄKÄÄN muulla tällästä, vai onko tää just niin pimeetä kun mä ajattelen??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siellä noita sinunkaltaisiasi juttuja on pilvin pimein.
oonko tyhmä vai tyhmä, mut mikä anoppi-appi palsta, missä?
Olen kärsinyt samasta tilanteesta nyt 21 vuotta ja olen jättämässä mieheni. Hänen ja äitinsä suhde ei ole terve. Molemmat ovat sairaita. Anoppini on lisäksi omahyväinen ja se on paha sairaus.
Neuvon sinua jäättämään miehesi, mikäli miehesi kanssa ette pääse sovintoon, että hylkäätte anopin. Muuten anoppi on kolmas pyörä läpi elämän.
Mikäli et eroa, niin pilaat oman elämäsi ja katkeroidut joskus ja jopa sairastut henkisesti.
Hylkää mies, jos sen äidissä on jotakin vikaa.
Et taida olla itsekään ihan terve?
Sinuna olisin jo kaukana. Tyypillinen kuvio: miehellä kissanpäivät, sinä olet katkera. Lähde tost pois niin elämänlaatusi paranee.
Taitaa tarvita ukkosi pienen muistutuksen siitä, kenen kanssa hän oikeasti elämänsä jakaa. Äiti saa olla rakas ja tärkeä totta kai, mutta rajansa kaikella. Sinä ja miehesi olette perheyksikkö, anoppi ainoastaan lähisukulainen. Jos ukko mielii takaisin vaippoihin, niin tuuppaa peräkammarin pojaksi vaan. Se on ihan turhaa yrittää itsenäistää aikuista ihmistä, jos hänen äitinsä on jo sen pilannut. Toiset eivät pysty päästämään irti, nyssyköitä tossukoita tekevät sellaiset äireet. Selvä peli, anoppi tai sinä, jos äijä äiteensä valitse "kumppanikseen" ohi sinun niin siinä meneekin sitten hänellä kaikki mahdollisuudet ikinä saada normaalia parisuhdetta aikaiseksi. Ei tuollaista kukaan nainen katso. Sairas anoppi, eikä edes itse sitä luultavasti tajua.
kuin aloittajalla.. tai, no samantapainen. Asun avoliitossa, ja mieheni äiti on jotain aivan kamalaa. Ylihuolehtii 24-vuotiaasta pojastaan, kun eihän sen ikäinen nyt voi mitenkään pärjätä omillaan, eikä varsinkaan kun on NIIIIN kamala avovaimokin pojalla.
Anopin mielestä pakotan mieheni elämään kanssani. Olen kuulemma kaiken pahan alku ja juuri. Anoppini on myös lyönyt minua, harmi vaan ku ei tullu mustelmaa, niin oisin saanu hyvät rahat. En myöskään ymmärrä elämästä mitään eikä minulla voi olla omia mielipiteitä, tai jos onkin niin ainakaan en koskaan voi olla oikeassa. Minulle saa huutaa mistä vain ja ilman syytä, mutta minä en saa korottaa ääntäni missään tilanteessa enkä mistään syystä.
Odotan innolla kuinka käy kun tulen raskaaksi (ellen ole jo) ja etenkin sitä kun menemme naimisiin...