Nykyään - varsinkin täällä pk-seudulla - nuoret naiset puhuvat vain ihmissuhteista ja siitä kuinka miehiä tulee ja menee. Parisuhteiden ei edes oleteta kestävän, vaan "ollaan niin kauan kun jaksetaan". Miestä vaihdetaan helposti eikä eroaminen ole vaikeaa, koska mitään rakkautta ei ole. Ei siis haluta rakastua, koska se tekisi eron vaikeaksi. Osa haluaa pysyä sinkkua ja olla vaan "frendien kaa" tai harrastaa yhden yön/viikonlopun suhteita. Tosin miehetkin syyllistyvät tähän.
Mihin on suomalaisesta kulttuurista rakkaus kadonnut?
Eikö rakkautta enää arvosteta saatika edes haluta?
Nyt monet löytävät rakkauden vain toisista kulttuureista...
Mihin on suomalaisesta kulttuurista rakkaus kadonnut?
Eikö rakkautta enää arvosteta saatika edes haluta?
Nyt monet löytävät rakkauden vain toisista kulttuureista...
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tasa-arvoistamista siinä missä useat sen käsittävät, eli kostoaseena miestä vastaan. Nykyinen meininki on että naiset haluavat olla yhä enemmän kuin 'miehiä' eli he haluavat olla 'tasa-arvoisia', lopputuloksena he omaksuvat ne huonot puolet, ja kokevat että heillä on oikeus kostaa nyt kaikki miehien suorittama paska läpi historian, silloin tasa-arvoa 'toteutuu' kun nainen saa: ryypätä, pettää, hakata samaan malliin kuin mies eikä kukaan häntä siitä kritisoi tai jos kritisoi niin "miehet ovat jo kauan". Sitten toisessa päädyssä ovat miehet jotka ovat ihan hukassa kun nykyaikaisessa tasa-arvo hössötys yhteiskunnassa heiltä ei odoteta enää mitään, ja miehuudesta on hitaasti mutta varmasti tulossa jotain vanhanaikaista ja ei toivottua.
Sellaista joka yhdistetään helposti esim. sovinismiin, perheväkivaltaan ja "junttiuteen".
Tästä on kirjoitettu kirjojakin miten sukupuoliroolit ovat hitaasti mutta varmasti tulossa yhä vaikeammin 'tunnistettaviksi', niistä alkaa tulemaan epämääräisiä joten ei ole ihmekään jos ihmiset ovat hukassa.
Pitäisikin puhua siitä kuka on tasa-arvoisempi! Ei tasa-arvosta. Täällä jo näkee kun naiset itkevät siitä että miehet ovat vässyköitä, se on "miehistä ei ole mihinkään kuin kaappien kokoamiseen"-kotikasvatuksen tulosta, en vyörytä syytä pelkästään äitien harteille, mutta jos on huono mies josta ei roolimalliksi ole niin mielestäni hänestä tulee hankkiutua eroon.
Näille itkijöille minä sanon että tervetuloa siihen paljon puhuttuun "murrosaikaan", nauttikaa nyt tasa-arvonne hedelmistä, me "paskat suomalaiset miehet" osaamme myös pelata tätä tasa-arvo peliä, eli koska muutenkin ollaan ajamassa sukupuolia alas niin emme tule edes aloitetta tekemään, sehän olisi hyi hyi kauhean vanhanaikaista ja kaikki vähänkin iskemisen kaltainen miten alentavaa! Ja jos minä vähänkin yritän "kaapin paikan" näyttää saan kuulla miten olen soviisti. Mutta koskaan emme tässä pelissä tule olemaan yhtä hyviä kuin naiset koska loppujen lopuksi. Miehet tarvitsevat enemmän naisia kuin naiset miehiä.
Sovinisti miesten ihannenainen on se, joka ottaa vastaan kaiken paskan mitä mies keksii naiselle syytää nöyrästi ja hymyssä suin.
Esimerkki: Sovinisti mies solvaa ja haukkuu naistaan. Naisella palaa pinna ja uskaltautuu sanomaan jotain takaisin. Mies syyttää naista femakoksi ja uhkailee väkivallan käyttöön ottamisella jollei nainen lopeta vastaansanomistaan (eli puolustautumista).
http://en.wikipedia.org/wiki/Chauvinism
Vähän toisenlainen, kuin miksi se on täällä värittynyt.
tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Male_chauvinism
Aloittajan kuvaamat oireet ovat vain merkki rodun, kulttuurin degeneraatiosta, rappiosta.
Johon sosiologeilla on olemassa sitä mittaavat indikaattoritkin.
Jotkut nyt vain ovat niin pinnallisia etteivät osaa arvostaa todellista välittämistä. Yhdistäisin sitoutumattomuuden kyllä enemmän miehiin kuin naisiin, meillehän se kukasta kukkaan pomppaaminen on helpompaa. Oma tyttöystävä rakastaa/arvostaa minua sellaisena kuin olen eikä sellaisena kuin voisin olla. Ehkä minulla on vain käynyt hyvä säkä?
Ei kuitenkaan koske homoja ja lesboja. He eivät kanna minkäänlaista huolta lajin säilymisestä.
Ihmislajin säilymiselle on kyllä edullista pariutua mahdollisimman kaukaista geeniperimää olevan kanssa. Mutta rotujen tai kansojen säilymistä tämä ei edistä. Kohta suomalaisetkin yhtä sekarotuista sakkia kuin usassa.
...ei siinä tilanteessa kanneta minkäänlaista huolta.
FEministinen miesviha on uusi uskonto Suomessa (ja ainoa uskonto)!
NAISTEN ARVOSTELU TAAS AINOA TABU !
Voi tulevia poikalapsia !
,,,
Te kaksi ette nähtävästi tiedä, mitä feministi tarkoittaa. Mahtaa olla vaikeaa elää tuollaisen umpioituneen kiukun kanssa.
Jokaisesta älykkäästä, empaattisesta, itseään arvostavasta naisesta, joka osaa tarkastella ympäristöään, analysoida, kritisoida ja vetää johtopäätöksiä, tulee täällä feministi. Miesvihaa siinä ei tarvita. Se olisi liian alkeellista.
Kasvattakaa henkistä pääomaanne!!
...femakot ovat lähes kaikki elämäänsä ja itseensä tyytymättömiä lesboja. Kiukuttelevaa joukkoa.
Et ilmeisesti vieläkään ymmärrä, mitä feminismi tarkoittaa. Väännän siis rautalangasta.
Feminismi on naisten oikeuksien puolustamista. Oikeuksien, joita aatteen alkuaikoina ei realistisesti voinut sanoa olevan olemassa. Feminismi on saavuttanut monia hienoja asioita: naiset saavat äänestää, tehdä työtä jossa viihtyvät ja jota arvostavat, ansaita (teoriassa) samaa palkkaa kuin miehetkin, lähteä huonosta liitosta, kertoa poliisille jos mies lyö. Pukeutua kuten tahtovat, harrastaa mitä haluavat, opiskella sitä mikä kiinnostaa. Heillä pitäisi siis olla yhteiskunnassa samat oikeudet ja lähtökohdat kuin miehilläkin. Silti näin ei ole: palkkaerot sen kuin kasvavat, naiset hoitavat edelleen valtaosan koti- ym. töistä, ja huolehtivat lähestulkoon yksin maailman lapsista. Feminismi on aate, joka tähtää näiden epäkohtien poistamiseen, ja sitä tarvitaan edelleen.
Sen sijaan feminismi EI ole miesten halveeraamista tai naisten ylivertaisuuden todistelua. Feminismi ajaa takaa tasa-arvoa, ei yliarvoa. Miehet ja naiset pitäisi saada näissä yksinkertaisissa perusasioissa samalle viivalle; se, miten itse kukin näkee perinteiset roolit tai kohteliaan käytöksen, on yksityistä, eikä kuulu tälle keskustelualueelle. Mies on mies, nainen on nainen, ja tietyt, fyysiset erot tulevat aina pysymään, kuten todennäköisesti tietyt erot käytöksessäkin, mutta niillä ei ole mitään tekemistä reilun pelin kanssa. Ja tasa-arvo on juuri sitä, reilua peliä.
On tietysti niitäkin "feministejä", jotka haluaisivat ilmeisesti poistaa koko miessukupuolen maailmastamme, tai ainakin alistaa heidät orjikseen. On feministejä, jotka ovat lesboja, ja lesboja, jotka eivät ole feministejä. Itse olen feministi, biseksuaali ja realisti; jos törmäisin tällaiseen mainitsemaasi katkeraan ja pahantahtoiseen äärimilitanttifeministiin, en pystyisi katsomaan häntä silmiin ja vakavasti sanomaan häntä sukulaissieluksi. Hänenlaisensa antavat feminismille huonon maineen.
Lopputulos: maailma tarvitsee miehiä. Samoin kuin naisiakin. Kummassakaan ei ole pohjimmiltaan mitään vikaa, eikä kummankaan mahdollisuuksia tulisi keinotekoisin roolimallein tai tekaistuin tieteellisin tutkimustuloksin rajoittaa. Maailma tarvitsee tasa-arvoa ja maalaisjärkeä.
Hyvin selitit, mitä feminismi on ja mitä ei.
Feministeilla olisi muslimimaissa paljon työtä. Miksiköhän aate ei oikein ota 'tuulta'?
Olisi tärkeää saada muslimimaissa naisen status nostettua keinolla millä hyvänsä edes kamelin ohi.
OVAT JUURI BISEKSUAALI FEMINISTEJÄ. Tunnen pari näitä, ja en tiedä mikä siinä on mutta tuo yhdistelmä tuottaa ylimielisiä vittumaisia bitch huoria. Oikeasti, en voi käsittää. En missään nimessä alkaisi seurustelemaan biseksuaalin kanssa. En myöskään feministin kanssa. Mutta kaikista eniten mua haittaa juuri nuo bisse-femakot. Todellisuudessa ne ovat vain pahinta lokaa mitä löytyy, hyväksikäyttäviä itsekkäitä huoria. Mutta yrittävät piilottaa tuon kieroutuneen todellisuuden kaikennäköisen seksuaalivapaus- ja feminismijulistuksen alle.
Kaikki naiset, jotka tunnistatte näitä piirteitä itsessänne, miettikääpä tätä: jos olisitte miehiä, ja käyttätyisitte kuten käyttäydytte, niin saisitte nyrkistä joltain. Ehkä jopa puukosta tai ysimillisen luodista. Tuollaista käytöstä ei mieheltä hyväksyttäisi. Ei naiset sen paremmin kuin miehet. Tuollaisella käytöksellä mies lähtisi väkivaltaisesti tästä maailmasta.
Tajuatteko, kuinka suuri etu teillä on naisina miehiin nähden jo siinä, että te voitte jatkaa tuollaista kanssaihmisiä äärimmäisesti käyttäytymistä ilman, että terveytenne fyysinen koskemattomuutenne vaarantuu?
Mistähän kiskot perustelut näille huoritteluillesi? Entäpä yleistyksille?
Yritin parhaan kykyni mukaan selittää, mitä feminismi on ja ei ole. Tulin samalla ohimennen maininneeksi olevani sekä feministi että biseksuaali. Tarrasit näihin kahteen sanaan kuin hukkuva oljenkorteen, ja syydit yleistäen myös minun niskaani paskaa, jota en välittäisi enää kuulla, vailla minkäänlaista oikeutusta. Vaikka aikuisen ihmisen nahka on yleensä melko paksu johtuen juuri tällaisesta elämän varrella koetusta turhasta ja aiheettomasta solvauksesta, ei sitä silti kukaan mielellään kuuntele.
Joten: jos suinkaan uskallat, kertoisitko hyvä mies MITEN nämä mainitsemasi ämmät sitten käyttäytyvät, ja millä tavalla se sinua loukkaa?
Komennat naisia menemään itseensä ja karsimaan itsestään tällaisia vittumaisia "piirteitä", mutta ironisinta on se, ettet kirjoituksessasi mainitse muita aitoja luonteenpiirteitä kuin ylimielisyyden. Ylimielinen ihminen ei näe omaa ylimielisyyttään; sen sijaan "vittumaisuus" ja "huoramaisuus" eivät ole luonteenpiirteitä ensinkään, vain omia käsityksiäsi ja luonnehdintojasi tyypeistä, joista et tykkää. Se, että sellaisiin sattuu kuulumaan pari biseksuaalia tai feministiä, jonkin luonnehdinnan mukaan, ei oikeuta kummankaan ryhmän leimaamista yhtään miksikään.
Kerron vielä erään asian. Oletan, että huora-sanan käyttö kirjoituksessasi viittaa naisiin, jotka naivat ketä huvittaa milloin huvittaa, eivätkä välitä siitä mitä muut ajattelevat. Vastaavanlaisia miehiä on maailmassa moninkertainen määrä, silti kukaan ei kutsu heitä huoriksi; päin vastoin, he saavat osakseen ihailua ja kateutta. Minusta on itse kunkin oikeus, yksilönä, naida sitä puuta jota tahtoo. En itse harrasta moista sänkysurffailua, mutten myöskään sano sen olevan väärin. Tai sen paremmin ihailtavaa, kummankaan sukupuolen harrastamana.
Mikä muuten tekee biseksuaalista pahan? "En koskaan seurustelisi bissen kanssa". Miksi? Miten nainen, joka tuntee seksuaalista vetoa molempiin sukupuoliin mutta rakastaa yksilönä juuri sinua, on sinusta huonompi kuin nainen, joka tuntee seksuaalista vetoa vain miehiin, mutta silti rakastaa juuri sinua? Omasta mielestäni ero on merkityksetön.
ja ne eivät olleet kokonaisia ihmisiä.
Ei biseksuaalisuus ole rikkautta tai jotain laajempaa, vaan se on jostain pois.
En tiennyt seurustelua aloittaessani kummankaan taipumuksista, mutta se selvisi myöhemmin.
Kummallakin oli asiaan liittyviä psyyke ongelmia.
Nykyään kaikki on normaalia, ei ole väliä oletko hetsku, homo tai bisse.. Vai onko?
Ei yhteiskunta, ystävät, vanhemmat tai naapurit ole oikeasti valmiita siihen että joku on erilainen.
Suuressa kaupungissa hukkuu massaan ja voi olla enemmän oma itsensä mutta ei koskaan kuitenkaan aidosti sitä mitä on. Se aiheuttaa ongelmia päähän.
Ne voivat joku kerta kumuloitua känniseen paljastukseen: Mä olen ollut mun parhaan ystävän ja koiran kans.
Voi olla että se rakkautesi kohde ei kuitenkaan ole valmis, kuten en minäkään ollut.
Mutta ei se suhdetta rikkonut vaan sairaalloinen itsesääli jota kumpikin tunsi erilaisuuttaan kohtaan.
Hämmästytti tuo näkökanta, että rakkaus olisi heikkoutta nimenomaan naisten silmissä. Yllättäen tekstin takana mies. Miksi tehdä jostain tällaisesta ilmiöstä(?) tasa-arvo kamppailu? Ei minusta tässä ole kyse ollenkaan siitä, että halutaan ihmissuhteiden olevan helppoja, että saadaan kirmata villinä ja vapaana läpi elämän. Pelkona tuo minun silmiini heijastuu. En tule jätetyksi,kun en yritäkään saada tätä kestämään. Eikä tuo todellakaan ole sukupuolisidonnainen käyttäytymismalli, samalla lailla täällä me naiset ja miehet pelkäämme. Rakkaus satuttaa, onhan tuo nyt hitossa totta. Niin että terveisiä vain teille sovinisteille, jotka puolustaudutte feminismin julistamisen nimissä!
Mielestäni rakkautta ei pysty säätelemään.Se joko tulee tai ei.Ei voida puhua halusta rakastua, tai olla rakastumatta.Uskon, että loppupelissä kukaan ihminen ei haluaisi rakastua juuri siksi, että pelkää sen tuovan tullessaan niin paljon myös surua ja tuskaa. Omalle kohdalleni rakastuminen tapahtui vasta nelikymppisenä ja voin sanoa, ettei ole todellakaan helppo olla rakastunut, vaikkakin saisi vastarakkautta.Ja jos olisin pystynyt säätelemään tunteitani, niin ikinä en olisi halunnut rakastua.Ehkä se elämässä tapahtuu juuri silloin, kun sitä kaikkein vähiten osaa odottaa ja omia tunteintaan et pysty pakenemaan vaikka niin haluaisitkin.
Humpuukia koko juttu. Itserakkaus on aidoin.
Moi!
Täältä Tampereen seudulta vastaan sun mielipiteeseen.Oon samaa mieltä,rakkaus on painettu suohon! Olin 15vuotta naimisissa ja viiden lapsen äiti.Nykyään eronnut ja tajunnut ettei suurempaa virhettä voisi tehdä kuin hajoittaa perhe...Siitä laskua maksaessani joka päivä,tajuan miten olisi pitänyt toimia.MUTTA;olen myös sitä mieltä että virheistään voi oppia ja useampi rakkaus elämän aikana on mahdollista.Rajansa kuitenkin kaikella.Yhden yön suhteeet ei oo mistään kotoisin.Kuinka löytää luottamus uudestaan ihmissuhteessa on kysymys number one.
se selvittää, kuka vierellesi jää.
t: sami s
mieheen, mutta kukaan ei ole oikein halunnut tällaista halvaantunutta ja kieroselkäistä naista. Miehet kait vaativat sellaisia isoja tissejä, kiinteitä mustia peppuja, pitkiä blondi hiuksia, pitkiä sääriä ja herra ties mitä.. Minulle taas kävisi ihan tavallinen mies joka vain on hellä ja turvallien. Ei ole kyllä näkynyt, joten pitää varmaan kokeila ulkomaista.
Nykyään nuorten ajatattelu on jotenkin pinnallisesti orientoitunutta. Katsokaas esim. Nelosen ohjelmia: stailausta ja sisustamista. Ja Ihmisen muuttamisella takoitetaan ulkonäön muuttamista!
Argh!
Väriin, rotuun, uskontoon, sovinismiin tai feminismiin katsomatta RAKASTAKAA. Rakkaus pitää terveempänä, poistaa väärää itsekkyyttä, on elämän jatkuvuuden perusydin ja on maailman parhain asia. Eli kaikille Rakkautta, missä ja miten sen kohtaattekin.
Millonkahan niin oikein pääsi käymään, ja miksi?
Minä muistan aika hyvin, että arvot olivat hyvin toisenlaiset vielä minun nuoruudessani. Pinnallisuutta ei juuri arvostettu; nykyään tuntuu olevan toisin. Ei ole trendikästä etsiä ihmisistä hyveitä, jotka olivat ennen itsestäänselvyys.
Rehellisyys on sitä ettei jää kiinni, anteliaisuus on kestittämistä muitten kustannuksella, hyvä sydän... anteeksi kuinka? Ja empatiakin kohdistuu luontokappaleisiin.
..vissiin tullut vanhaksi...
No katos kummaa! Itse olen törmännyt vain vastaaviin miehiin, ja juuri pk-seudulla. Uskon että samanlaisia kertakäyttökulttuurin naisiakin löytyy mutta koska en ole naisista kiinnostunut, en ole heihin törmännyt.
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jumalan_asettama_seksuaalisuus
Rakkaus on niille joilla on hyvä tuuri ja tietynlainen luonne