Moniko imettää yli 2kk?

Minäkin olin 10kk maidottomana kun pienimmäistä imetin! Aika hankalaavälillä mutta kiloja ainakin putoili melkoista vauhtia...

Mutta imettää kannattaa vähintään vuoden ikään, täysimetys 6kk, eikä sitä imetystä ihan seinään voi lopettaakaan.

lastani edelleen,vähitellen koitetaan lopetella.

eikö maailmassa ole suurempiakin suremisen aiheita, kuin se ettei joku imetä?
Itse imetän lastani, mutta minulle on sama miten muut ruokkivat lapsiaan. Pääasia on että sitä ruokaa saavat ja hyvää hoitoa.
Minua surettaa ne lapset, jotka oikeasti kärsivät aliravitsemuksesta ja puutteellisesta hoidosta. Näitä lapsia on maailmalla paljon.

Marina kirjoitti:

eikö maailmassa ole suurempiakin suremisen aiheita, kuin se ettei joku imetä?
Itse imetän lastani, mutta minulle on sama miten muut ruokkivat lapsiaan. Pääasia on että sitä ruokaa saavat ja hyvää hoitoa.
Minua surettaa ne lapset, jotka oikeasti kärsivät aliravitsemuksesta ja puutteellisesta hoidosta. Näitä lapsia on maailmalla paljon.

Lue lisää

niin se altistuu jo pienenä vieraille valkuaisaineille. Siinä on sitten se riski, että puhkeaa maitoallergia.

Itse ainakin koin epäonnistumisen nuorimmaiseni kanssa hyvin vakavana onnettomuutena. Tuntui hirveältä ostaa kaupasta äidinmaidon korvikkeita. Neuvolan kyselyt ottivat päähän. Olin masentunut ja suruissani, kun vauvani ei oppinut imemään rintaa.

Vauvani oli small for date vauva, joka painoi syntyessään 2800g, vaikka oli yliaikainen. Hän kellastui rajusti syntymänsä jälkeen ja joutui viikoksi valohoitoon. Nukahteli vain eikä oppinut imemään suuria rintojani. Minulla oli alussa hirveästi maitoa. Kaksi ensimmäistä kuukautta onnistuin ruokkimaan vauvani pullosta omalla lypsymaidollani, mutta vähitellen maito alkoi ehtyä, ja jouduin antamaan korviketta yhä enemmän.

Lopetin säännöllisen lypsämisen siinä vaiheessa, kun maitoa tuli vain puolet tarpeesta ja siirryin vähitellen kokonaan korvikeruokintaan. Onneksi lapselleni ei tullut maitoallergiaa.

Kaikki eivät kykene tuntemaan imetystä luonnollisena tapahtumana, yrityksistä huolimatta.
Turha siitä on saarnata, ettei joku JAKSA imettää. Hienoa, jos sinä imetät, mutta älä muita käy arvostelemaan.
Toiset eivät voi lääkityksen vuoksi, toisilla loppuu maito, joillakin vauva ei huoli tai äiti tuntee olonsa todella vastenmieliseksi imettäessään, vaikkei vauvaa pidäkään vastenmielisenä.
Ja ei, se ei ole vanhemmuuden mitta. ;)

´NItta´ kirjoitti:

Kaikki eivät kykene tuntemaan imetystä luonnollisena tapahtumana, yrityksistä huolimatta.
Turha siitä on saarnata, ettei joku JAKSA imettää. Hienoa, jos sinä imetät, mutta älä muita käy arvostelemaan.
Toiset eivät voi lääkityksen vuoksi, toisilla loppuu maito, joillakin vauva ei huoli tai äiti tuntee olonsa todella vastenmieliseksi imettäessään, vaikkei vauvaa pidäkään vastenmielisenä.
Ja ei, se ei ole vanhemmuuden mitta. ;)

Lue lisää

Se tuntuu minusta oudolta. Eiköhän silloin ole aika mennä psykiatrille, jos tuollaisia tuntemuksia alkaa esiintyä? Terve äiti nauttii imetyksestä, jos ei ihan heti synnytyksen jälkeen, niin ainakin sitten kun se alkaa sujua paremmin.

Miina kirjoitti:

Se tuntuu minusta oudolta. Eiköhän silloin ole aika mennä psykiatrille, jos tuollaisia tuntemuksia alkaa esiintyä? Terve äiti nauttii imetyksestä, jos ei ihan heti synnytyksen jälkeen, niin ainakin sitten kun se alkaa sujua paremmin.

Lue lisää

Jaa. Itse haluaisin imettää vähintään sen puoli vuotta, mutta olen sitä tehnyt nyt tänään 26 hankalaa vuorokautta ja pelkään jo valmiiksi sitä kun perjantaina 17 päivän antibioottikuurini loppuu ..... montako päivää menee seuraavaan rintatulehdukseen ! Toivon, että pelkään turhaan, mutta tämä tulehdus kierre ei voi jatkua ..... Katsotaan ja toivotaan että pystyn imettämään vielä sillä maitoa kyllä riittää

Mikäs tottakai se on että imettää? Kylläpä oli taas niin ylimielinen imetys-ylistys että hohhoijaa. Se, että jo tuolla tavalla puhut, osoittaa että olet luultavasti persoonana niin ylimielinen, ettei sinusta lopulta ole kunnon äidiksi. Lapsistasi kasvaa samanlaisia ylimielisyysöykkäröijiä. Onneksi en tunne kaltaisiasi imetyshörhöjä, joille kaikki on "tottakai".
Eiköhän se sinullekin vielä koita todellisuus eteen jossain vaiheessa kun saat ne muksus tissistä irti...

ylimielisyyden huippu kirjoitti:

Mikäs tottakai se on että imettää? Kylläpä oli taas niin ylimielinen imetys-ylistys että hohhoijaa. Se, että jo tuolla tavalla puhut, osoittaa että olet luultavasti persoonana niin ylimielinen, ettei sinusta lopulta ole kunnon äidiksi. Lapsistasi kasvaa samanlaisia ylimielisyysöykkäröijiä. Onneksi en tunne kaltaisiasi imetyshörhöjä, joille kaikki on "tottakai".
Eiköhän se sinullekin vielä koita todellisuus eteen jossain vaiheessa kun saat ne muksus tissistä irti...

Lue lisää

Tuollainen ylimielisyys on kuvottavaa.
Tunnetko sinä todella itsesi paremmaksi kuin ne, jotka eivät imetä- syystä tai toisesta, Heili?
Varo ettei myrkkysi kulkeudu maidon mukana.

´Nitta` kirjoitti:

Tuollainen ylimielisyys on kuvottavaa.
Tunnetko sinä todella itsesi paremmaksi kuin ne, jotka eivät imetä- syystä tai toisesta, Heili?
Varo ettei myrkkysi kulkeudu maidon mukana.

Lue lisää

on kun sanoo suorat sanat? Tarkoitin mitä sanoin, juuri ne jotka eivät omaa laiskuuttaan tms syyn takia imetä, voisivat mielestäni miettiä imetyksen ja vauvan tärkeyttä hieman enemmän.
Ja tottakai imetän KOSKA MAITOA RIITTÄÄ, niin tottahan silloin siis imetän!Joten mitä ylimielisyyttä siinä on?? Koska tiedän myös tapauksia, joissa maitoa olisi riittänyt, mutta silti on valittu pulloruokinta (lue; ei kunnon syytä lopettamiselle).

Niin, taas sitä sai kuulla miten on saamaton, ajattelematon, jne.
Itse olen osittaisimettänyt laitokselta tähän päivään (vauva 3 kk).
En allekirjoita, että pulloruokinta olisi helpompaa kuin rintaruokinta. Ja kaikkein raskaintahan on tehdä molempia. Annan rintaa aina ennen pulloa ja rinnan päälle aina pulloa. Öisin siis nousen ylös ja menen toiseen huoneeseen, ettei mieheni joudu heräämään koska menee aamulla töihin. Imetän vähintään 10min per tissi ja sitten lämmitän ja syötän tuttelin. Sitten röyhtäytys ja vauvan uudelleen nukutus. Lähes tunnin syöttösessiot siis. Jos täysimettäisin, ottaisin vauvan vierelleni sänkyyn ja pimeässä puoliunessa imettäisin. Jos pelkästään pulloruokkisin, menisi tähän vain 15 min.

Äidinmaito on parasta, joten haluan imettää. Lapsen kasvu on tärkeää, joten haluan antaa korviketta, enkä pitää vauvaani nälässä.
Mutta, kuten toisin luullaan, ei tämä osittainen pulloruokinta ole helpolla pääsemisen maksimointia.

Olen saanut vinkiksi, että imetä vain, niin kyllä siitä korvikkeesta eroon pääsee. Viikon ikäisenä vauvamme söi sairaalassa 600 ml korviketta / vrk. Ei siitä nyt ihan noin vain eroon pääse. Korvikkeen määrää olemme sinnikkäällä imetyksellä pystyneet vähentämään, mutta täysimetykseen emme tule pääsemään, kohtahan on jo kiinteiden ruokienkin aika.

Itse et muuten noudata suosituksia, koska olet täysimettänyt yli puoli vuotta. Suositushan on se puoli vuotta ja osittaisimetystä vuoden ikään, ei sen yli. WHO:n suositukset pidemmästä imetyksestä koskevat kehitysmaita!

heili kirjoitti:

on kun sanoo suorat sanat? Tarkoitin mitä sanoin, juuri ne jotka eivät omaa laiskuuttaan tms syyn takia imetä, voisivat mielestäni miettiä imetyksen ja vauvan tärkeyttä hieman enemmän.
Ja tottakai imetän KOSKA MAITOA RIITTÄÄ, niin tottahan silloin siis imetän!Joten mitä ylimielisyyttä siinä on?? Koska tiedän myös tapauksia, joissa maitoa olisi riittänyt, mutta silti on valittu pulloruokinta (lue; ei kunnon syytä lopettamiselle).

Lue lisää

Sanoisitko Heili minulle ne kunnon syy lopettaa imetys, mua kiinnostaisi tietää?

´Nitta` kirjoitti:

Sanoisitko Heili minulle ne kunnon syy lopettaa imetys, mua kiinnostaisi tietää?

eikös se ole kunnon syy jos sitä maitoa ei vaan tule yhtään??? Tyhjästä paha nyhjästä;)

heili kirjoitti:

eikös se ole kunnon syy jos sitä maitoa ei vaan tule yhtään??? Tyhjästä paha nyhjästä;)

Taidat olla todella nuori?

taas aika hölmöä. On jokaisen oma asia tuo imettäminen, imettääkö vai ei ja kuinka kauan. Itsellä ei oikein onnistunut, vauva sairasti. Annoin pumpattua maitoa siihen asti, kun jaksoin. Ajattelin ennen lapsen syntymää, että haluan täysimettää niin kauan kuin mahdollista,pidin sitä todella tärkeänä. Kammoksuin ajatusta korvikkeesta, mutta nyt ajattelen, että ei sillä ole merkitystä saiko vauvani korviketta (jota hän sai neljän kk:n iästä) päinvastoin olisin pitänyt merkittävänä, että vauvani olisi ollut terve ja saanut muuten tavallisen vauvan elämän.

´Nitta` kirjoitti:

Taidat olla todella nuori?

onko nitta noissa sun jutuissas jotain järkee... todella ala-arvoista tekstiä.

eevi kirjoitti:

onko nitta noissa sun jutuissas jotain järkee... todella ala-arvoista tekstiä.

Mistä kohtaan teksitini on ala-arvoista? Hih.

leili kirjoitti:

Niin, taas sitä sai kuulla miten on saamaton, ajattelematon, jne.
Itse olen osittaisimettänyt laitokselta tähän päivään (vauva 3 kk).
En allekirjoita, että pulloruokinta olisi helpompaa kuin rintaruokinta. Ja kaikkein raskaintahan on tehdä molempia. Annan rintaa aina ennen pulloa ja rinnan päälle aina pulloa. Öisin siis nousen ylös ja menen toiseen huoneeseen, ettei mieheni joudu heräämään koska menee aamulla töihin. Imetän vähintään 10min per tissi ja sitten lämmitän ja syötän tuttelin. Sitten röyhtäytys ja vauvan uudelleen nukutus. Lähes tunnin syöttösessiot siis. Jos täysimettäisin, ottaisin vauvan vierelleni sänkyyn ja pimeässä puoliunessa imettäisin. Jos pelkästään pulloruokkisin, menisi tähän vain 15 min.

Äidinmaito on parasta, joten haluan imettää. Lapsen kasvu on tärkeää, joten haluan antaa korviketta, enkä pitää vauvaani nälässä.
Mutta, kuten toisin luullaan, ei tämä osittainen pulloruokinta ole helpolla pääsemisen maksimointia.

Olen saanut vinkiksi, että imetä vain, niin kyllä siitä korvikkeesta eroon pääsee. Viikon ikäisenä vauvamme söi sairaalassa 600 ml korviketta / vrk. Ei siitä nyt ihan noin vain eroon pääse. Korvikkeen määrää olemme sinnikkäällä imetyksellä pystyneet vähentämään, mutta täysimetykseen emme tule pääsemään, kohtahan on jo kiinteiden ruokienkin aika.

Itse et muuten noudata suosituksia, koska olet täysimettänyt yli puoli vuotta. Suositushan on se puoli vuotta ja osittaisimetystä vuoden ikään, ei sen yli. WHO:n suositukset pidemmästä imetyksestä koskevat kehitysmaita!

Lue lisää

ettei vauvalle anneta äidinmaidonkorvikkeita tai lehmänmaitoa sisältäviä vellejä. Sen sijaan täysimetetyllekin vauvalle aletaan puoli vuotiaana syöttämään lisäksi kasvissoseita.

WHO suosittelee imettämistä kahden vuoden ikään asti, eli se ei suosittele lehmänmaidon antamista, eikä sitä kaikkialla olekaan. Muuta ruokaa saa tietysti antaa. Suomalaiset ruokintaohjeet suosittelvat vuodenvanhaksi imettämistä.

tää on kirjoitti:

taas aika hölmöä. On jokaisen oma asia tuo imettäminen, imettääkö vai ei ja kuinka kauan. Itsellä ei oikein onnistunut, vauva sairasti. Annoin pumpattua maitoa siihen asti, kun jaksoin. Ajattelin ennen lapsen syntymää, että haluan täysimettää niin kauan kuin mahdollista,pidin sitä todella tärkeänä. Kammoksuin ajatusta korvikkeesta, mutta nyt ajattelen, että ei sillä ole merkitystä saiko vauvani korviketta (jota hän sai neljän kk:n iästä) päinvastoin olisin pitänyt merkittävänä, että vauvani olisi ollut terve ja saanut muuten tavallisen vauvan elämän.

Lue lisää

Minusta ainakin olisi turhan härskiä imettää lasta, joka ei käytä vaippoja, puhuu kuin kuka tahansa..
Vauva on eriasia, mutta kaksi vuotiaan imettäminen (tai vanhemman) on jo.. Noh, härskiä MINUN MIELESTÄ.
Tosin, kyllähän jotkut imettävät vielä koululaisiakin, kaipa sekin on jokaisen oma asia.

Miina kirjoitti:

ettei vauvalle anneta äidinmaidonkorvikkeita tai lehmänmaitoa sisältäviä vellejä. Sen sijaan täysimetetyllekin vauvalle aletaan puoli vuotiaana syöttämään lisäksi kasvissoseita.

WHO suosittelee imettämistä kahden vuoden ikään asti, eli se ei suosittele lehmänmaidon antamista, eikä sitä kaikkialla olekaan. Muuta ruokaa saa tietysti antaa. Suomalaiset ruokintaohjeet suosittelvat vuodenvanhaksi imettämistä.

Lue lisää

Niin, siis Suomessa suositus on 6 kk täysimetystä ja ylipäänsä imetystä muun ravinnon ohella vuoden ikään asti. WHO:n suositus koskee kehitysmaita.

´Nitta` kirjoitti:

Minusta ainakin olisi turhan härskiä imettää lasta, joka ei käytä vaippoja, puhuu kuin kuka tahansa..
Vauva on eriasia, mutta kaksi vuotiaan imettäminen (tai vanhemman) on jo.. Noh, härskiä MINUN MIELESTÄ.
Tosin, kyllähän jotkut imettävät vielä koululaisiakin, kaipa sekin on jokaisen oma asia.

Lue lisää

Esimerkiksi minun nuorimmaiseni käveli jo seitsemän kuukauden ikäisenä, muut lapseni 9-10 kuukauden ikäisinä, ja puhuivat jo puolitoistavuotiaina pitkiä lauseita. Vaipoistaan lapset sen sijaan harvoin pääsevät kokonaan eroon ennen kahta ja puolta vuotta. En näe tämän ikäisen imettämisessä silti mitään "härskiä". Lapsi on vauva noin kaksivuotiaaksi.

Maailman terveysjärjestö suosittelee imetystä kaksivuotiaaksi, eikä tämä suositus tosiaankaan ole pelkästään kehitysmaita varten annettu. Koululaisia en tiedä kenenkään maassamme imettäneen, mutta tiedän äitejä, jotka ovat imettäneet lapsensa kaksivuotiaiksi.

´Nitta` kirjoitti:

Minusta ainakin olisi turhan härskiä imettää lasta, joka ei käytä vaippoja, puhuu kuin kuka tahansa..
Vauva on eriasia, mutta kaksi vuotiaan imettäminen (tai vanhemman) on jo.. Noh, härskiä MINUN MIELESTÄ.
Tosin, kyllähän jotkut imettävät vielä koululaisiakin, kaipa sekin on jokaisen oma asia.

Lue lisää

Miksi kaksivuotiaan imettäminen olisi härskiä? :D Eihän se kuitenkaan sinulta ole mitään pois, eihän?

´Nitta` kirjoitti:

Tuollainen ylimielisyys on kuvottavaa.
Tunnetko sinä todella itsesi paremmaksi kuin ne, jotka eivät imetä- syystä tai toisesta, Heili?
Varo ettei myrkkysi kulkeudu maidon mukana.

Lue lisää

kuuleppas nitta! ei tässä ole mitään tekemistä ylimielisyyden kanssa. faktojahan heili siinä vain mainitsi..niin ja aika pitkälle se maidon riittämättömyys on äidin tietämättömyydestä johtuvaa tai siitä ettei vain viitsitä olla sitä 24h imetysrumbassa. itselläni oli nimittäin yhdessä vaiheessa sellainen tilanne, että maitoa ei tuntunut tulevan, mutta silti yritin imettää kokoajan melkeimpä 24h.. ja hain kaikkialta tietoa imetyksestä ja siihen liittyvästä, ja niin se sitten lähti luistamaan ja nyt maitoa tulee enemmän kuin tarpeeksi.. vauva kohta 6kk täysimetyksellä. noh, kyllähän se työtä vaatii, mutta on sen arvoista! ja onhan toki se pieni osa, jotka eivät oikeasti pysty imetttämään, uskoisin näin...

ei ei kirjoitti:

kuuleppas nitta! ei tässä ole mitään tekemistä ylimielisyyden kanssa. faktojahan heili siinä vain mainitsi..niin ja aika pitkälle se maidon riittämättömyys on äidin tietämättömyydestä johtuvaa tai siitä ettei vain viitsitä olla sitä 24h imetysrumbassa. itselläni oli nimittäin yhdessä vaiheessa sellainen tilanne, että maitoa ei tuntunut tulevan, mutta silti yritin imettää kokoajan melkeimpä 24h.. ja hain kaikkialta tietoa imetyksestä ja siihen liittyvästä, ja niin se sitten lähti luistamaan ja nyt maitoa tulee enemmän kuin tarpeeksi.. vauva kohta 6kk täysimetyksellä. noh, kyllähän se työtä vaatii, mutta on sen arvoista! ja onhan toki se pieni osa, jotka eivät oikeasti pysty imetttämään, uskoisin näin...

Lue lisää

Minä inhosin imetystä lähes koko ajan sen 2 kk:n ajan, kun imetin. Inhosin sitä riippuvuuden tunnetta, sitä, ettei ollut hetkeäkään omaa elämää, pelkkää vauvaa ja imemistä, rinnat märkinä, vuotaen ja suihkuten.Koskaan en ollut varma, oliko vauva saanut maitoa tarpeeksi vai ei, yöimetykset olivat kauheita, ajattelin, että tämäkö se on sitä äitiyden onnea...silmät ristissä pitkiä imetyssessioita.Olin kuin lehmä, enkä todellakaan onnellinen sellainen.Onneksi tulin järkiini ja totutin vauvan korvikkeeseen.Mieskin pystyi osallistumaan vauvan syöttämiseen (pystyi kyllä joskus aiemminkin, kun lypsin maitoani).

Enkä ymmärrä, miksi pitäisi hurskastella jollain imetyksen luonnollisuudella, ei se minulle ainakaan sellaista ollut.Miksi pitäisi kiusata itseään turhaan? Ei yhtään miksikään.Olen itsekin saanut korviketta muutaman kuun ikäisestä, eikä minulla ole allergioita tai sairauksia. Terveempää ihmistä saa hakea.

Mutta kukin tavallaan.

vain kirjoitti:

Minä inhosin imetystä lähes koko ajan sen 2 kk:n ajan, kun imetin. Inhosin sitä riippuvuuden tunnetta, sitä, ettei ollut hetkeäkään omaa elämää, pelkkää vauvaa ja imemistä, rinnat märkinä, vuotaen ja suihkuten.Koskaan en ollut varma, oliko vauva saanut maitoa tarpeeksi vai ei, yöimetykset olivat kauheita, ajattelin, että tämäkö se on sitä äitiyden onnea...silmät ristissä pitkiä imetyssessioita.Olin kuin lehmä, enkä todellakaan onnellinen sellainen.Onneksi tulin järkiini ja totutin vauvan korvikkeeseen.Mieskin pystyi osallistumaan vauvan syöttämiseen (pystyi kyllä joskus aiemminkin, kun lypsin maitoani).

Enkä ymmärrä, miksi pitäisi hurskastella jollain imetyksen luonnollisuudella, ei se minulle ainakaan sellaista ollut.Miksi pitäisi kiusata itseään turhaan? Ei yhtään miksikään.Olen itsekin saanut korviketta muutaman kuun ikäisestä, eikä minulla ole allergioita tai sairauksia. Terveempää ihmistä saa hakea.

Mutta kukin tavallaan.

Lue lisää

no jos oikeasti kärsii imetyksestä, niin eihän siinä sitten tietenkään ole mitään järkeä. mutta toisaalta ihmiset lopettavat liian herkästi..kestää ainakin se kaksi kuukautta ehkä enemmänkin, ennenkuin koko homma tasaantuu. ethän tiedä millaiseksi se olisi voinut muuttua jatkossa, koska lopetit. alussa se tietenkin sattuu ja tulee niitä epätoivon hetkiä, mutta kun alkaa sujumaan niin helppoa ja rentouttavaa vauvalle sekä äidille. olo ei tod. ole ku lehmällä...mutta jokaisen oma asiahan se on, en tuomitse ketään. olen vain sitä mieltä, että imettäminen on paras tapa ruokkia vauva.

vain kirjoitti:

Minä inhosin imetystä lähes koko ajan sen 2 kk:n ajan, kun imetin. Inhosin sitä riippuvuuden tunnetta, sitä, ettei ollut hetkeäkään omaa elämää, pelkkää vauvaa ja imemistä, rinnat märkinä, vuotaen ja suihkuten.Koskaan en ollut varma, oliko vauva saanut maitoa tarpeeksi vai ei, yöimetykset olivat kauheita, ajattelin, että tämäkö se on sitä äitiyden onnea...silmät ristissä pitkiä imetyssessioita.Olin kuin lehmä, enkä todellakaan onnellinen sellainen.Onneksi tulin järkiini ja totutin vauvan korvikkeeseen.Mieskin pystyi osallistumaan vauvan syöttämiseen (pystyi kyllä joskus aiemminkin, kun lypsin maitoani).

Enkä ymmärrä, miksi pitäisi hurskastella jollain imetyksen luonnollisuudella, ei se minulle ainakaan sellaista ollut.Miksi pitäisi kiusata itseään turhaan? Ei yhtään miksikään.Olen itsekin saanut korviketta muutaman kuun ikäisestä, eikä minulla ole allergioita tai sairauksia. Terveempää ihmistä saa hakea.

Mutta kukin tavallaan.

Lue lisää

"Minä inhosin imetystä lähes koko ajan sen 2 kk:n ajan, kun imetin.

/ - -/

Olen itsekin saanut korviketta muutaman kuun ikäisestä, eikä minulla ole allergioita tai sairauksia. Terveempää ihmistä saa hakea."


Olisikohan tässä syy-yhteys?

mietinpäs_vaan kirjoitti:

"Minä inhosin imetystä lähes koko ajan sen 2 kk:n ajan, kun imetin.

/ - -/

Olen itsekin saanut korviketta muutaman kuun ikäisestä, eikä minulla ole allergioita tai sairauksia. Terveempää ihmistä saa hakea."


Olisikohan tässä syy-yhteys?

Lue lisää

Hahahahahahaha...
Voiko sairaampaa enää olla????

"Imetys todellakin vaatii paljon enemmän kuin pulloruokinta. Äiti on vauvassa kiinni paljon enemmän kuin pulloruokinnassa."

Oletko antanut pullosta vai mistä tiedät?
Tissistä tulee lapselle ruoka; eikä ruokaa kannata liittää läheisyyteen; kaksi eri asiaa.
Ruoka on ruoka - läheisyys on läheisyys, eikö?
Kannattaa hiukan rauhoittua noiden maitotissienne kanssa. :)

´Nitta` kirjoitti:

"Imetys todellakin vaatii paljon enemmän kuin pulloruokinta. Äiti on vauvassa kiinni paljon enemmän kuin pulloruokinnassa."

Oletko antanut pullosta vai mistä tiedät?
Tissistä tulee lapselle ruoka; eikä ruokaa kannata liittää läheisyyteen; kaksi eri asiaa.
Ruoka on ruoka - läheisyys on läheisyys, eikö?
Kannattaa hiukan rauhoittua noiden maitotissienne kanssa. :)

Lue lisää

"Ruoka on ruoka - läheisyys on läheisyys, eikö?"

Tämä 'Nitta' taisi viimeistään tässä paljastaa karvansa. Poimin edellä olevan esimerkiksi siksikin, että valitettavan harva äiti näyttää oikeasti tietävän mitään imetyksen merkityksestä ja vauvan (psyykkisestä) kehityksestä. Vauva on _vauva_, ei mikään pieni aikuinen. Vauvalle ruoka=läheisyys=äiti=turvallisuus=rakkaus jne. jne. Imetys ei todellakaan ole vain ruokkimista ja siksi ei - todellakaan - ole "aivan sama mistä vauva ruokansa saa". Siksi imettää tulisi aina jos suinkin voi. Ja jos imetys tuntuu vastenmieliseltä, neuvoisin samaa kuin nimim. Heili edellä: keskusteluapua.

Tätä voi olla täällä turha selittää, koska epäilen, että suurin osa näistä "Nitoista" ei kuitenkaan asiaa tajua. Mutta yritänpä silti.

Yhä imetän edelleen, poika nyt 13kk. Täysimetyksellä 6kk, jonka jälkeen aloitettu kiinteä ruoka ja imetys jatkuu yhä siinä ohessa. Mitenkään vaivalloista puuha ei ole, kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa, aitoa halua ja mielenkiintoa homma kyllä vaatii. Omassa kaveri-tuttavapiirissä kaikki ovat imettäneet kauan, väh 6kk, suurin osa täysimetttänyt 6kk ja jatkaneet yli vuoden ikään osittaisimetystä.

itse olen aivan samaa mieltä.

Imettämisessä on vaikeinta se, että tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Itse sain imetettyä vain 5 viikkoa, jonka jälkeen jouduin siirtymään korvikkeeseen.

Alussa maitoa tuli reilusti, ja pakastin täyttyi, mutta sitten tuli paha rintatulehdus ja maito loppui antibioottikuurin myötä. Maito siis todella loppui, enkä mitannut sitä millään pumpulla, joka ei kerro maidon määrästä mitään. Maidon riittämättömyyden kertoi se, että vauva oli tunnin rinnalla kahden tunnin välein, mutta silti vaipat eivät enää kastuneet. Vauvan kuivuminen ei todellakaan ollut kaukana, kun minä uskoin sitä, mistä nykyään niin paljon toitotetaan, että maito ei voi loppua, jos imettää lapsentahtisesti. Kyllä se voi loppua - ainakin minun kohdallani kävi niin.

Imettäminen on varmasti helppoa, silloin kun kaikki sujuu. En kuitenkaan ole surullinen, vaan täysin onnellinen äiti. Ainoa asia, joka on harmittanut, on se, etten tajunnut antaa vauvalle aikaisemmin maitoa pullosta. Pikkupoloinen oli jo kovasti nälissään :(.

äityli kirjoitti:

Imettämisessä on vaikeinta se, että tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Itse sain imetettyä vain 5 viikkoa, jonka jälkeen jouduin siirtymään korvikkeeseen.

Alussa maitoa tuli reilusti, ja pakastin täyttyi, mutta sitten tuli paha rintatulehdus ja maito loppui antibioottikuurin myötä. Maito siis todella loppui, enkä mitannut sitä millään pumpulla, joka ei kerro maidon määrästä mitään. Maidon riittämättömyyden kertoi se, että vauva oli tunnin rinnalla kahden tunnin välein, mutta silti vaipat eivät enää kastuneet. Vauvan kuivuminen ei todellakaan ollut kaukana, kun minä uskoin sitä, mistä nykyään niin paljon toitotetaan, että maito ei voi loppua, jos imettää lapsentahtisesti. Kyllä se voi loppua - ainakin minun kohdallani kävi niin.

Imettäminen on varmasti helppoa, silloin kun kaikki sujuu. En kuitenkaan ole surullinen, vaan täysin onnellinen äiti. Ainoa asia, joka on harmittanut, on se, etten tajunnut antaa vauvalle aikaisemmin maitoa pullosta. Pikkupoloinen oli jo kovasti nälissään :(.

Lue lisää

Minä koin imettämisen vastenmielisenä lähinnä kai siksi, ettei se lähtenyt käyntiin kuten toivoin. Lapsi ei saanut rinnasta otetta, monet kerrat meni siihen, että kumpikin itki.
Rintakumista oli hiukan apua, mutta sen kanssa imettäminen sattui todella paljon, joten jätin sen pois ja koitin taas ilman.
Imetys loppui kerta heitolla siihen, kun aloin vuotaa verta rinnasta. Heitin hanskat tiskiin.
Aloin pumppaamaan ja annoin pullosta pumpattua maitoa. Minua harmitti todella paljon, kun luovutin, mutten enää jaksanut sitä taistoa.
4kk aloin antamaan korviketta.
Minulla meni niin, enkä enää sitä harmittele, silloin se oli kova pala minulle, varsinkin kun kyseltiin koko ajan mitens siinä nyt noin kävi.
En muutenkaan pystynyt kai kokemaan imettämistä luonnollisena, en oikein tiedä.

En ole siis nuori äiti, eli nuoruuden piikkiin ei voi imettämättömyyttäni laittaa.
Esikoista imetin osittain noin 4 kuukauden ikäiseksi asti. Imetysrumba oli kokoajan hirveä. Ensin siihen tissiin josta en imettänyt laitoin maidonkerääjän, sitten imetin toisesta tissistä ja vauva imi n.30 min, jonka jälkeen kaadoin maidonkerääjästä maidot pulloon ja vaihdoin vauvan toiseen tissiin ja taas maidonkerääjä toiseen tissiin. Vauva imi taas n.30min ja maidonkerääjään tulleet maidot (jos jo imetetystä tissistä vielä maitoa tuli) kaadoin pulloon. Sitten syötin pullosta äidinmaidon ja vielä sen päälle jouduin antamaan korviketta. Miksi korviketta? Koska lapsi oli vielä nälkäinen ja itki hieman. Tätä sitten toistin monta kertaa päivässä ja öisin sama rumba myös. Sitten kaikista imetysasennoista muista nikseistä huolimatta sairastuin todella pahaan rintatulehdukseen. Söin kahden kuukauden aikana neljä antibioottikuuria ja loppujen lopuksi rintani jouduttiin punkteeraamaan koska ne eivät parantuneet muuten vaan niihin muodostui mätäpesäkkeitä.
Kuopusta imetin samalla imetysrumballa kuukauden. Sinä aikana sairastin kolme rintatulehdusta ja söin kolme antibioottikuuria. Sitten päätin, että en enempää kiusaa itseäni ja lastani (jonka maha oli aivan sekaisin lääkekuureistani) vaan pyysin lääkäriltä lääkettä, joka lopettaa maidonerittymisen. Lääkäri onneksi uskoi minua ja sain maidontulon loppumaan.
Tunsin oloni helpottuneeksi ja pystyin paremmin nauttimaan vauvastani, kun minun ei tarvinnut kauhulla odottaa seuraavaa imetyskertaa. Sen unohdin kertoa, että rinnanpääni olivat niin rikki, että verta tuli ja kunnolla. Vauva oksensi kaiken syömänsä maidon välillä pois, koska siinä oli sitä verta mukana. Itkien imetin siitä huolimatta. Ja käytin rintakumeja.
Oma imettämättömyyteni siis johtui fyyssisistä syistä. Toki olisin imettänyt pidempään, koska sitä maitoa minulla oli, mutta se ei tullut ulos. Apuna käytin myös rintapumppua, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin että vauva itse imisi.
Lapseni ovat perusterveitä, allergittomia ja hyvin voivia ihmisen alkuja.

äiti-99,-01 kirjoitti:

En ole siis nuori äiti, eli nuoruuden piikkiin ei voi imettämättömyyttäni laittaa.
Esikoista imetin osittain noin 4 kuukauden ikäiseksi asti. Imetysrumba oli kokoajan hirveä. Ensin siihen tissiin josta en imettänyt laitoin maidonkerääjän, sitten imetin toisesta tissistä ja vauva imi n.30 min, jonka jälkeen kaadoin maidonkerääjästä maidot pulloon ja vaihdoin vauvan toiseen tissiin ja taas maidonkerääjä toiseen tissiin. Vauva imi taas n.30min ja maidonkerääjään tulleet maidot (jos jo imetetystä tissistä vielä maitoa tuli) kaadoin pulloon. Sitten syötin pullosta äidinmaidon ja vielä sen päälle jouduin antamaan korviketta. Miksi korviketta? Koska lapsi oli vielä nälkäinen ja itki hieman. Tätä sitten toistin monta kertaa päivässä ja öisin sama rumba myös. Sitten kaikista imetysasennoista muista nikseistä huolimatta sairastuin todella pahaan rintatulehdukseen. Söin kahden kuukauden aikana neljä antibioottikuuria ja loppujen lopuksi rintani jouduttiin punkteeraamaan koska ne eivät parantuneet muuten vaan niihin muodostui mätäpesäkkeitä.
Kuopusta imetin samalla imetysrumballa kuukauden. Sinä aikana sairastin kolme rintatulehdusta ja söin kolme antibioottikuuria. Sitten päätin, että en enempää kiusaa itseäni ja lastani (jonka maha oli aivan sekaisin lääkekuureistani) vaan pyysin lääkäriltä lääkettä, joka lopettaa maidonerittymisen. Lääkäri onneksi uskoi minua ja sain maidontulon loppumaan.
Tunsin oloni helpottuneeksi ja pystyin paremmin nauttimaan vauvastani, kun minun ei tarvinnut kauhulla odottaa seuraavaa imetyskertaa. Sen unohdin kertoa, että rinnanpääni olivat niin rikki, että verta tuli ja kunnolla. Vauva oksensi kaiken syömänsä maidon välillä pois, koska siinä oli sitä verta mukana. Itkien imetin siitä huolimatta. Ja käytin rintakumeja.
Oma imettämättömyyteni siis johtui fyyssisistä syistä. Toki olisin imettänyt pidempään, koska sitä maitoa minulla oli, mutta se ei tullut ulos. Apuna käytin myös rintapumppua, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin että vauva itse imisi.
Lapseni ovat perusterveitä, allergittomia ja hyvin voivia ihmisen alkuja.

Lue lisää

odotin innolla sitä, että voisin imettää lastani. kun se päivä koitti niin tulin huomaamaan, ettei se olekkaan niin helppoa. lapsi ei saanut otetta rinnanpäästä, ei ollut lopulta kovin halukas sitä edes yrittämään. maidon alkaessa nousta rintoihin ne olivat TODELLA kipeät. itku silmässä lypsin vähäisiä maitotippoja ulos rinnoista. maitoa ei lähtenyt vielä kunnolla tulemaan. välillä vauva söi ( yritti syödä )rinnoistani rintakumin kanssa. rinnanpäät aukesivat, tietenkin... lisää kipua, verta ja kyyneleitä. syöttökertoja piti tihentää jotta valo tunnelin päässä alkaisi häämöttää, minulle sanottiin, että se tulee helpottamaan. monet kerrat vaikertelin ja hikoilin sekä itkin tuskasta vauvan syödessä. monet kerrat sanoin, että nyt tämä kidutus saa riittää,maitoa ei rupea tulemaan, että en pysty tähän mutta onneksi en luovuttanut.aikaa meni noin kuukauden päivät jonka jälkeen imetys ei enää tuntunut niin kivuliaalta. nyt imetyskerrat, kumin kanssa tosin, ovat mukavia ja rentouttavia hetkiä vauvan kanssa, siinä saa hetken itsekin hengähtää. tämän kokemuksen jälkeen minusta henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että NAISET JOTKA EIVÄT VOI IMETTÄÄ, OVAT TODELLA PIENI VÄHEMMISTÖ.

hanne kirjoitti:

odotin innolla sitä, että voisin imettää lastani. kun se päivä koitti niin tulin huomaamaan, ettei se olekkaan niin helppoa. lapsi ei saanut otetta rinnanpäästä, ei ollut lopulta kovin halukas sitä edes yrittämään. maidon alkaessa nousta rintoihin ne olivat TODELLA kipeät. itku silmässä lypsin vähäisiä maitotippoja ulos rinnoista. maitoa ei lähtenyt vielä kunnolla tulemaan. välillä vauva söi ( yritti syödä )rinnoistani rintakumin kanssa. rinnanpäät aukesivat, tietenkin... lisää kipua, verta ja kyyneleitä. syöttökertoja piti tihentää jotta valo tunnelin päässä alkaisi häämöttää, minulle sanottiin, että se tulee helpottamaan. monet kerrat vaikertelin ja hikoilin sekä itkin tuskasta vauvan syödessä. monet kerrat sanoin, että nyt tämä kidutus saa riittää,maitoa ei rupea tulemaan, että en pysty tähän mutta onneksi en luovuttanut.aikaa meni noin kuukauden päivät jonka jälkeen imetys ei enää tuntunut niin kivuliaalta. nyt imetyskerrat, kumin kanssa tosin, ovat mukavia ja rentouttavia hetkiä vauvan kanssa, siinä saa hetken itsekin hengähtää. tämän kokemuksen jälkeen minusta henkilökohtaisesti tuntuu siltä, että NAISET JOTKA EIVÄT VOI IMETTÄÄ, OVAT TODELLA PIENI VÄHEMMISTÖ.

Lue lisää

Eli jos vastaus oli tarkoitettu minulle, niin vastaan siihen. En minäkään luovuttanut esikoiseni kanssa, vaan itku silmässä jatkoin ja jatkoin, nännit verta vuotaen. Alku oli minulla hankalaa, keskivaihe oli minulla hankalaa ja loppu oli minulla hankalaa. Kuopuksen kanssa en jaksanut lähteä samaa rumbaa läpi käymään, vaan silloin "luovutin". Jos esikoisen kanssa olisi sitä valoa tunnelin päässä ollut, olisin toki jatkanut kuopuksenkin kanssa taistelua.

No tässähän se vastaus kysymykseesi tuli, annoit sen jo itse:
"Nuorimmaiseni ei osannut imeä rintaa ollenkaan, joten häntä ruokin lypsetyllä rintamaidolla 2kk ja rintamaidolla vastikkeella toiset 2kk. Sen jälkeen siirryin kokonaan vatikkeeseen."
Tämä on varmaan se suurin syy, miksi imettäminen ei jatku (kuten sinullakin sen 4 kk), eli syystä tai toisesta tulee mutkia matkaan. Itse osittaisimettäneenä olen työläydestä samaa mieltä.
Tähänkin kysymykseen vastasit jo: "Mikä, nuoret äidit, siinä imettämisessä on vaikeinta? " Esikoinen menee monesti "harjoitellessa, niinkuin sinullakin.

Nimetön kirjoitti:

No tässähän se vastaus kysymykseesi tuli, annoit sen jo itse:
"Nuorimmaiseni ei osannut imeä rintaa ollenkaan, joten häntä ruokin lypsetyllä rintamaidolla 2kk ja rintamaidolla vastikkeella toiset 2kk. Sen jälkeen siirryin kokonaan vatikkeeseen."
Tämä on varmaan se suurin syy, miksi imettäminen ei jatku (kuten sinullakin sen 4 kk), eli syystä tai toisesta tulee mutkia matkaan. Itse osittaisimettäneenä olen työläydestä samaa mieltä.
Tähänkin kysymykseen vastasit jo: "Mikä, nuoret äidit, siinä imettämisessä on vaikeinta? " Esikoinen menee monesti "harjoitellessa, niinkuin sinullakin.

Lue lisää

Meillä ei onneksi "esikoinen ole mennyt harjoitellessa", tai siis toki imetystä joutui alussa opettelemaan ja se oli alkuun hieman vaikeaa ja jopa kivuliastakin, mutta nyt olen imettänyt (täysimetyksellä) vajaat 5kk. Ei kai kukaan opi autollakaan ajamaan ilman harjoittelua, ja luovuta jos ei heti onnistu?!

Ymmärrän kyllä, jos maito loppuu, mutta käsittääkseni tähänkin voi yrittää (ei aina onnistu)vaikuttaa omalla ruokavaliolla ja levolla. Ihmetyttää ´Nitta`-nimimerkin kaltaiset puolustuskannalla olevat hyökkäilijät meitä "imetys-hörhöjä" kohtaan, mutta kun luki ketjua alaspäin, niin johan löytyi syy katkeruuteen...Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, imettäjät tarvitsevat varsinkin alussa paljon tukea ja rohkaisua. Ja kaikki imettäjät pois piiloista, ei se ole mikään häpeä ruokkia lasta vaikka ostoskeskuksessa. Kun imettäjät piilottelevat, tästä syntyy nuorille ajatus, että imettäminen olisi jotenkin likaista tai pervoa (niin kuin täällä joku taannoin kirjoitti). Nuoret äidit eivät osaa imettää(=ajatuksena outo), kun eivät ehkä ikinä ole nähneet sitä tehtävän. Tsemppiä kaikille.

Sehän tästä keskustelusta tekeekin niin surullista luettavaa että henkilö jolla imettäminen on jäänyt 2 kuukauteen (Miina) on kysymässä - Mikä, nuoret äidit, siinä imettämisessä on vaikeinta?. Mutta kai se on niin, että vasta oman vajavaisuuden ymmärtäminen johtaa inhimillisyyteen muille. Ei ole ihme että koko imetyskeskustelun tuloksena on vain roppakaupalla pahaa mieltä. Kukaanhan ei varmasti sitä kiellä etteikö äidinmaito olisi parasta ravintoa lapselle ja niiden osuus jotka eivät halua edes yrittää on todella pieni. Tuskinpa sinunkaan lapsesi "kantaa kaunaa" siitä että on kasvanut korvikkeella ;)

MamiSka kirjoitti:

Meillä ei onneksi "esikoinen ole mennyt harjoitellessa", tai siis toki imetystä joutui alussa opettelemaan ja se oli alkuun hieman vaikeaa ja jopa kivuliastakin, mutta nyt olen imettänyt (täysimetyksellä) vajaat 5kk. Ei kai kukaan opi autollakaan ajamaan ilman harjoittelua, ja luovuta jos ei heti onnistu?!

Ymmärrän kyllä, jos maito loppuu, mutta käsittääkseni tähänkin voi yrittää (ei aina onnistu)vaikuttaa omalla ruokavaliolla ja levolla. Ihmetyttää ´Nitta`-nimimerkin kaltaiset puolustuskannalla olevat hyökkäilijät meitä "imetys-hörhöjä" kohtaan, mutta kun luki ketjua alaspäin, niin johan löytyi syy katkeruuteen...Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, imettäjät tarvitsevat varsinkin alussa paljon tukea ja rohkaisua. Ja kaikki imettäjät pois piiloista, ei se ole mikään häpeä ruokkia lasta vaikka ostoskeskuksessa. Kun imettäjät piilottelevat, tästä syntyy nuorille ajatus, että imettäminen olisi jotenkin likaista tai pervoa (niin kuin täällä joku taannoin kirjoitti). Nuoret äidit eivät osaa imettää(=ajatuksena outo), kun eivät ehkä ikinä ole nähneet sitä tehtävän. Tsemppiä kaikille.

Lue lisää

Mamiska, en minä ole katkera, en vaikka ehkä olin hyökkäävä, pahoittelen sitä.
Imetyshörhöjä tosiaan on, mutten ole vielä huomannut, että tässä ketjussa niitä olisi. Monet vain puolustavat imetystä turhan kärkkäästi..
Minusta äidinmaito on vauvan paras ravinto, ja sitä tulisi yrittää, juuri koska se on paras, ja edullisintakin.
Mutta minua todella ottaa pannuun sellainen, että jos et imetä, vaikka maitoa tulisi, olet kamala etkä rakasta lastasi- ihmiset.
Joillekin imetys tuntuu vastenmieliseltä vaikka maitoa tulisikin, eikä väkisin kannata imettää.
Se on jokaisen oma asia, ja niin kauan kuin äiti rakastaa lastaan ja haluaa tälle hyvää; on ihan sama imettääkö hän vai ei.
Sitä pitäisi kunnioittaa. Kaikille se imetys ei ole äitiyden mitta, joillekin taas on.

Minä olisin omalla kohdallani toivonut hakevani tukea imetysongelmaani, mutten silloin sitä tajunut; se vähän kalvaa mieltä, mutta se siitä.
Neuvolassa ei sanottu juuta eikä jaata, ehkäisyneuvolassa valehtelin maidon loppuneen, koska minä en jaksanut enää selittää miksen imetä.

´Nitta` kirjoitti:

Mamiska, en minä ole katkera, en vaikka ehkä olin hyökkäävä, pahoittelen sitä.
Imetyshörhöjä tosiaan on, mutten ole vielä huomannut, että tässä ketjussa niitä olisi. Monet vain puolustavat imetystä turhan kärkkäästi..
Minusta äidinmaito on vauvan paras ravinto, ja sitä tulisi yrittää, juuri koska se on paras, ja edullisintakin.
Mutta minua todella ottaa pannuun sellainen, että jos et imetä, vaikka maitoa tulisi, olet kamala etkä rakasta lastasi- ihmiset.
Joillekin imetys tuntuu vastenmieliseltä vaikka maitoa tulisikin, eikä väkisin kannata imettää.
Se on jokaisen oma asia, ja niin kauan kuin äiti rakastaa lastaan ja haluaa tälle hyvää; on ihan sama imettääkö hän vai ei.
Sitä pitäisi kunnioittaa. Kaikille se imetys ei ole äitiyden mitta, joillekin taas on.

Minä olisin omalla kohdallani toivonut hakevani tukea imetysongelmaani, mutten silloin sitä tajunut; se vähän kalvaa mieltä, mutta se siitä.
Neuvolassa ei sanottu juuta eikä jaata, ehkäisyneuvolassa valehtelin maidon loppuneen, koska minä en jaksanut enää selittää miksen imetä.

Lue lisää

olen samaa mieltä..imetys on jokaisen OMA ASIA!!älkää kritisoiko asiaa jolle ei kukaan voi mitään.

MamiSka kirjoitti:

Meillä ei onneksi "esikoinen ole mennyt harjoitellessa", tai siis toki imetystä joutui alussa opettelemaan ja se oli alkuun hieman vaikeaa ja jopa kivuliastakin, mutta nyt olen imettänyt (täysimetyksellä) vajaat 5kk. Ei kai kukaan opi autollakaan ajamaan ilman harjoittelua, ja luovuta jos ei heti onnistu?!

Ymmärrän kyllä, jos maito loppuu, mutta käsittääkseni tähänkin voi yrittää (ei aina onnistu)vaikuttaa omalla ruokavaliolla ja levolla. Ihmetyttää ´Nitta`-nimimerkin kaltaiset puolustuskannalla olevat hyökkäilijät meitä "imetys-hörhöjä" kohtaan, mutta kun luki ketjua alaspäin, niin johan löytyi syy katkeruuteen...Tarkoitus ei ole syyllistää ketään, imettäjät tarvitsevat varsinkin alussa paljon tukea ja rohkaisua. Ja kaikki imettäjät pois piiloista, ei se ole mikään häpeä ruokkia lasta vaikka ostoskeskuksessa. Kun imettäjät piilottelevat, tästä syntyy nuorille ajatus, että imettäminen olisi jotenkin likaista tai pervoa (niin kuin täällä joku taannoin kirjoitti). Nuoret äidit eivät osaa imettää(=ajatuksena outo), kun eivät ehkä ikinä ole nähneet sitä tehtävän. Tsemppiä kaikille.

Lue lisää

Olen pari kertaa imettänyt vauvaani kahvilassa. Mieheni oli sitä mieltä, että näin ei voi toimia, muut ihmiset ovat tulleet sinne nauttimaan kahvihetkestä ja hyvästä ruuasta ja sitten viereisessä pöydässä joku imettää.
Kun imetän julkisilla paikoilla, yritän aina tehdä sen lastenhoitohuoneessa. Mikäli sellaista ei ole lähipiirissä, valitsen kahvilasta nurkkapöydän, jossa imetän niin että häiritsen mahdollisimman vähän muita asiakkaita. Kyllä mielestäni kahvilayrittäjällä on oikeus kehottaa imettämään muualla, jos se häiritsee muita asiakkaita. Imetystukilistalla taas paasataan, että mikäli tällaisia kommentteja tulee, tulisi joka kahvilassa olla imetykseen osoitettu tila. Mielestäni tämä on sairasta.

inhimillisyyttä kirjoitti:

Sehän tästä keskustelusta tekeekin niin surullista luettavaa että henkilö jolla imettäminen on jäänyt 2 kuukauteen (Miina) on kysymässä - Mikä, nuoret äidit, siinä imettämisessä on vaikeinta?. Mutta kai se on niin, että vasta oman vajavaisuuden ymmärtäminen johtaa inhimillisyyteen muille. Ei ole ihme että koko imetyskeskustelun tuloksena on vain roppakaupalla pahaa mieltä. Kukaanhan ei varmasti sitä kiellä etteikö äidinmaito olisi parasta ravintoa lapselle ja niiden osuus jotka eivät halua edes yrittää on todella pieni. Tuskinpa sinunkaan lapsesi "kantaa kaunaa" siitä että on kasvanut korvikkeella ;)

Lue lisää

yli vuoden vanhoiksi, vain pienipainoisena syntynyttä nuorimmaistani en saanut imemään. Joten minulla on kokemusta sekä onnistumisista että epäonnistumisista.

Kaikki lapseni, esikoista lukuunottamatta, ovat olleet uneliaita vauvoja ja vastasyntyneinä vaikeita imetettäviä, koska heillä oli veriryhmäimmunisaatio, ABO-immunisaatio. Lapseni ovat joutuneet valohoitoon vastasyntyneiden tarkkailuosastolle, jossa kävin heitä imettämässä. Toisena syntyneelle lapselleni on jopa verikin jouduttu vaihtamaan hänen toisena elinpäivänään. (Hän on syntynyt vuonna 1975.)

Siitä huolimatta olen saanut imetettyä kaikki neljä ensimmäistä lastani ylivuotisiksi. Mutta nuorimmaiseni ei imenyt ollenkaan, ei vaikka mitä olisin tehnyt. Siksi ymmärrän, että välillä imettämisvaikeuksien syyt ovat vauvassa. Joskus taas syynä on äidin sairaudet esimerkiksi rintatulehdus. Kiitos kaikille, jotka kerroitte tarinanne. On ikävää, jos jollekin tuli paha mieli tästä imetyskeskustelusta.

ja muualla kirjoitti:

Olen pari kertaa imettänyt vauvaani kahvilassa. Mieheni oli sitä mieltä, että näin ei voi toimia, muut ihmiset ovat tulleet sinne nauttimaan kahvihetkestä ja hyvästä ruuasta ja sitten viereisessä pöydässä joku imettää.
Kun imetän julkisilla paikoilla, yritän aina tehdä sen lastenhoitohuoneessa. Mikäli sellaista ei ole lähipiirissä, valitsen kahvilasta nurkkapöydän, jossa imetän niin että häiritsen mahdollisimman vähän muita asiakkaita. Kyllä mielestäni kahvilayrittäjällä on oikeus kehottaa imettämään muualla, jos se häiritsee muita asiakkaita. Imetystukilistalla taas paasataan, että mikäli tällaisia kommentteja tulee, tulisi joka kahvilassa olla imetykseen osoitettu tila. Mielestäni tämä on sairasta.

Lue lisää

Kylläpäs oli imetyksen tukemista mieheltäsi :( Minä olisin pahoittanut mieleni tuollaisesta! Itse olen imetellyt siellä sun täällä, vaikka osittainimetin lastani. En ole kuitenkaan tehnyt siitä numeroa missään paikassa, vaan yleensä istunut mahdollisimman syrjässä ja vielä selin muihin päin. Kukaan ei varmasti ole nähnyt vilaustakaan paljaasta pinnasta eikä kuullut mitään lutkuttamisia. Joten mitään pervoa ei pitäisi imettämisessä olla! Pervo keksii pervouden vaikka tulitikusta jos haluaa.

höh kirjoitti:

Kylläpäs oli imetyksen tukemista mieheltäsi :( Minä olisin pahoittanut mieleni tuollaisesta! Itse olen imetellyt siellä sun täällä, vaikka osittainimetin lastani. En ole kuitenkaan tehnyt siitä numeroa missään paikassa, vaan yleensä istunut mahdollisimman syrjässä ja vielä selin muihin päin. Kukaan ei varmasti ole nähnyt vilaustakaan paljaasta pinnasta eikä kuullut mitään lutkuttamisia. Joten mitään pervoa ei pitäisi imettämisessä olla! Pervo keksii pervouden vaikka tulitikusta jos haluaa.

Lue lisää

samaa mieltä olen. ja toi viimeinen lauseesi oli hyvin sanottu!!

niin just...ei täällä sen kummemmin varakasta porukkaa ole! on kyse vain siitä miten asiat suunnittelee. minä ainakin hoidan lapseni kotona mahd. pikään. pidän tärkeämpänä sitä, että olen kotona ne muutamat vaivaiset vuodet kun lapset ovat pieniä. ei tulisi mieleenkään laittaa lapsiani alle 2v laitokseen .sitä vaikka elää vähän nuukemmin sillä välin.

No, tällaiset köyhät, joilla on varaa jäädä hoitovapaalle, ovat muutenkin jo niin köyhiä, että saavat sossusta kaikki avustukset. tavallisen keskituloisen perheen on kyllä pakko mennä töihin.
Huom. asun pk-seudulla, jossa asuminen MAKSAA!!!

kovaa tekstiä kirjoitti:

No, tällaiset köyhät, joilla on varaa jäädä hoitovapaalle, ovat muutenkin jo niin köyhiä, että saavat sossusta kaikki avustukset. tavallisen keskituloisen perheen on kyllä pakko mennä töihin.
Huom. asun pk-seudulla, jossa asuminen MAKSAA!!!

Lue lisää

noh ei se kyllä ihan noinkaan mene...ainakaan meidän kohdalla..on tietenkin niitä jotka ovat todella köyhiä ja kouluttamattomia ja sitä kautta on sitten helpompi jäädä kotiin mahd. pitkäksi aikaa. Väännän itse kradua kotona vauvan nukkuessa päikkäreitä ja mies sitten tekee pitempiä päiviä sen aikaa kun olen kotona eli 2 vuotta. asutaan myös pk-seudulla..eikä mitää avustuksia heru mistään. asioita ei pidä yleistää. niin ja onhan niitä sellaisiakin perheitä missä nainen voi jäädä huoletta kotiin, koska mies tienaa sen verran hyvin!!

Ällistyneenä ja lähes kauhulla luin tätä keskustelua läpi. En ymmärrä miksi keskustelu lapsista ja lapsen hoidosta kääntyy niin usein "äiti vastaan äiti" -asetelmaan. Miksi pitää niin vahvasti moralisoida toisen äidin tekemisiä ja (joissakin viesteissä) ylistää omiaan?

Ennenkaikkea ällistytti se, ettei keskustelussa mainita miehiä ollenkaan. Siksi isän kommentti oli tervetullut. Onko lapsi vain äidin omaisuutta ja vain äidin ilo/velvollisuus? Jos ajatellaan myös lapsen oikeutta isään, isän oikeutta lapseen ja perheen oikeutta tasa-arvoiseen työnjakoon, ei ole ollenkaan itsestään selvää, että juuri äidin kuuluisi tai olisi edes hyvä jäädä lapsen kanssa kotiin ainakin vuoden ajaksi (mitä monien kommentit imetyksestä edellyttävät). Myös isä voi (haluta ja osata) hoitaa lasta! (Toki tämä koskee vain niitä perheitä, joissa on isä - muunkinlaisia perheitä on ja varmasti yhtä hyviä :) Halutaanko isä pitää / haluaako isä pysyä perheen ulkopuolisena?

Odotamme esikoistamme ja mies haluaa ehdottomasti käyttää täydet isyysvapaat ja puolet vanhempainvapaasta. Pidämme tärkeänä, että ajan myötä molemmille vanhemmille muodostuu yhtä tärkeä ja läheinen suhde lapseen. Paluuni työhön ja isän jääminen kotiin vaikuttaa tietysti myös imetyksen kestoon. Ylipäänsä yritän suhtautua rauhallisesti koko asiaan, eihän sitä voi tietää miten imetys tulee onnistumaan tai epäonnistumaan. Sanoisinkin, että kaikki äidit JA isät tekevät tärkeää vanhemmuustyötä, hatun nosto siitä teille, ja imetys tai sen puute on vain yksi todella pieni osa isoa vanhemmuuden kokonaisuutta!! Yritetään siis nähdä metsä puilta :)